vierailija
Riikkuli ei vaan osaa..
"Valtiovarainministerin päinvastaisista väitteistä huolimatta työperäinen maahanmuutto ei kärjistä ongelmia vaan ratkoo niitä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra väitti perussuomalaisten puoluevaltuustossa lauantaina, että ”mikään tosiasia ei tue sitä, että maahanmuutto voisi korjata talouden ongelmiamme”. ”Päinvastoin. Se kärjistää niitä”, hän jatkoi.
Jos maahanmuutolla tarkoitetaan tässä maahanmuuton päävirtaa eli työperäistä maahanmuuttoa, Purra puhuu pötyä.
Suomen eläkejärjestelmää tuntevat kertovat, että jos työperäinen maahanmuutto jatkuisi vilkkaana parin viime vuoden tasolla, eläkejärjestelmän kestävyyttä koskevat huolet kaikkoaisivat. Järjestelmä vahvistuisi riittävästi. Huoltosuhdeongelmatkin katoaisivat.
Ja jos eläkkeet riittävät ja työpanos kasvaa, työperäinen maahanmuutto todellakin korjaa Suomen talouden ongelmia. Purran oman ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kertoi huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, että on vaikea nähdä muita keinoja Suomen talouden suunnan korjaamiseen kuin työperäisen maahanmuuton lisääminen. Jos ministeri luottaa virkamiestensä talouspoliittisiin näkemyksiin, ehkä hänen kannattaisi luottaa heidän muihinkin näkemyksiinsä.
Keskustelu tulijoista vääntyy tavan takaa raiteiltaan pakolaiskriisin ajan mielikuvien vuoksi. Eivät tulijat kerry Suomen rajoille ihmettelemään, olisiko täällä jaossa työtä – tai sosiaalitukia. Suomalaiset työnantajat haalivat tarvitsemaansa työvoimaa erityisesti Aasiasta, ja tulijoiden työllisyysaste on korkea.
Perussuomalaisten voi olla vaikea perustella omille kannattajilleen sitä, että maahanmuuttoluvut ovat huipussaan nyt, kun perussuomalaiset on hallituksessa. Puolueelle hankalan tilanteen on pohjustanut vuosikausien harhaanjohtava puhe maahanmuutosta. Niin kutsuttu humanitaarinen maahanmuutto on pieni osa kaikesta maahanmuutosta, eikä sen rajoittaminen paljon isoon kuvaan vaikuta.
Tällaisen virheellisen tilannekuvan pohjalta tehdyt ratkaisut voi pääsääntöisesti jakaa kahteen ryhmään: toimimattomiin ja vahingollisiin. Hallituksen toimintaa ei kannata tälle pohjalle rakentaa."
www.hs.fi
"Valtiovarainministerin päinvastaisista väitteistä huolimatta työperäinen maahanmuutto ei kärjistä ongelmia vaan ratkoo niitä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra väitti perussuomalaisten puoluevaltuustossa lauantaina, että ”mikään tosiasia ei tue sitä, että maahanmuutto voisi korjata talouden ongelmiamme”. ”Päinvastoin. Se kärjistää niitä”, hän jatkoi.
Jos maahanmuutolla tarkoitetaan tässä maahanmuuton päävirtaa eli työperäistä maahanmuuttoa, Purra puhuu pötyä.
Suomen eläkejärjestelmää tuntevat kertovat, että jos työperäinen maahanmuutto jatkuisi vilkkaana parin viime vuoden tasolla, eläkejärjestelmän kestävyyttä koskevat huolet kaikkoaisivat. Järjestelmä vahvistuisi riittävästi. Huoltosuhdeongelmatkin katoaisivat.
Ja jos eläkkeet riittävät ja työpanos kasvaa, työperäinen maahanmuutto todellakin korjaa Suomen talouden ongelmia. Purran oman ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kertoi huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, että on vaikea nähdä muita keinoja Suomen talouden suunnan korjaamiseen kuin työperäisen maahanmuuton lisääminen. Jos ministeri luottaa virkamiestensä talouspoliittisiin näkemyksiin, ehkä hänen kannattaisi luottaa heidän muihinkin näkemyksiinsä.
Keskustelu tulijoista vääntyy tavan takaa raiteiltaan pakolaiskriisin ajan mielikuvien vuoksi. Eivät tulijat kerry Suomen rajoille ihmettelemään, olisiko täällä jaossa työtä – tai sosiaalitukia. Suomalaiset työnantajat haalivat tarvitsemaansa työvoimaa erityisesti Aasiasta, ja tulijoiden työllisyysaste on korkea.
