HS: Yrittäminen on täällä halvempaa kuin muualla

Nurmijärven Uutiset kertoo sen harvinaisen rehellisesti Suomen valtamediakentällä:

Yrittäjä murskaa Suomi-myytit – HS: Yrittäminen on täällä halvempaa kuin muualla

Yrittäjä murskaa Suomi-myytit – HS: Yrittäminen on täällä halvempaa kuin muualla

Vähäinen alkupääoma ja työntekijöiden palkkaamisen halvempi hinta.

www.nurmijarvenuutiset.fi

"Hafner kiittelee lehdessä myös suomalaista byrokratiaa, mitä suomalaisessa julkisessa keskustelussa taas pidetään usein hankalana ja joustamattomana.

– Italiassa, jos täytän lomakkeen väärin, saan heti sakon. Suomessa tulee ystävällinen sähköposti, jossa kerrotaan, että tässä saattaa nyt olla virhe, Hafner kertoo HS:lle.

Hafner suitsuttaa myös kalliina pidettyä vuokra-asumista Helsingissä: hänestä on helppoa, kun jokaisesta asumiskulusta ei tule erillistä laskua. Lisäksi Helsingissä on Hafnerin mielestä muita pääkaupunkeja halvempaa asua kantakaupungissa".


Olisikohan aika vaihtaa asenne ja focus itkijäyrittäjyydestä ja turhasta veronapinasta?

 

Mites esim. se asumisen kalleus nyt, vuonna 2024?

 

Italialainen Lukas Hafner perusti yrityksensä Helsinkiin, ylistää nyt Suomen verotusta – ”Merkittävintä on, mitä kaikkea sillä saa”

Italialainen Lukas Hafner perusti yrityksensä Helsinkiin, ylistää nyt Suomen verotusta – ”Merkittävintä on, mitä kaikkea sillä saa”

Pääkaupunkiseutu houkuttelee ulkomaalaisiakin startup-yrittäjiä. Italialainen Lukas Hafner tuli Helsinkiin yrittäjäksi viisi vuotta sitten, koska täällä yrittäminen on halpaa.

www.hs.fi

Pääkaupunkiseutu houkuttelee ulkomaalaisiakin startup-yrittäjiä. Italialainen Lukas Hafner tuli Helsinkiin yrittäjäksi viisi vuotta sitten, koska täällä yrittäminen on halpaa.

Miksei yrittäjyys muka kannata Suomessa?


1. Suomessa yksi EU:n alhaisimmista yritysten yhteisöverokannoista 20%.
"-Stubbin mukaan Suomen yritysverotusta voidaan pitää kilpailukykyisenä useimpiin verrokkimaihin nähden, sillä Suomi sijoittuu yritysverojärjestelmien kilpailukykymittauksissa tyypillisesti vain joitakin sijoja Viroa heikommin.

- Kataisen hallituksen kaudella yritysveroprosenttia alennettiin 26 prosentista 20 prosenttiin ja nykyisellään se on läntisen Euroopan alhaisimpia, Stubb toteaa."
Lähde: Yrittäjät.fi (artikkeli siirretty)


2. Suomen pääomaverotus n. 5,5 miljardia euroa vuodessa alle EU-keskitason.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan

www.ku.fi

"EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän."


3. Suomen varallisuuteen ja omistamiseen kohdistuva verotus huomattavasti alle EU-keskitason

Tilastot osoittavat: Suomessa jo nyt alhainen yritys- ja pääomavero

Suomi verottaa yrityksiä ja pääomaa vähemmän kuin EU-maat keskimäärin.

yle.fi

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa - Vastavalkea.fi

Suomen varallisuusverot ovat noin kolmasosan EU:n keskiarvoa alemmat.

web.archive.org

"Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi."

Blogikirjoituksessaan 4.5.2015 https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi
"Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista. Niistä käy ilmi huomionarvoisia seikkoja Suomen verotuksesta.

Savela toteaa EU:n jakavan veroasteeseen luettavat verot ja maksut kolmeen osaan veropohjan perusteella. Ne ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Koska kaikkien EU-maiden tiedot tilastoidaan, tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä. Uusimmat tiedot on koottu vuodelta 2012.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vertailu tuottaa seuraavan tuloksen:

Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa 51 prosenttia.

Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.

Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardia euroa enemmän vuosittain.

Savela toteaa, että myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, siitä huolimatta, että veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia, kun taas EU-maissa se 8,2 prosenttia".


