Missä ovat uudet tiedot toimeentulotukiasiakkaiden määrästä Suomessa?

Alkuperäinen kirjoittaja vierailija: Näytä alkuperäinen viesti
Suomessa 240 000 saa leskeneläkettä.

Leskeneläke pois ja toimeentulotuki tilalle.

Ilman muuta leskeneläke pois eivät avoliitossa asuvatkaan sitä saa ja myös eläkekatto.

Eläkevakuitusmaksuja maksavat silti, koska eliniän odote on suurituloisilla paljon pidempi, eli nauttivat suurempia eläkekaton alaisia eläkkeitäänkin kuitenkin huomattavasti pientä eläkettä saavia kauemmin keskimäärin.

Veronmaksajat osallistuvat eläkkeiden maksuun, muutenhan mitään kestävyysongelmaa ei edes olisi. Suurin osa 78 mrd euron sosiaalimenoista menee nimenomaan eläkkeisiin mm. työeläkkeisiin ja muihin ansiosidonnaisiin etuihin esim. vanhempainetuuksiin, joita saa sitä enemmän mitä suuremmat tulot.

Korjaus.

 

"Yhtiölaina/rahoitusvastike ei ole asumismeno toimeentulotuessa (14.6.2019)"
Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”
Toimeentulotulovaikeuksista kärsivät ihmiset voivat joutua myymään asuntonsa Kelan uuden ohjeistuksen takia, oikeusasiamiehen toimistosta arvioidaan. Muutos perustuu KHO:n tuoreeseen ratkaisuun.
www.is.fi

Näin sen pitää ollakin. Eihän yhteiskunnan ole tarkoitus maksaa asuntolainaa tai asunnon arvon nousun kuluja. Siksi vain hoitovastike huomioitava se on kuin vuokra vuokra-asunnossa.

Jokainenhan muuttaisi vuokralta omistusasuntoon jos työttömyyden aikana asuntolaina ja rahoitusvastikkeet eli asunnon arvonnousuremontit maksatettaisiin veronmaksajilla. Vain vastike ja vuokra toimeentulotuesta katettaviksi niiltä osin kuin muut tulot ja asumistuki eivät niitä kata.

 

"Yhtiölaina/rahoitusvastike ei ole asumismeno toimeentulotuessa (14.6.2019)"
Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”
Toimeentulotulovaikeuksista kärsivät ihmiset voivat joutua myymään asuntonsa Kelan uuden ohjeistuksen takia, oikeusasiamiehen toimistosta arvioidaan. Muutos perustuu KHO:n tuoreeseen ratkaisuun.
www.is.fi

Näin sen pitää ollakin. Eihän yhteiskunnan ole tarkoitus maksaa asuntolainaa tai asunnon arvon nousun kuluja. Siksi vain hoitovastike huomioitava se on kuin vuokra vuokra-asunnossa.

ihan oikea linjaus tehtiin 6/2019 Rinteen hallituksen aloittaessa. Ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa kenenkään omistusasuntoja.

 

Nythän ne tulivat kuin tilauksesta

Kela: Hallituksen toimet näkyvät toimeentulotuen saajissa – ”Suunta muuttui”

Kela: Hallituksen toimet näkyvät toimeentulotuen saajissa – ”Suunta muuttui”

Kelan asiantuntijan mukaan tilastoluvuista ei voi suoraan päätellä, mikä on hallituksen toimien vaikutusta, mutta Kelassa oli ennakoitu toimeentulotuen saajien määrän nousua hallituksen päätösten perusteella.

www.iltalehti.fi

"Kelan asiantuntijan mukaan tilastoluvuista ei voi suoraan päätellä, mikä on hallituksen toimien vaikutusta, mutta Kelassa oli ennakoitu toimeentulotuen saajien määrän nousua hallituksen päätösten perusteella.

Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi huhti–kesäkuussa verrattuna viime vuoden samaan ajankohtaan.
Perustoimeentulotuki on Kelan maksama viimesijainen sosiaalituki. Saajakotitalouksia on noin 130 000 ja nyt saajia on ollut huhti–kesäkuussa parituhatta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Muutos ei ole kovin suuri, mutta nyt on jo useita vuosia menty niin, että saajia on vähemmän kuin edellisvuotena. Maalis–huhtikuun vaihteessa siis suunta muuttui, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen sanoi.