Perussuomalaisten voi olla vaikea perustella omille kannattajilleen sitä, että maahanmuuttoluvut ovat huipussaan nyt, kun perussuomalaiset on hallituksessa. Puolueelle hankalan tilanteen on pohjustanut vuosikausien harhaanjohtava puhe maahanmuutosta. Niin kutsuttu humanitaarinen maahanmuutto on pieni osa kaikesta maahanmuutosta, eikä sen rajoittaminen paljon isoon kuvaan vaikuta.
Tällaisen virheellisen tilannekuvan pohjalta tehdyt ratkaisut voi pääsääntöisesti jakaa kahteen ryhmään: toimimattomiin ja vahingollisiin. Hallituksen toimintaa ei kannata tälle pohjalle rakentaa."
Pääkirjoitus | Purran puheet maahanmuutosta menivät metsään
Valtiovarainministerin päinvastaisista väitteistä huolimatta työperäinen maahanmuutto ei kärjistä ongelmia vaan ratkoo niitä.
www.hs.fi
vierailija
Filippiinien, Vietnamin ja Intian halpatyövoimalla Suomi nousuun
vierailija
Kun kolmansien maiden halpatyövoima Saksan esimerkin mukaan laskee myös kantaväestön palkkoja noin 20%, niin ollaan jo lähellä palkkatasoa, jossa vajaus katetaan sosiaalisilla tulonsiirroilla, näin yritysten palkanmaksua sossutukien yhteiskunnan toimesta. Onneton ostovoima ei takuulla nosta taloutta tai edistä kestävyyttä.
vierailija
No sä olet kyllä harvinaisen väärässä tässä asiassa.
vierailija
Täysin oikeassa hän on. Luin saman jutun muutama päivä sitten. Persujen maahanmuuttoväittämät ovat täyttä roskaa. Aiheesta puhuttiin myös tämän päivän Yle aamussa.
vierailija
Pistä paremmaksi:
"Vain 22-vuotiaan nuoren maahanmuuttajan nimi päätyi kovatuloisten listalle
Kun ammattiopinnot tyssäsivät pandemiaan, tamperelainen Ghullam Yusefi toteutti unelmansa yrittäjänä. Vuonna 2023 hänen kokonaisansionsa olivat 192 000 euroa.
Tamperelainen Ghullam Yusefi, 22, on toiminut yrittäjänä yli kolme vuotta. Yusefi Raks oy:n toimitusjohtaja on yksi alle 30-vuotiaista pirkanmaalaisista, jotka tienasivat viime vuonna yli 120 000 euroa.
Afganistanilaistaustainen Yusefi on syntynyt Pakistanissa, josta hän muutti Tampereelle perheensä kanssa kaksivuotiaana. Yrittäjyys oli nuoresta asti haave, joka toteutui hieman yllättäen kevättalvella 2021.
Yusefi ehti opiskella Tampereen seudun ammattiopistossa talotekniikan perustutkintoa noin puolitoista vuotta, kunnes pandemia keskeytti lähiopetuksen vuonna 2020. Opetuksen keskeyttämisen jälkeen hän suuntasi töihin samalle rakennustyömaalle, jossa hänen isänsä työskenteli.
”Päivät olin raksalla ja iltaisin tein siivouksia.”
Töissä mieleen hiipi, voisiko samaa tehdä yrittäjänä. Jo seuraavana vuonna Yusefi päätti ottaa riskin ja perustaa toiminimen.
Päivisin Yusefi jatkoi yhä työskentelyä rakennusyhtiölle. Yritystään hän rakensi vapaa-ajalla.
”Alku oli kyllä vaikeaa. Olin uusi yrittäjä, enkä tiennyt, mistä saisin töitä. Oli päiviä, jolloin soitin ainakin sata puhelua.”
Sinnikkyys kannatti. Kolme kuukautta myöhemmin hän pääsi oman toiminimensä kautta työskentelemään ensimmäiselle työmaalle aikaisemmin tutuksi tulleen työmaamestarin suosituksen perusteella.
”Siitä se sitten lähti. Tämän työmaan jälkeen aloin saamaan puheluita, joita tuli useilta työmailta”, hän kertoo.