4. Suomen palkat, työn sivukulut ja työvoimakustannukset kilpailukykyiset Pohjois- ja Keski-Euroopan viitekehyksessä, johon kuulumme:

Suomalaisen työ vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa

Suomalaisen työ vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa

Vastoin kuin yleensä luullaan, suomalaistyöntekijöiden työ on halvempaa kuin kilpailijamaa Saksassa. Saksan tilastoviranomaisen uusimpien tilastojen mukaan työn sivukulut, kuten sosiaalimaksut, ovat Suomessa jopa alle EU:n keskitason.

yle.fi

”Vastoin kuin yleensä luullaan, suomalaistyöntekijöiden työ on halvempaa kuin kilpailijamaa Saksassa. Saksan tilastoviranomaisen uusimpien tilastojen mukaan työn sivukulut, kuten sosiaalimaksut, ovat Suomessa jopa alle EU:n keskitason”.

Suomi pääsee Euroopan palkkavertailussa kymmenen kärkeen, mutta häviää selvästi ykköselle.

6 247 €/kk - tässä Euroopan maassa on kovin keskipalkka

Suomi pääsee Euroopan palkkavertailussa kymmenen kärkeen, mutta häviää selvästi ykköselle.

www.iltalehti.fi

Meilläkö liikaa liksaa? Suomen työvoimakustannukset ovat kaukana Euroopan kärjestä

Meilläkö liikaa liksaa? Suomen työvoimakustannukset ovat kaukana Euroopan kärjestä

Suomen työvoimakustannukset ovat EU-maiden kahdeksanneksi suurimmat.

www.talouselama.fi

5. Suomen arkipyhät ja lomat kilpailukykyiset Pohjois- ja Keski-Euroopan viitekehyksessä, johon kuulumme:

Arkipyhien leikkaus tekee suomalaisista todella ahkeria

Arkipyhiä jää vain kourallinen

Suomessa voidaan pian vain haaveilla kilpailijamaiden runsaista arkivapaista.

www.kauppalehti.fi

6. PersKeKo porvarihallitus alkaa kokoomuksen Orpon mukaan valmistelemaan syksyllä veromuutosta jonka tarkoituksena on saada verotukseen 5%:n yrittäjävähennys yrittäjien nettotuloihin pikana 2017 alusta.

Yrittäjävähennys

www.vero.fi

Yrittäjävähennys – liikkeen- tai ammatinharjoittaja
"Liikkeen- tai ammatinharjoittaja eli yksityinen elinkeinonharjoittaja saa 5 %:n yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tulosta. Verohallinto laskee yrittäjävähennyksen puolestasi. Näet vähennyksen määrän verotuspäätöksestäsi."
Näin vähennys lasketaan
"Verohallinto tekee 5 %:n yrittäjävähennyksen liikkeenharjoittajan tai ammatinharjoittajan verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksesta, josta on ensin vähennetty aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot. Yrittäjävähennys tehdään ennen kuin yritystulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi.
Yrittäjävähennyksen saa vain elinkeinotoiminnan voitoista eikä se voi olla suurempi kuin voitto. Yrittäjävähennys ei siis kasvata verovuoden tappiota."

 

Osinkoverotus Suomessa

Suomessa luonnollisen henkilön osinkotulojen verotus riippuu siitä, onko maksava yhtiö listattu vai listaamaton.

Listatulla yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena eli pörssiyhtiötä. Vastaavasti listaamatonta yhtiötä ei ole listattu pörssiin eivätkä sen osakkeet ole julkisen kaupankäynnin kohteena.

Listattujen yhtiöiden kohdalla verotussäännöt ovat verrattain yksinkertaiset. Saadusta osingosta 85 prosenttia on saajalleen veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisia pääomatuloja verotetaan 30 prosentin suhteellisella verolla 30 000 euroon asti. Rajan ylittävästä pääomatulosta peritään 34 prosentin vero. Osingosta kokonaisuudessaan perittävän veron määräksi muodostuu siten 25,5 prosenttia 30 000 euron rajan alittavalta ja 28,9 prosenttia ylittävältä osin.

Listaamattomien yhtiöiden kohdalla osinkoverotussäännöt ovat huomattavasti monimutkaisempia, ja verokohteluun vaikuttaa osingon määrän lisäksi maksavan yhtiön nettovarallisuus.