Asumistuen leikkaus osalla edessä

Jauhiaisen mukaan muutosta oli jo ennakoitu seurauksena siitä, että Petteri Orpon (kok) hallitus on leikannut muita sosiaalietuuksia kuten työttömyysturvan lapsikorotusta, suojaosaa ja asumistukea.

Suojaosan leikkaus tarkoittaa sitä, että enää työtön ei voi ansaita yhtään ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvan määrään. Aiemmin työtön pystyi ansaitsemaan suojaosan verran eli noin 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti hänen saamaansa työttömyysturvaan.

Jauhiainen huomauttaa, että asumistuen leikkaukset eivät ole tulleet kaikille voimaan huhtikuussa, vaan osalle leikkaukset tulevat myöhemmin tänä vuonna. Leikkaus asumistukeen tehdään asumistuen vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä.

– Paljonko lopulta toimeentulotuen saajien määrä kasvaa, sitä seurataan kuukausittain. Kun hallitus teki päätökset leikkauksista, oli tiedossa, että ne vaikuttavat toimeentulotukeen.

Puolen vuoden kasvu 26 miljoonaa

Määrällisesti toimeentulotuen saajien määrä ei ole kasvanut vielä kovin paljon. Jauhiaisen mukaan merkittävämpi muutos on maksetun tuen euromääräinen kasvu.

Nekin ihmiset, jotka ovat jo aiemmin saaneet toimeentulotukea, ovat tarvinneet sitä nyt enemmän, koska asumistukea on leikattu.

Toimeentulotukikustannukset ovat nousseet viime vuoden tammi–kesäkuun 404 miljoonasta eurosta tämän vuoden 430 miljoonaan euroon.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla toimeentulotuen kustannukset ovat tänä vuonna olleet siis 26 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna."


Nousussa siis on. Kun säästöt on käytetty, jotka estävät toimeentulotuen saannin niin räjähtää.

 

Kelan sivuilta löytyvä Kelasto on hyvä tietokanta tähän ja moneen muuhunkin kela etuuteen. Siellä voi katso kuukausittaisiakin tilastoja. Tällä hetkellä mennään alle 10 000 henkilön lisäyksellä toimeentulotuen saajissa mutta kulut on paisuneet 10 milj. euron molemmin puolin per kuukausi huhtikuusta lähtien (kertonee että kesätyö tilanne on ollut huono). Seuraavat kuukaudet näyttävät sitten sen todellisen tilanteen kun ansiosidonnaisen porrastukset ja omistusasunnon asumistuen lakkautukset näkynevät myös toimeentulotukitilastoissa.

Elo- ja syyskuun tilastoja vääristävät veronpalautukset joten niitä kannata ottaa vertailuun.

 

Onnea vaan hallituksen aikeille saada 100 miljoonansäästöt kasaan toimeentulotuesta kun tällä hetkellä tilastot näyttävät että se on 100 miljoonaa lisää menoja per vuosi. Yllättyneitä olivat Orpo ja kumppanit.

 

Laitetaan vielä asumistukitilastojakin.

Työttömien ruokakuntien asumistuensaajat ovat lisääntyneet tasaista tahtia tammikussta 2023 ja ovat nyt noin 17 000 ruokakuntaa plussalla.
Työssäolevien asumistuensaajien määrä lisääntyi myös siihen asti kunnes kääntyi suojaosan poiston jälkeen laskuun ja on nyt tammikuuhun 2023 verrattuna 5000 ruokakuntaa miinuksella.
Muiden ruokakuntien (en tiedä mitä tällä tarkoitetaan, eläkeläiset on vielä erikseen) tilasto näyttää 12 000 lisäystä.

 

Asumistuen leikkaukset eivät vielä koske kaikkia, eli toimeentulotukiasiakkaiden määrä tulee räjähtämään, jos ei jostain ilmesty 200 000 uutta työpaikkaa.