Ensimmäisen vuoden aikana kasvu oli hurjaa. Kasvu kahden työntekijän yrityksestä 13 työntekijän yritykseksi tapahtui jopa liian nopeasti
”Tuloja oli hirveästi, mutta lopulta myös menoja. Kaikki toiminimen rahat menivät verottajalle, eikä mitään jäänyt taskuun. Yrittäjänä opin ensimmäisestä vuodesta aika paljon.”
Yusefin kokonaisansiot olivat viime vuonna 192 324 euroa, joista ansiotuloja oli 170 873 euroa. Vuonna 2022 hänen kokonaistulonsa olivat 224 616 euroa.
Yusefi kannustaa myös muita nuoria ja erityisesti maahanmuuttajanuoria löytämään oman tiensä yrittäjänä.
Hän sanoo, että tärkeintä on ensin löytää työ mistä pitää ja sitten miettiä, mikä on itselle paras tapa toteuttaa sitä.
”Minulle se on ollut yrittäjyys.”
Helppoa se ei ole hänelle ollut, ja varsinkin ensimmäinen vuosi vaati sinnikkyyttä ja aikaa. Vanhempien tuella ja kannustuksella on myös ollut suuri merkitys. Ja kielitaidolla.
”Yrittäkää oppia kieltä ja päästä työelämään. Se tuo vapautta, kun pääsee omille jaloilleen. Kun minä opiskelin, minulla ei ollut oikein mitään, mutta nyt minulla on.”
Tulot ja verot | Päivät raksalla, illat siivoamassa – Vain 22-vuotiaan nuoren maahanmuuttajan nimi päätyi kovatuloisten listalle
Kun ammattiopinnot tyssäsivät pandemiaan, tamperelainen Ghullam Yusefi toteutti unelmansa yrittäjänä. Vuonna 2023 hänen kokonaisansionsa olivat 192 000 euroa.
www.hs.fi
vierailija
Yksittäistapaus. Ei saa yleistää.Pistä paremmaksi:
"Vain 22-vuotiaan nuoren maahanmuuttajan nimi päätyi kovatuloisten listalle
Kun ammattiopinnot tyssäsivät pandemiaan, tamperelainen Ghullam Yusefi toteutti unelmansa yrittäjänä. Vuonna 2023 hänen kokonaisansionsa olivat 192 000 euroa.
Tamperelainen Ghullam Yusefi, 22, on toiminut yrittäjänä yli kolme vuotta. Yusefi Raks oy:n toimitusjohtaja on yksi alle 30-vuotiaista pirkanmaalaisista, jotka tienasivat viime vuonna yli 120 000 euroa.
Afganistanilaistaustainen Yusefi on syntynyt Pakistanissa, josta hän muutti Tampereelle perheensä kanssa kaksivuotiaana. Yrittäjyys oli nuoresta asti haave, joka toteutui hieman yllättäen kevättalvella 2021.
Yusefi ehti opiskella Tampereen seudun ammattiopistossa talotekniikan perustutkintoa noin puolitoista vuotta, kunnes pandemia keskeytti lähiopetuksen vuonna 2020. Opetuksen keskeyttämisen jälkeen hän suuntasi töihin samalle rakennustyömaalle, jossa hänen isänsä työskenteli.
”Päivät olin raksalla ja iltaisin tein siivouksia.”
Töissä mieleen hiipi, voisiko samaa tehdä yrittäjänä. Jo seuraavana vuonna Yusefi päätti ottaa riskin ja perustaa toiminimen.
Päivisin Yusefi jatkoi yhä työskentelyä rakennusyhtiölle. Yritystään hän rakensi vapaa-ajalla.
”Alku oli kyllä vaikeaa. Olin uusi yrittäjä, enkä tiennyt, mistä saisin töitä. Oli päiviä, jolloin soitin ainakin sata puhelua.”
Sinnikkyys kannatti. Kolme kuukautta myöhemmin hän pääsi oman toiminimensä kautta työskentelemään ensimmäiselle työmaalle aikaisemmin tutuksi tulleen työmaamestarin suosituksen perusteella.
”Siitä se sitten lähti. Tämän työmaan jälkeen aloin saamaan puheluita, joita tuli useilta työmailta”, hän kertoo.
Ensimmäisen vuoden aikana kasvu oli hurjaa. Kasvu kahden työntekijän yrityksestä 13 työntekijän yritykseksi tapahtui jopa liian nopeasti
”Tuloja oli hirveästi, mutta lopulta myös menoja. Kaikki toiminimen rahat menivät verottajalle, eikä mitään jäänyt taskuun. Yrittäjänä opin ensimmäisestä vuodesta aika paljon.”
