Minua Palstapesu neuvoi yhdessä ketjussa syömään myrkkyomenan. Jos tunnet olevasi liian onnellinen ja lystikäs, olosi tasaantuu tällä palstalla. Mainitsemassani videoklipissä puhutaan Tsernobyl-huoltovarmuuskaapista. Muistan katastrofin keväällä 1986 kuin eilisen päivän. Mietin silloin voinko laittaa kävelemään opettelevan esikoiseni hiekkalaatikolle leikkimään.
Silloin maailmantilanne ahdisti. Nykyään minua ei ahdista mikään eikä kukaan. Tämä palsta saa minut voimaan pahoin. Voiko ihmiset olla näin ilkeitä ja pahantahtoisia?
Mutta onhan se mielenkiintoinen ilmiö.
Persut nostivat kampanjassaan lauseen "pitää saada sanoa", ja nämä asiat ovat niitä, joita he haluavat sanoa. No, tuli sitten sanottua.. Mitä se vaikutti? ..Se, että käskee syömään myrkkyomenan, tuo hyvää mieltä sanojalle. Millainen ihminen saa hyvää mieltä tuollaisesta? Onko ihminen silloin älykäs ja tasapainoinen ja sinut elämänsä kanssa.
Sitten voi ihmetellä historiaa, ennenkuin kansan sivistystyö alkoi ja käyttäytymiselle asetettiin rajat. 1600? 1700? 1800? Luku. Oliko ihmiset silloin tuollaisia ja laitettiinko rajat niinsanotusti tarpeeseen? Ohjattiin, kuinka puhua, elehtiä, pukeutua..
(Ollaanko nyt moraalisen rapoion tiellä?)
Mut silloin laitettiin suu suppuun tyh miltä ihmisiltä yleisen rauhan pitämiseksi. Ehkä sama pitää vain tehdä uusiksi.
yle.fi
Äidin ja lasten hyvinvoinnin kannalta isän asuminen erillään on usein paras ratkaisu. Häijyä tekee katsoa paritusohjelman videoklippiä, jossa vihkipallilla toisensa ensi kertaa tavanneet hapuilevat yhteiselämäänsä huoltovarmuuskaapilla, joka on täyteen ahdettu. Tumpelon oloinen tuore aviomies on neuvottoman oloinen reppana.
