Tämän palstan Elokapina-mollaajia vedettiin nenästä, ja nyt heitä keljuttaa peevelisti nerokas vedätys. Olen ylpeä Elokapinan puolesta. Ei sinne hakeudu tolloa väkeä. Kun Greta kävi Suomessa, katsoin tuntitolkulla mielenosoitusta. Liike on erittäin hyvin järjestetty, ja kaikilla jäsenillä on stoalainen mielenmaisema, lehmän hermot ja oikea asenne elämään. Kerran minulta kysyi muusikko Vanhan Ylioppilastalon kahvilassa olenko anarkisti. Sana oli minulle vieras, ja hätkähdin kysymystä. Nykyään ylpeilen sillä, että vaikutin päällepäin katsottuna siihen aikaan yhteiskunnalliselta vaikuttajalta.
Olen usein lähtenyt herkästi moneen mukaan, mutta ikääntyminen on antanut myös viisautta. Eilen nuorelta naiselta jäi pyykkiteline kaupan kassalle. Myyjä soitti jonnekin ja jatkoi kassatöitään. Olin jo avaamassa suuni, että voin viedä telineen infoon, mutta onneksi asiakas tuli juosten paikalle. Menomatkalla kauppaan tumma mies huusi perääni ja avasin hänelle roskavajan. Tavaroistaan päätellen hän ehkä vaihtaa kotia. Ihmiselo on jatkuvaa säpinää ja kapinaa monella rintamalla myös kotirintamalla akselilla koti-roskavaja-marketti.
Summasummarun. Elokapina antaa ihanasti väriä ja virtaa tähän syksyyn. Herätkää vihdoin horroksistanne ja lopettakaa tyhjä käninä. Häpeäisin syvästi olla teistä muutama iikka tässä ketjussa ja mammapalstalla.
Tässä netistä löytynyt tiivistelmä mielen tyyneydestä.
”Antiikin stoalaisten elämänasenne perustui huomioon, että niistä asioista ei kannata välittää, joille emme voi mitään. Ainoa, mihin voimme vaikuttaa, on suhtautumisemme asioihin. Stoalaisten mukaan hyvän elämän esteenä ovat siis hallitsemattomat tunteet, järkytykset ja emootioita ohjaavat harhaluulot.”
yle.fi