Yusefin kokonaisansiot olivat viime vuonna 192 324 euroa, joista ansiotuloja oli 170 873 euroa. Vuonna 2022 hänen kokonaistulonsa olivat 224 616 euroa.
Yusefi kannustaa myös muita nuoria ja erityisesti maahanmuuttajanuoria löytämään oman tiensä yrittäjänä.
Hän sanoo, että tärkeintä on ensin löytää työ mistä pitää ja sitten miettiä, mikä on itselle paras tapa toteuttaa sitä.
”Minulle se on ollut yrittäjyys.”
Helppoa se ei ole hänelle ollut, ja varsinkin ensimmäinen vuosi vaati sinnikkyyttä ja aikaa. Vanhempien tuella ja kannustuksella on myös ollut suuri merkitys. Ja kielitaidolla.
”Yrittäkää oppia kieltä ja päästä työelämään. Se tuo vapautta, kun pääsee omille jaloilleen. Kun minä opiskelin, minulla ei ollut oikein mitään, mutta nyt minulla on.”
Tulot ja verot | Päivät raksalla, illat siivoamassa – Vain 22-vuotiaan nuoren maahanmuuttajan nimi päätyi kovatuloisten listalle
Kun ammattiopinnot tyssäsivät pandemiaan, tamperelainen Ghullam Yusefi toteutti unelmansa yrittäjänä. Vuonna 2023 hänen kokonaisansionsa olivat 192 000 euroa.
vierailija
"Tutkijakin yllättyi ulkomaalaisten työllisyysluvuista Suomessa
Jos maahanmuutto Suomeen ja ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa jatkuu samanlaisena, työeläkemaksuja voidaan jopa alentaa tulevaisuudessa.
Suomessa voidaan tulevaisuudessa jopa alentaa työeläkemaksuja, mikäli maahanmuutto jatkuu viime vuoden tasolla ja maahanmuuttajat työllistyvät.
Vuonna 2023 Suomeen muuttaneiden määrä oli lähes 50 000 henkilöä enemmän kuin Suomesta muuttaneiden määrä, mikä oli aiempiin vuosiin verrattuna ennätyksellistä. Samalla myös ulkomailla syntyneiden työllisyysluvut ovat Suomessa parantuneet, ja ovat nyt yli EU:n keskitason.
Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa EU:n keskitasoa tai jopa sitä korkeampaa.
Eurostatin tilastojen mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyys on 73,4 prosenttia, kun EU27-maissa keskiarvo on 69 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku oli 72,4 prosenttia.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimusjohtaja Ilkka Haavisto pitää kehitystä yllättävänkin hyvänä.
– Yllättävän myönteistä kehitystä. Yleinen työvoimatilanteen kehitys on vetänyt tätä vieraskielisten työllisyysastetta myös ylöspäin, ja edelleenkin on paljon avoimia työpaikkoja, vaikka ei enää ehkä niin paljon julkisuudessa puhuta työvoimapulasta, kommentoi Ilkka Haavisto."
/img-s3.ilcdn.fi/a72d0701045cecfd40e941aa14d432f2daef68819a2a6db8e34f93ae825e20ca.jpg)
www.iltalehti.fi
Jos maahanmuutto Suomeen ja ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa jatkuu samanlaisena, työeläkemaksuja voidaan jopa alentaa tulevaisuudessa.
Suomessa voidaan tulevaisuudessa jopa alentaa työeläkemaksuja, mikäli maahanmuutto jatkuu viime vuoden tasolla ja maahanmuuttajat työllistyvät.
Vuonna 2023 Suomeen muuttaneiden määrä oli lähes 50 000 henkilöä enemmän kuin Suomesta muuttaneiden määrä, mikä oli aiempiin vuosiin verrattuna ennätyksellistä. Samalla myös ulkomailla syntyneiden työllisyysluvut ovat Suomessa parantuneet, ja ovat nyt yli EU:n keskitason.
Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa EU:n keskitasoa tai jopa sitä korkeampaa.
Eurostatin tilastojen mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyys on 73,4 prosenttia, kun EU27-maissa keskiarvo on 69 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku oli 72,4 prosenttia.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimusjohtaja Ilkka Haavisto pitää kehitystä yllättävänkin hyvänä.