Osinkoverotus perustuu teoreettiseen malliin, jossa yhtiöön sijoitetun pääoman tuottoa ja yrittäjän työstä seuranneita tuottoja pyritään verottamaan eri tavalla.
Se osuus osingosta, jonka katsotaan olevan tuottoa yhtiöön sijoitetulle pääomalle, verotetaan niin kutsuttuna pääomatulo-osinkona. Loppuosuus osingosta katsotaan korvaukseksi yrittäjän tekemästä työstä ja verotetaan ansiotulo-osinkona.

Jako pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon on kaavamainen: pääomatulo-osingoksi lasketaan määrä, joka vastaa 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta.

Pääomatulo-osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja loput 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osinkojen kokonaismäärä ei ylitä 150 000 euron ylärajaa.

Osingon määrän ylittäessä 150 000 euroa, mutta ollessa edelleen 8 prosentin tuottorajan puitteissa, 150 000 euron rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi ja 15 prosenttia verovapaaksi tuloksi.

Prosentuaalisen tuottorajan (8 prosenttia) ylittävä osuus osingosta on puolestaan ansiotulo-osinkoa, josta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa.

Listaamattoman yhtiön maksamaa veronalaista pääomatulo-osinkoa verotetaan listayhtiön tavoin normaaleilla pääomatuloverokannoilla (30 tai 34 prosenttia).

Suuresta verovapaasta osuudesta johtuen osingolle laskettu veroaste jää kuitenkin huomattavasti alhaisemmaksi kuin listayhtiön kohdalla. Jos osinkoa nostetaan yhtiöstä enintään 150 000 euroa ja osinko jää alle 8 prosentin rajan, asettuu veroaste 7,5-8,5 prosenttiin eli huomattavasti alhaisemmaksi kuin listayhtiöiden kohdalla. Jo keskituloisella henkilöllä veroaste jää myös merkittävästi progressiivista ansiotuloverotusta alhaisemmaksi, vaikka yhtiön maksama yhteisövero otettaisiin huomioon vertailussa.

Veroaste muodostuu siis huomattavan kevyeksi, mikäli osinkoa jaetaan alle 150 000 euroa eikä osingon kokonaismäärä ylitä 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Em. rajoihin perustuvaa laskentasääntöä kutsutaan osinkoverohuojennukseksi ja sen puitteissa nostettavaa osinkoa huojennetuksi osingoksi. Osinkoverohuojennus on nykyisen osinkoverojärjestelmän kiistellyin piirre.

Lataa…

www.finnwatch.org

 

Eteläranta 10 hiljaa.

 

No, oletko itse yrittäjä. Jos et, niin mikset?

 

Osinkoverotus Suomessa

Suomessa luonnollisen henkilön osinkotulojen verotus riippuu siitä, onko maksava yhtiö listattu vai listaamaton.

Listatulla yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena eli pörssiyhtiötä. Vastaavasti listaamatonta yhtiötä ei ole listattu pörssiin eivätkä sen osakkeet ole julkisen kaupankäynnin kohteena.

Listattujen yhtiöiden kohdalla verotussäännöt ovat verrattain yksinkertaiset. Saadusta osingosta 85 prosenttia on saajalleen veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisia pääomatuloja verotetaan 30 prosentin suhteellisella verolla 30 000 euroon asti. Rajan ylittävästä pääomatulosta peritään 34 prosentin vero. Osingosta kokonaisuudessaan perittävän veron määräksi muodostuu siten 25,5 prosenttia 30 000 euron rajan alittavalta ja 28,9 prosenttia ylittävältä osin.

Listaamattomien yhtiöiden kohdalla osinkoverotussäännöt ovat huomattavasti monimutkaisempia, ja verokohteluun vaikuttaa osingon määrän lisäksi maksavan yhtiön nettovarallisuus.

Osinkoverotus perustuu teoreettiseen malliin, jossa yhtiöön sijoitetun pääoman tuottoa ja yrittäjän työstä seuranneita tuottoja pyritään verottamaan eri tavalla.
Se osuus osingosta, jonka katsotaan olevan tuottoa yhtiöön sijoitetulle pääomalle, verotetaan niin kutsuttuna pääomatulo-osinkona. Loppuosuus osingosta katsotaan korvaukseksi yrittäjän tekemästä työstä ja verotetaan ansiotulo-osinkona.