Kannattaa muistaa, että työikäisistä useat ovat avoliitossa/avioliitossa, joka tarkoittaa sitä, että toimeentuloa ei makseta, jos toinen kuitenkin tienaa kohtuullisesti.
Työpaikat ovat myös liikkuva elementti. Joku jää äitiyslomalle, sairauslomalle, eläkkeelle, vaihtaa työpaikkaa, alkaa yrittäjäksi. Työpaikkoja aukeaa ja sulkeutuu. Samoin ihmisiä työllistyy ja jää työttömiksi. Työmarkkinat ovat suhteellisen sahaava aaltoliike ei stabiili tila.

 

Hallitus kertoi jo vuonna 2023, että muun muassa lääkkeiden, kirjojen, kulttuuri- ja viihdetapahtumien lippujen, liikuntapalveluiden ja elokuvanäytösten alv olisi nousemassa 10 prosentista 14 prosenttiin. Muutoksen on kaavailtu astuvan voimaan vuoden 2025 alussa.


Lippujen/kulttuuririennoissa alkaa tulla ns kipuraja vastaan saako rahalla enää ns vastiketta ja haluaako mennä kys. tapahtumiin enää. Tästä tulee siis lisää yrityksille konkursseja ja työttömiä.

Tuo lääkkeiden alv nosto ei ole hyvä asia, sillä pienituloiset jättävät lääkkeet ostamatta/siirtävät ostamista. Ja tästä tulee taas ongelmia esim. pitkäaikaissairauksien hoidossa/hoitamattomuudessa ja tulee kalliiksi perusterveyden/erikoissairaanhoidon puolella.
Ja haetaan toimeentulotukea, jotta saadaan lääkkeet ostettua.

Minusta valtion ei kuulu tukea kulttuuria. Kulttuuri on "luxusta" ja jos se ei tule toimeen omillaan, ei veronmaksajien pidäkkään sitä kannatella.

Jos nyt oikeasti lasket, mitä 1,5 % alvin nosto tekee vaikka 10 euron lääkepakkauksessa, niin vaikea nähdä, että kukaan jättää lääkkeensä ottamatta sen takia. Toimeentulotuen asiakkaiden lääkärin määräämät lääkkeet maksetaan joka tapauksessa ja valtiokin balansoi lääkekuluja lääkekatolla, joka on 626€ vuodessa.

Laskin ja järki käteen, kiitos.

 

Hallitus heikentää irtisanomissuojaa ja poistaa ikäsidonnaisuudet työttömyystuista syksyllä eli työkkärin ei enää tarvitse hommata 57-vuotiaana irtisanotulle työpaikkaa josta kertyisi uusi ansiosidonnainen.

Yli 50v työttömäksi jäävät siis kusessa OrpoPurran arvovalintojen takia.

Kirjoitin jossain toisessa palstan ketjussa Pelastakaa Lapset-kirjeestä, jossa on kaksi liikuttavaa tarinaa köyhyydestä. Toisessa tarinassa yh-äiti sairastui, ja jäi sairauslomalle. Tehtaalle tuli muutosneuvottelu, eikä hän saanut irtsanottuna sairausloman takia irtisanomisajan palkaa. Hänellä on tilillä vain 4 € rahaa.
Ei kaikilla ole ”sukan varressa” puskurisäästöjä, ja leipäjonossa seisoskelu ei ole kovin mieltä ylentävää hommaa, kun samalla pitää etsiä uutta työpaikaa.

 

Kirjoitin jossain toisessa palstan ketjussa Pelastakaa Lapset-kirjeestä, jossa on kaksi liikuttavaa tarinaa köyhyydestä. Toisessa tarinassa yh-äiti sairastui, ja jäi sairauslomalle. Tehtaalle tuli muutosneuvottelu, eikä hän saanut irtsanottuna sairausloman takia irtisanomisajan palkaa. Hänellä on tilillä vain 4 € rahaa.
Ei kaikilla ole ”sukan varressa” puskurisäästöjä, ja leipäjonossa seisoskelu ei ole kovin mieltä ylentävää hommaa, kun samalla pitää etsiä uutta työpaikaa.

Kai sisään jääneet lomarahat ym. pitää kuitenkin maksaa ulos irtisanomisen yhteydessä.