– Yllättävän myönteistä kehitystä. Yleinen työvoimatilanteen kehitys on vetänyt tätä vieraskielisten työllisyysastetta myös ylöspäin, ja edelleenkin on paljon avoimia työpaikkoja, vaikka ei enää ehkä niin paljon julkisuudessa puhuta työvoimapulasta, kommentoi Ilkka Haavisto."
Tutkijakin yllättyi ulkomaalaisten työllisyysluvuista Suomessa
Jos maahanmuutto Suomeen ja ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa jatkuu samanlaisena, työeläkemaksuja voidaan jopa alentaa tulevaisuudessa.
www.iltalehti.fi
vierailija
"Kelan työttömyysetuuksista jopa 48 % menee vieraskielisille – Asiantuntija: "Hurjasti yliedustettuina""
Kelan työttömyysetuuksista jopa 48 % menee vieraskielisille – Asiantuntija: "Hurjasti yliedustettuina"
Ilmiö: Työttömyystukea saavien vieraskielisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.
www.vantaansanomat.fi
vierailija
Pistä paremmaksi kuin tämä "yksittäistapaus".
vierailija
Tai tämä:
"Yli 20 miljoonaa euroa tienannut Saber Kordestanchi, 38, on omanlaisensa lasikaton rikkoja.
Kordestanchin perustama ohjelmistoyritys toi hänelle viime vuonna Suomen 11:nneksi suurimmat tulot. Se tekee Kordestanchista yhden ensimmäisistä verolistan kärkisijoille nousseista maahanmuuttajista.
Ajatteletko itseäsi roolimallina, kun nousit ulkomaalaisena yrittäjänä veropäivän tulolistoille?
– Ilahdun, jos voin esimerkilläni rohkaista muita maahanmuuttajia, mutta vieroksun sitä, että roolimalleina nähdään yleensä vain taloudelliset menestyjät, Kordestanchi vastaa.
Kordestanchi toteaa, että Suomessa rikkaita ja menestyjiä ei ylistetä yhtä paljoa kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Täälläkin heitä korostetaan silti Kordestanchin mielestä liikaa. Esimerkiksi hoitajat, opettajat tai ruokalähetit unohdetaan liian herkästi.
– Omia roolimallejani ovat olleet vanhempani, jotka ovat sosiaalityöntekijöitä. He ovat tehneet paljon yhteisönsä hyväksi."
Jättitulot kerännyt Saber Kordestanchi on maahanmuuttajana harvinaisuus verolistojen kärkipäässä – näin hän rikastui
Viime vuoden 11. suurituloisin sanoo, ettei olisi pystynyt kehittämään yritystään, jos voimassa olisi nykyhallituksen ajama lakimuutos.
yle.fi
vierailija
Tai tämä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli 9,02 miljoonaa
”Minua ei saa halpatyövoimaksi.”
Pienen ja uuden sote-alan yrittäjän on vaikea päästä mukaan alan kilpailutuksiin. Fadumo Alin täytyy taklata myös ennakkoluuloja, kun nimi ei ole suomalaisen kuuloinen.
Fadumo Ali sai kuulla olevansa hullu, kun kertoi maaliskuussa jättävänsä terveydenhoitajan työnsä elokuussa ja ryhtyvänsä yrittäjäksi. Hänen Hoiwa-yrityksensä välittää hoitajia eri sairaanhoidon ja terveydenhoidon yksiköihin, sekä suunnittelee parannuksia kotisairaanhoidon palveluiden tasoon.
– Itse olin intoa täynnä, mutta moni kehotti tulemaan takaisin sitten, jos ei mene hyvin, Ali kertoo.
Ei yrittäjän alku helppoa olekaan, varsinkaan pienenä ja tuoreena sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjänä. Ali on neljän lapsen yksinhuoltaja ja aloittamassa lisäksi diabeteshoitajan opinnot.
– Aikataulu on haaste, mutta nyt on pakko takoa, kun yritys on lähtenyt hyvin käyntiin. Haluan myös lisäkouluttautua nyt 34-vuotiaana, enkä odottaa, Ali sanoo."
www.yrittajat.fi
”Minua ei saa halpatyövoimaksi.”
Pienen ja uuden sote-alan yrittäjän on vaikea päästä mukaan alan kilpailutuksiin. Fadumo Alin täytyy taklata myös ennakkoluuloja, kun nimi ei ole suomalaisen kuuloinen.