Jako pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon on kaavamainen: pääomatulo-osingoksi lasketaan määrä, joka vastaa 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta.

Pääomatulo-osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja loput 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osinkojen kokonaismäärä ei ylitä 150 000 euron ylärajaa.

Osingon määrän ylittäessä 150 000 euroa, mutta ollessa edelleen 8 prosentin tuottorajan puitteissa, 150 000 euron rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi ja 15 prosenttia verovapaaksi tuloksi.

Prosentuaalisen tuottorajan (8 prosenttia) ylittävä osuus osingosta on puolestaan ansiotulo-osinkoa, josta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa.

Listaamattoman yhtiön maksamaa veronalaista pääomatulo-osinkoa verotetaan listayhtiön tavoin normaaleilla pääomatuloverokannoilla (30 tai 34 prosenttia).

Suuresta verovapaasta osuudesta johtuen osingolle laskettu veroaste jää kuitenkin huomattavasti alhaisemmaksi kuin listayhtiön kohdalla. Jos osinkoa nostetaan yhtiöstä enintään 150 000 euroa ja osinko jää alle 8 prosentin rajan, asettuu veroaste 7,5-8,5 prosenttiin eli huomattavasti alhaisemmaksi kuin listayhtiöiden kohdalla. Jo keskituloisella henkilöllä veroaste jää myös merkittävästi progressiivista ansiotuloverotusta alhaisemmaksi, vaikka yhtiön maksama yhteisövero otettaisiin huomioon vertailussa.

Veroaste muodostuu siis huomattavan kevyeksi, mikäli osinkoa jaetaan alle 150 000 euroa eikä osingon kokonaismäärä ylitä 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Em. rajoihin perustuvaa laskentasääntöä kutsutaan osinkoverohuojennukseksi ja sen puitteissa nostettavaa osinkoa huojennetuksi osingoksi. Osinkoverohuojennus on nykyisen osinkoverojärjestelmän kiistellyin piirre.

Lataa…

www.finnwatch.org

Listaamattomien yritysten veroetua ei ole missään muualla. Investoinnit jää tekemättä, kun voitot impataan firmasta tällä veroedulla 7,5% verolla.

 

2. Suomen pääomaverotus n. 5,5 miljardia euroa vuodessa alle EU-keskitason.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan

www.ku.fi

"EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän."


3. Suomen varallisuuteen ja omistamiseen kohdistuva verotus huomattavasti alle EU-keskitason

Tilastot osoittavat: Suomessa jo nyt alhainen yritys- ja pääomavero

Suomi verottaa yrityksiä ja pääomaa vähemmän kuin EU-maat keskimäärin.

yle.fi

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa - Vastavalkea.fi

Suomen varallisuusverot ovat noin kolmasosan EU:n keskiarvoa alemmat.

web.archive.org

"Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi."

Blogikirjoituksessaan 4.5.2015 https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi
"Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista. Niistä käy ilmi huomionarvoisia seikkoja Suomen verotuksesta.

Savela toteaa EU:n jakavan veroasteeseen luettavat verot ja maksut kolmeen osaan veropohjan perusteella. Ne ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Koska kaikkien EU-maiden tiedot tilastoidaan, tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä. Uusimmat tiedot on koottu vuodelta 2012.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vertailu tuottaa seuraavan tuloksen:

Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa 51 prosenttia.

Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.

Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardia euroa enemmän vuosittain.

Savela toteaa, että myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, siitä huolimatta, että veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia, kun taas EU-maissa se 8,2 prosenttia".

Ja epäsuhta työhön ja kulutukseen kohdistuvien ja yrittämiseen sekä omistamiseen kohdistuvan verotuksen osalta vain kasvaa OrpoPurran kaudella, kun maksutaakkaa lisätään pieni- ja matalatuloisille sekä duunareille, kun taas yrittäjät/omistajat eivät Suomitalkoisiin osallistu!

Näiden tuotteiden ja palvelujen alv on nousemassa – ”Jatkossa Suomi on yksi EU:n kovimpia verottajia sekä kulutuksen että työn osalta”

Näiden tuotteiden ja palvelujen alv on nousemassa – ”Jatkossa Suomi on yksi EU:n kovimpia verottajia sekä kulutuksen että työn osalta”

Alennettuja arvonlisäverokantoja ollaan muuttamassa vuodenvaihteessa.

www.yrittajat.fi

"Alennettuja arvonlisäverokantoja ollaan muuttamassa vuodenvaihteessa.