 

Kannattaa muistaa, että työikäisistä useat ovat avoliitossa/avioliitossa, joka tarkoittaa sitä, että toimeentuloa ei makseta, jos toinen kuitenkin tienaa kohtuullisesti.
Työpaikat ovat myös liikkuva elementti. Joku jää äitiyslomalle, sairauslomalle, eläkkeelle, vaihtaa työpaikkaa, alkaa yrittäjäksi. Työpaikkoja aukeaa ja sulkeutuu. Samoin ihmisiä työllistyy ja jää työttömiksi. Työmarkkinat ovat suhteellisen sahaava aaltoliike ei stabiili tila.

Se on kuitenkin faktaa että työttömien määrä on lisääntynyt ja uuden työn saaminen kiven alla. Kastsotaan sitten vuoden parin päästä kelpaavatko lähiaikoina työttömiksi jääneet enää töihin.

Myös se on varmaa että tämä hallitus vaikeutti moninkertaisesti pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten tai muuten tukea tarvitsevien työllistymistä ja pitkäksi aikaa eteenpäinkin. Seuraavina vuosina heidän työttömyytensä pitkittyy vuosien ja vuosien pituisiksi ja se on sitten työnantajista kiinni kepuuttavatko he vaikkapa yli 5 vuotta työttömänä olleen enää töihin.

 

Se on kuitenkin faktaa että työttömien määrä on lisääntynyt ja uuden työn saaminen kiven alla. Kastsotaan sitten vuoden parin päästä kelpaavatko lähiaikoina työttömiksi jääneet enää töihin.

Myös se on varmaa että tämä hallitus vaikeutti moninkertaisesti pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten tai muuten tukea tarvitsevien työllistymistä ja pitkäksi aikaa eteenpäinkin. Seuraavina vuosina heidän työttömyytensä pitkittyy vuosien ja vuosien pituisiksi ja se on sitten työnantajista kiinni kepuuttavatko he vaikkapa yli 5 vuotta työttömänä olleen enää töihin.

Kyllä, työttömien määrä on noussut. Se, miten paljon se on hallituksen vastuulla on oma kysymyksensä. Hallitus ei juuri vaikuta Euroopan taloustilanteeseen ja maailman markkinoihin.

Miten sinä koet, että hallitus on vaikeuttanut pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten tai muuten tukea tarvitsevien työllistymistä pitkäksi aikaa eteenpäin?

 

Onnea vaan hallituksen aikeille saada 100 miljoonansäästöt kasaan toimeentulotuesta kun tällä hetkellä tilastot näyttävät että se on 100 miljoonaa lisää menoja per vuosi. Yllättyneitä olivat Orpo ja kumppanit.

Toisaaltaan muiden vastikkeettomien tukien määrä laskee. Varmaan eniten kertoo se, mitä loppuviimeksi jää viivan alle.

 

Kyllä, työttömien määrä on noussut. Se, miten paljon se on hallituksen vastuulla on oma kysymyksensä. Hallitus ei juuri vaikuta Euroopan taloustilanteeseen ja maailman markkinoihin.

Miten sinä koet, että hallitus on vaikeuttanut pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten tai muuten tukea tarvitsevien työllistymistä pitkäksi aikaa eteenpäin?

Poistamalla palkkatuen ja pidentämällä työssäoloehtoa. Mitään parannuksia ei edes ole tuotu tilalle. Työllisyystilanne kun on nyt se mikä on niin todella monen työttömyysjaksot pidentyvät ja siitä on sitten vaikeampi nousta edes parempina aikoina. Myös suojaosien osien poistot vaikuttavat nimenomaan osapäivätöiden tekemisen kannattavuuteen.

Ja kyllä, pidän hallituksen vastuuta isona tämän työttömyystilanteen pahentumiseen. Ja samoin pitää monet asiantuntijatkin. Väärään aikaan tehdyt uudistukset jne.

 

Toisaaltaan muiden vastikkeettomien tukien määrä laskee. Varmaan eniten kertoo se, mitä loppuviimeksi jää viivan alle.