Fadumo Ali sai kuulla olevansa hullu, kun kertoi maaliskuussa jättävänsä terveydenhoitajan työnsä elokuussa ja ryhtyvänsä yrittäjäksi. Hänen Hoiwa-yrityksensä välittää hoitajia eri sairaanhoidon ja terveydenhoidon yksiköihin, sekä suunnittelee parannuksia kotisairaanhoidon palveluiden tasoon.
– Itse olin intoa täynnä, mutta moni kehotti tulemaan takaisin sitten, jos ei mene hyvin, Ali kertoo.
Ei yrittäjän alku helppoa olekaan, varsinkaan pienenä ja tuoreena sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjänä. Ali on neljän lapsen yksinhuoltaja ja aloittamassa lisäksi diabeteshoitajan opinnot.
– Aikataulu on haaste, mutta nyt on pakko takoa, kun yritys on lähtenyt hyvin käyntiin. Haluan myös lisäkouluttautua nyt 34-vuotiaana, enkä odottaa, Ali sanoo."
Fadumo Ali | Hoiwa Oy
”Minua ei saa halpatyövoimaksi.” Pienen ja uuden sote-alan yrittäjän on vaikea päästä mukaan alan kilpailutuksiin. Fadumo Alin täytyy taklata myös ennakkoluuloja, kun nimi ei ole suomalaisen kuuloinen. Fadumo Ali sai kuulla olevansa hullu, kun kertoi maaliskuussa jättävänsä terveydenhoitajan...
www.yrittajat.fi
vierailija
"Abdiqadir Osman Hussein (s. 18. elokuuta 1974 Mogadishu, Somalia[1]) on somalialaissyntyinen mies[2], joka vietti Suomessa yli 19 vuotta vankilassa murhasta[3], raískauksesta[4][5][6] ja lapsen seksuaaIisesta hyväksikäytöstä."
vierailija
Yksittäistapaus. Ei saa yleistää.Tai tämä:
"Yli 20 miljoonaa euroa tienannut Saber Kordestanchi, 38, on omanlaisensa lasikaton rikkoja.
Kordestanchin perustama ohjelmistoyritys toi hänelle viime vuonna Suomen 11:nneksi suurimmat tulot. Se tekee Kordestanchista yhden ensimmäisistä verolistan kärkisijoille nousseista maahanmuuttajista.
Ajatteletko itseäsi roolimallina, kun nousit ulkomaalaisena yrittäjänä veropäivän tulolistoille?
– Ilahdun, jos voin esimerkilläni rohkaista muita maahanmuuttajia, mutta vieroksun sitä, että roolimalleina nähdään yleensä vain taloudelliset menestyjät, Kordestanchi vastaa.
Kordestanchi toteaa, että Suomessa rikkaita ja menestyjiä ei ylistetä yhtä paljoa kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Täälläkin heitä korostetaan silti Kordestanchin mielestä liikaa. Esimerkiksi hoitajat, opettajat tai ruokalähetit unohdetaan liian herkästi.
– Omia roolimallejani ovat olleet vanhempani, jotka ovat sosiaalityöntekijöitä. He ovat tehneet paljon yhteisönsä hyväksi."
Jättitulot kerännyt Saber Kordestanchi on maahanmuuttajana harvinaisuus verolistojen kärkipäässä – näin hän rikastui
Viime vuoden 11. suurituloisin sanoo, ettei olisi pystynyt kehittämään yritystään, jos voimassa olisi nykyhallituksen ajama lakimuutos.
vierailija
Kyllä näitä hienoja yrittäjiä on. Katso esim. Hoiwa Oy, yksinhuoltajaäidin perustama yritys.
Pystytkö pistämään paremmaksi?
(Tiedämme jo vastauksen.)
vierailija
Näköjään ketju poistettiin, johon ap. oli kopioinut Riikan 30-vuotiaana kirjoittaman tekstin. Onneksi ehdin lukea sen. Pöyristyttävää luettavaa. Eipä ihme ettei Purra hallitse valtion talouden rahankäyttöä, kun ei pärjännyt edes yhtä kadunpätkää Aleksilla. Katu on aina ollut yksi lempoarikaduistani kotikaupungissani. Joulun aikaan kauniisti koristeltu katu.
vierailija
On valitettavasti samanlainen edelleen ja joutuu pinnistelemään, ettei ihan niitä pahimpia ajatuksia päästäisi suusta tai näppikseltä, mutta sen huomaa usein, että kireänä on.
vierailija
"Kelan työttömyysetuuksista jopa 48 % menee vieraskielisille – Asiantuntija: "Hurjasti yliedustettuina""
Hieno uutinen. Tämä ei kuitenkaan poista humanitäärisestä maahanmuutosta tulleita ongelmia.Pistä paremmaksi:
"Vain 22-vuotiaan nuoren maahanmuuttajan nimi päätyi kovatuloisten listalle
Kun ammattiopinnot tyssäsivät pandemiaan, tamperelainen Ghullam Yusefi toteutti unelmansa yrittäjänä. Vuonna 2023 hänen kokonaisansionsa olivat 192 000 euroa.