Petteri Orpon hallitus esittää muutoksia alennettuihin arvonlisäverokantoihin. Hallitus jätti esityksensä eduskunnalle torstaina. Jos esitys hyväksytään, monen tuotteen ja palvelun arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin.

Esitetty uusi korkeampi arvonlisävero koskisi esimerkiksi lääkkeitä, kirjoja, liikuntapalveluita ja matkalippuja. Sen sijaan sanoma- ja aikakauslehdet pysyisivät edelleen alennetun 10 prosentin arvonlisäveron piirissä. Hygieniatuotteiden eli kuukautis- ja inkontinenssisuojien sekä lasten vaippojen arvonlisävero laskisi 25,5 prosentista 14 prosenttiin.

Suomi Euroopan kärkeä

– Nyt ehdotetut alennettujen kantojen muutokset yhdessä syyskuun alussa voimaan tulleen yleisen arvonlisäverokannan korotuksen kanssa tarkoittavat sitä, että jatkossa sekä yleinen verokanta (25,5 %) että alennettu verokanta (14 %) pääsevät mitalisijoille, kun katsotaan EU:n korkeimpia arvonlisäverokantoja."

Kyllä porvari osaa.

 

Ja epäsuhta työhön ja kulutukseen kohdistuvien ja yrittämiseen sekä omistamiseen kohdistuvan verotuksen osalta vain kasvaa OrpoPurran kaudella, kun maksutaakkaa lisätään pieni- ja matalatuloisille sekä duunareille, kun taas yrittäjät/omistajat eivät Suomitalkoisiin osallistu!

Näiden tuotteiden ja palvelujen alv on nousemassa – ”Jatkossa Suomi on yksi EU:n kovimpia verottajia sekä kulutuksen että työn osalta”

Näiden tuotteiden ja palvelujen alv on nousemassa – ”Jatkossa Suomi on yksi EU:n kovimpia verottajia sekä kulutuksen että työn osalta”

Alennettuja arvonlisäverokantoja ollaan muuttamassa vuodenvaihteessa.

www.yrittajat.fi

"Alennettuja arvonlisäverokantoja ollaan muuttamassa vuodenvaihteessa.

Petteri Orpon hallitus esittää muutoksia alennettuihin arvonlisäverokantoihin. Hallitus jätti esityksensä eduskunnalle torstaina. Jos esitys hyväksytään, monen tuotteen ja palvelun arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin.

Esitetty uusi korkeampi arvonlisävero koskisi esimerkiksi lääkkeitä, kirjoja, liikuntapalveluita ja matkalippuja. Sen sijaan sanoma- ja aikakauslehdet pysyisivät edelleen alennetun 10 prosentin arvonlisäveron piirissä. Hygieniatuotteiden eli kuukautis- ja inkontinenssisuojien sekä lasten vaippojen arvonlisävero laskisi 25,5 prosentista 14 prosenttiin.

Suomi Euroopan kärkeä

– Nyt ehdotetut alennettujen kantojen muutokset yhdessä syyskuun alussa voimaan tulleen yleisen arvonlisäverokannan korotuksen kanssa tarkoittavat sitä, että jatkossa sekä yleinen verokanta (25,5 %) että alennettu verokanta (14 %) pääsevät mitalisijoille, kun katsotaan EU:n korkeimpia arvonlisäverokantoja."

Kyllä porvari osaa.

Kannattaisi ottaa Tanskasta maailman kilpailukykyisimmästä maasta, jossa on myös maailman paras elämänlaatu.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010724756.html
Siellä on työläisten palkat keskimäärin 1 000 euroa kuussa Suomen työläisten palkkoja korkeammat, myös porrastettu ansiosidonnainen on huonoimmillaan parempi kuin oli Suomessa oli parhaimmillaankin, ja nyt vielä 8 viikon ja 8 kuukauden jälkeen OrpoPurran 20% ja 25% leikkurit. Myös sosiaaliturva huomattavasti parempi, ja työllistämispalvelut, joten ihmisille etsitään töitä, ei vain syyllistetä kuten oikeistohallitus.

Tanskassa ei ole Suomen maailmalla ainutlaatuista listaamattomien yritysten veroetua, yritysten yhteisövero sekä pääomaverotus on korkeampi ja Tanskassa on myös oikeiston kammoama arvonnousuvero eli ns. "miljonäärien maastapoistumisvero".