Viivan alle jää plussaa. Näin se vaan menee. Samalla on työnnetty lisää ihmisiä sille kaikkien passivoimalle tuelle jossa oikein mikään muu ei kannata kuin kokopäivätyön saaminen ja senkin vain tarpeeksi pitkäksi aikaa. Ennustan myös että toimeentulotukeen tarvitaan lisätyövoimaa käsittelijöiksi. Se kun on myös tuki jota ei voi automatisoida.

 

Kulttuuria tuotetaan ja sitä varten tarvitaan rahaa. Se työllistää. Kun sitä kulutetaan, syntyy tuloja. Sen tukeminen voidaan nähdä eräänlaisena investointina. Sivistysvaltiossa tuetaan kulttuuria. Tuottamaton turkistuotanto ei sen sijaan tarvitsisi valtion tukea tai ampumarata tai yksityiset terveysjätit, näin esimerkkinä.

"Taideyliopisto on julkaissut tietopaketin taiteiden hyödyllisyydestä Suomessa. Sen mukaan valtion 1,2 miljardin euron tuki kulttuurille tuotti 13 miljardia euroa vuonna 2020. Ala työllistää 123 000 henkilöä.
Kerrannaisvaikutuksineen kulttuurialan palkkasumma kohoaa 5,1 miljardiin euroon vuodessa. Julkinen sektori kerää näistä vero- ja maksutuloja yhteensä 3,3 miljardia. Kotitaloudet puolestaan ostivat kulttuuria 5,7 miljardin euron arvosta vuonna 2020.
WHO suosittelee jäsenvaltioitaan käyttämään kulttuuria osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja terveydenhuoltoa. Suosituksia jakaa myös OECD, joka suosittelee näkemään kulttuurin investointina, ei menoeränä."

Kulttuuri tuottaa enemmän kuin valtio sitä rahoittaa - Sivista

Taideyliopisto on julkaissut tietopaketin taiteiden hyödyllisyydestä Suomessa. Sen mukaan valtion 1,2 miljardin euron tuki kulttuurille tuotti 13 miljardia euroa vuonna 2020. Ala työllistää 123 000 henkilöä. Kerrannaisvaikutuksineen kulttuurialan palkkasumma kohoaa 5,1 miljardiin euroon...

www.sivista.fi

 

Edelleenkin odota niitä toimeentulotuen saajien uusia tilastoja. Ei kai Petteri, Riikka, Arto ja Sanni piilottele niitä?

 

Poistamalla palkkatuen ja pidentämällä työssäoloehtoa. Mitään parannuksia ei edes ole tuotu tilalle. Työllisyystilanne kun on nyt se mikä on niin todella monen työttömyysjaksot pidentyvät ja siitä on sitten vaikeampi nousta edes parempina aikoina. Myös suojaosien osien poistot vaikuttavat nimenomaan osapäivätöiden tekemisen kannattavuuteen.

Ja kyllä, pidän hallituksen vastuuta isona tämän työttömyystilanteen pahentumiseen. Ja samoin pitää monet asiantuntijatkin. Väärään aikaan tehdyt uudistukset jne.

Työssäoloehdon pidentäminen tarkoittaa sitä, että 28kk aikana työtä on pitänyt olla 12 kk, jotta voi saada ansiosidonnaista. Tämä tuskin vaikuttaa työllistymiseen?

Palkkatuki on ollut osin hankalakin systeemi ja aiheuttanut "väärinkäytöksiä". Palkkatuen tarkoitus on alunperin ollut se, että yritys voi työllistää pienellä kannustuksella työntekijän pitkäaikaisesti. Käytännössä se on kai kuitenkin tarkoittanut sitä, että palkkatuen loppuessa työntekijä saa fudut. Toisaaltaan ymmärrän kyllä palkkatuen positiivisetkin puolet. On varmasti aika sama maksaako valtio ihmiselle suoraan sen rahan kotona makaamisesta vai tukena yrittäjälle, jotta henkilö voi tehdä tuottavaa työtä.