Tamperelainen Ghullam Yusefi, 22, on toiminut yrittäjänä yli kolme vuotta. Yusefi Raks oy:n toimitusjohtaja on yksi alle 30-vuotiaista pirkanmaalaisista, jotka tienasivat viime vuonna yli 120 000 euroa.
Afganistanilaistaustainen Yusefi on syntynyt Pakistanissa, josta hän muutti Tampereelle perheensä kanssa kaksivuotiaana. Yrittäjyys oli nuoresta asti haave, joka toteutui hieman yllättäen kevättalvella 2021.
Yusefi ehti opiskella Tampereen seudun ammattiopistossa talotekniikan perustutkintoa noin puolitoista vuotta, kunnes pandemia keskeytti lähiopetuksen vuonna 2020. Opetuksen keskeyttämisen jälkeen hän suuntasi töihin samalle rakennustyömaalle, jossa hänen isänsä työskenteli.
”Päivät olin raksalla ja iltaisin tein siivouksia.”
Töissä mieleen hiipi, voisiko samaa tehdä yrittäjänä. Jo seuraavana vuonna Yusefi päätti ottaa riskin ja perustaa toiminimen.
Päivisin Yusefi jatkoi yhä työskentelyä rakennusyhtiölle. Yritystään hän rakensi vapaa-ajalla.
”Alku oli kyllä vaikeaa. Olin uusi yrittäjä, enkä tiennyt, mistä saisin töitä. Oli päiviä, jolloin soitin ainakin sata puhelua.”
Sinnikkyys kannatti. Kolme kuukautta myöhemmin hän pääsi oman toiminimensä kautta työskentelemään ensimmäiselle työmaalle aikaisemmin tutuksi tulleen työmaamestarin suosituksen perusteella.
”Siitä se sitten lähti. Tämän työmaan jälkeen aloin saamaan puheluita, joita tuli useilta työmailta”, hän kertoo.
Ensimmäisen vuoden aikana kasvu oli hurjaa. Kasvu kahden työntekijän yrityksestä 13 työntekijän yritykseksi tapahtui jopa liian nopeasti
”Tuloja oli hirveästi, mutta lopulta myös menoja. Kaikki toiminimen rahat menivät verottajalle, eikä mitään jäänyt taskuun. Yrittäjänä opin ensimmäisestä vuodesta aika paljon.”
Yusefin kokonaisansiot olivat viime vuonna 192 324 euroa, joista ansiotuloja oli 170 873 euroa. Vuonna 2022 hänen kokonaistulonsa olivat 224 616 euroa.
Yusefi kannustaa myös muita nuoria ja erityisesti maahanmuuttajanuoria löytämään oman tiensä yrittäjänä.
Hän sanoo, että tärkeintä on ensin löytää työ mistä pitää ja sitten miettiä, mikä on itselle paras tapa toteuttaa sitä.
”Minulle se on ollut yrittäjyys.”
Helppoa se ei ole hänelle ollut, ja varsinkin ensimmäinen vuosi vaati sinnikkyyttä ja aikaa. Vanhempien tuella ja kannustuksella on myös ollut suuri merkitys. Ja kielitaidolla.
”Yrittäkää oppia kieltä ja päästä työelämään. Se tuo vapautta, kun pääsee omille jaloilleen. Kun minä opiskelin, minulla ei ollut oikein mitään, mutta nyt minulla on.”
Tulot ja verot | Päivät raksalla, illat siivoamassa – Vain 22-vuotiaan nuoren maahanmuuttajan nimi päätyi kovatuloisten listalle
Kun ammattiopinnot tyssäsivät pandemiaan, tamperelainen Ghullam Yusefi toteutti unelmansa yrittäjänä. Vuonna 2023 hänen kokonaisansionsa olivat 192 000 euroa.
Pitäisikö ensin saada työllistettyä ne 48% ulkomaalaisista työttömistä pääkaupunkiseudulla, ennenkuin haalitaan lisää väkeä?Riikkuli ei vaan osaa..
"Valtiovarainministerin päinvastaisista väitteistä huolimatta työperäinen maahanmuutto ei kärjistä ongelmia vaan ratkoo niitä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra väitti perussuomalaisten puoluevaltuustossa lauantaina, että ”mikään tosiasia ei tue sitä, että maahanmuutto voisi korjata talouden ongelmiamme”. ”Päinvastoin. Se kärjistää niitä”, hän jatkoi.
Jos maahanmuutolla tarkoitetaan tässä maahanmuuton päävirtaa eli työperäistä maahanmuuttoa, Purra puhuu pötyä.
Suomen eläkejärjestelmää tuntevat kertovat, että jos työperäinen maahanmuutto jatkuisi vilkkaana parin viime vuoden tasolla, eläkejärjestelmän kestävyyttä koskevat huolet kaikkoaisivat. Järjestelmä vahvistuisi riittävästi. Huoltosuhdeongelmatkin katoaisivat.
Ja jos eläkkeet riittävät ja työpanos kasvaa, työperäinen maahanmuutto todellakin korjaa Suomen talouden ongelmia. Purran oman ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kertoi huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, että on vaikea nähdä muita keinoja Suomen talouden suunnan korjaamiseen kuin työperäisen maahanmuuton lisääminen. Jos ministeri luottaa virkamiestensä talouspoliittisiin näkemyksiin, ehkä hänen kannattaisi luottaa heidän muihinkin näkemyksiinsä.
Keskustelu tulijoista vääntyy tavan takaa raiteiltaan pakolaiskriisin ajan mielikuvien vuoksi. Eivät tulijat kerry Suomen rajoille ihmettelemään, olisiko täällä jaossa työtä – tai sosiaalitukia. Suomalaiset työnantajat haalivat tarvitsemaansa työvoimaa erityisesti Aasiasta, ja tulijoiden työllisyysaste on korkea.
Perussuomalaisten voi olla vaikea perustella omille kannattajilleen sitä, että maahanmuuttoluvut ovat huipussaan nyt, kun perussuomalaiset on hallituksessa. Puolueelle hankalan tilanteen on pohjustanut vuosikausien harhaanjohtava puhe maahanmuutosta. Niin kutsuttu humanitaarinen maahanmuutto on pieni osa kaikesta maahanmuutosta, eikä sen rajoittaminen paljon isoon kuvaan vaikuta.
Tällaisen virheellisen tilannekuvan pohjalta tehdyt ratkaisut voi pääsääntöisesti jakaa kahteen ryhmään: toimimattomiin ja vahingollisiin. Hallituksen toimintaa ei kannata tälle pohjalle rakentaa."
Pääkirjoitus | Purran puheet maahanmuutosta menivät metsään
Valtiovarainministerin päinvastaisista väitteistä huolimatta työperäinen maahanmuutto ei kärjistä ongelmia vaan ratkoo niitä.
Itseni on aika vaikea käsittää sitä, että saman aikaisesti puhutaan suuresta työttömyydestä ja vaaditaan ulkomailta lisää työvoimaa. Eikö nämä kaksi vaatimusta ole ristiriidassa keskenään?
Se, että Suomessa saattaa olla pulaa asiantuntijoista ei tarkoita sitä, että mikä tahansa ulkomailta tullut työvoima paikkaisi tätä.
Viimeksi muokattu:
vierailija
Olen lopettanut kokonaan Riikan ulostulojen seuraamisen. Minulle riittää takavuosien juttu Anna-lehdessä, jossa taustoitettiin hänen menneisyyttä.
Ei hän mielestäni ole miehiä puoleensä vetävä tyyppi kuin hunajapurkki. Jokin hänessä triggeröi humalaisia, vierasmaalaisia miehiä ja ehkä naisiakin.
Jos hän halveksii mamuja, ehkä se näkyy hänen naamasta, ja saa aikaan ristiriitoja
aaamuyöllä Aleksilla huvipaikasta toiseen siirryttäessä. En enää kolmikymppisenä perheenäitinä rymynnyt Helsingin yössä. Kävin vain joskus puolisoni työpaikan ja työpaikkani juhlissa, ja kiirehdin sitten kotiin päästämään palkatun lastenvahdin.
Epäreilua poistattaa täysin asiallisia viestejä.
Katson seurasvaksi Aki Kaurismäen elokuvan Kuolleet lehdet. Olen aina ollut Aki-fani.