 

Viivan alle jää plussaa. Näin se vaan menee. Samalla on työnnetty lisää ihmisiä sille kaikkien passivoimalle tuelle jossa oikein mikään muu ei kannata kuin kokopäivätyön saaminen ja senkin vain tarpeeksi pitkäksi aikaa. Ennustan myös että toimeentulotukeen tarvitaan lisätyövoimaa käsittelijöiksi. Se kun on myös tuki jota ei voi automatisoida.

Ok. Mistä olet löytänyt kattavan tilaston kaikkien vastikkeettomien tukien yhteenlasketusta määrästä tänä ja viimevuodelta ja onko tämä luku suhteutettu työttömien määrään?

 

Ok. Mistä olet löytänyt kattavan tilaston kaikkien vastikkeettomien tukien yhteenlasketusta määrästä tänä ja viimevuodelta ja onko tämä luku suhteutettu työttömien määrään?

Kelasto auttaa ja järkikin sanoo että työttömien määrän lisääntyminen lisää menoja varsinkin kun valtaosa alennuksista ei edes ole vielä tullut kunnolla voimaan. Ensi vuosi vasta näyttää varsinaisesti missä mennään.

 

Työssäoloehdon pidentäminen tarkoittaa sitä, että 28kk aikana työtä on pitänyt olla 12 kk, jotta voi saada ansiosidonnaista. Tämä tuskin vaikuttaa työllistymiseen?

Palkkatuki on ollut osin hankalakin systeemi ja aiheuttanut "väärinkäytöksiä". Palkkatuen tarkoitus on alunperin ollut se, että yritys voi työllistää pienellä kannustuksella työntekijän pitkäaikaisesti. Käytännössä se on kai kuitenkin tarkoittanut sitä, että palkkatuen loppuessa työntekijä saa fudut. Toisaaltaan ymmärrän kyllä palkkatuen positiivisetkin puolet. On varmasti aika sama maksaako valtio ihmiselle suoraan sen rahan kotona makaamisesta vai tukena yrittäjälle, jotta henkilö voi tehdä tuottavaa työtä.

Työssäoloehdon pidentyminen tarkoittaa käytännössä sitä että kunta vähintään puolittaa pitkäaikaistyöttömien palkkaamisen. Siinä ja siinä että palkkaavatko puoliakaan kun vuosi pitäisi olla jotta työtön on hetken aikaa poissa sakkolistalta. Helpompi vaikka siirtää kokonaan toimeentulotuen varaan. Avoimille markkinoilla he eivät tule kelpaamaan koska paremmankin cv omaavia on tällä hetkellä tarjolla riittävästi.

Palkkatuesta valtaosa on käytetty muuhun kuin yrityksiin työllistämiseen eli lähinnä kolmannelle sektorille ja kunnille. Toki sieltäkään harvemmin jatkoa on luvassa mutta silti parempi että on jotain työhistoriaa kuin tyhjä aukko.

 

Jos nyt oikeasti lasket, mitä 1,5 % alvin nosto tekee vaikka 10 euron lääkepakkauksessa, niin vaikea nähdä, että kukaan jättää lääkkeensä ottamatta sen takia. Toimeentulotuen asiakkaiden lääkärin määräämät lääkkeet maksetaan joka tapauksessa ja valtiokin balansoi lääkekuluja lääkekatolla, joka on 626€ vuodessa.

Laskin ja järki käteen, kiitos.

Sullahan halvat lääkkeet on kun vain kympin maksaa

 

Sullahan halvat lääkkeet on kun vain kympin maksaa

Ja samalla perusteella ei sähkön, asumisen, lainojen korkojen, ruuan eikä oikeastaan minkään kallistuminen vaikuta mihinkään.

Moni kuitenkin tinkii mieluummin lääkkeistä kuin vaikkapa luopuu kodistaan tai syömisestään. Riippuu tietnekin lääkkeistä. Diabeteslääkkeistä tuskin niinkään mutta vaikkapa sydän ja verisuonilääkkeiden ottovälejä voi vähintään harventaa. Seuraamukset sitten tulevat kalliiksi mutta ei välttämättä henkilölle itselleen.

 

Sullahan halvat lääkkeet on kun vain kympin maksaa

Ja saattaahan niitä kympin lääkkeitä olla seitsemän