"Kova kiire kehitysmaaksi: Ruotsissa lähes miljoona luku- ja kirjoitustaidotonta työikäistä"

vierailija
"Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon."


Mikä ruåtsalaisia oikein vaivaa?
 
vierailija
"Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon."


Mikä ruåtsalaisia oikein vaivaa?
"”Käsittämätöntä ja varoittava esimerkki”
Maahanmuuton ja vieraskielisen väestön määrän kasvaessa on syytä kantaa huolta perusasioista Suomessakin. Luku- ja kirjoitustaidon merkitystä korostaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak, joka ottaa asiaan kantaa viestipalvelu X:ssä.

– Tämä on samalla sekä käsittämätöntä, että varoittava esimerkki. Mikä: että Ruotsissa on ensivuonna n 800 000 lukutaidotonta ihmistä. Alleviivaa, että koulu kaikille on yhteiskuntamme takia keskeisen tärkeä, Salonius-Pasternak kirjoittaa."
 
vierailija
Suomen olisi aika hyväksyä Englanninkielen riittävän ainoaksi luku- ja kirjoitustaidoksi. Nämä taidot pitäisi opetettaisiin mamuille ja se riittäisi kielitaidosta. Nyt turhaan päntätään Suomen kieltä jota ei käytä yksistään enää juuri kukaan.
 
vierailija
"Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon."


Mikä ruåtsalaisia oikein vaivaa?
Uusroåzalaised
 
vierailija
"Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon."


Mikä ruåtsalaisia oikein vaivaa?
 
vierailija
Oletteko muuten huomanneet, että mediassa ei ole enää vuosikausiin hehkutettu Suomen 100% lukutaitoa?
Nythän voi valmistua peruskoulusta osaamatta lukea sellaisella tasolla, että saisi esim. iltapäivälehden pääkirjoituksesta selvää. Tämä on uusi normaali. Olisi syrjintää vaatia kaikilta opetussuunnitelman minimitason saavuttamista koska kaikki eivät sitä saavuta.
 
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu
vierailija
Kieli voi vaikuttaa ajatteluun, ymmärrykseen ja älykkyyteen monin tavoin, mutta vaikutus ei ole yksiselitteinen. Kieliteoria, kuten Sapir-Whorfin hypoteesi, esittää, että kieli voi vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja tapaan ajatella. Esimerkiksi tietyt kielet voivat ilmaista asioita eri tavoin, mikä voi vaikuttaa siihen, miten puhuja hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Eri kielet voivat sisältää erilaista sanastoa, kielioppia ja rakenteita, jotka voivat rohkaista erilaista ajattelua. Esimerkiksi jotkut kielet voivat korostaa erilaisia suhteita tilaan tai aikaan, mikä voi vaikuttaa siihen, miten puhujat mieltävät ja arvioivat näitä käsitteitä.

Kuitenkin on tärkeää huomata, että kieli itsessään ei määritä älykkyyttä tai kykyä ymmärtää monimutkaisia konsepteja. Ihmiset, jotka puhuvat eri kieliä, voivat olla yhtä älykkäitä ja kyvykkäitä. Lisäksi yksilön kokemukset, koulutus ja kulttuurinen tausta ovat myös merkittäviä tekijöitä ajattelussa ja ymmärryksessä.

Lyhyesti sanottuna kieli voi vaikuttaa ajattelutapoihin ja siihen, miten ymmärrämme maailmaa, mutta sen vaikutus älykkyyteen on monimutkaisempaa ja liittyy myös moniin muihin tekijöihin.
 
vierailija
Kieli voi vaikuttaa ajatteluun, ymmärrykseen ja älykkyyteen monin tavoin, mutta vaikutus ei ole yksiselitteinen. Kieliteoria, kuten Sapir-Whorfin hypoteesi, esittää, että kieli voi vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja tapaan ajatella. Esimerkiksi tietyt kielet voivat ilmaista asioita eri tavoin, mikä voi vaikuttaa siihen, miten puhuja hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Eri kielet voivat sisältää erilaista sanastoa, kielioppia ja rakenteita, jotka voivat rohkaista erilaista ajattelua. Esimerkiksi jotkut kielet voivat korostaa erilaisia suhteita tilaan tai aikaan, mikä voi vaikuttaa siihen, miten puhujat mieltävät ja arvioivat näitä käsitteitä.

Kuitenkin on tärkeää huomata, että kieli itsessään ei määritä älykkyyttä tai kykyä ymmärtää monimutkaisia konsepteja. Ihmiset, jotka puhuvat eri kieliä, voivat olla yhtä älykkäitä ja kyvykkäitä. Lisäksi yksilön kokemukset, koulutus ja kulttuurinen tausta ovat myös merkittäviä tekijöitä ajattelussa ja ymmärryksessä.

Lyhyesti sanottuna kieli voi vaikuttaa ajattelutapoihin ja siihen, miten ymmärrämme maailmaa, mutta sen vaikutus älykkyyteen on monimutkaisempaa ja liittyy myös moniin muihin tekijöihin.
🤔😂🤣😂
 
vierailija
Suomen olisi aika hyväksyä Englanninkielen riittävän ainoaksi luku- ja kirjoitustaidoksi. Nämä taidot pitäisi opetettaisiin mamuille ja se riittäisi kielitaidosta. Nyt turhaan päntätään Suomen kieltä jota ei käytä yksistään enää juuri kukaan.
Ei todellakaan.

ajattelu tapahtuu kielessä – kieli on ajattelun välikappale ja edellyttää tätä; kielen muodot heijastuvat ajattelun muodossa, ja erilaiset kielet voivat johtaa erilaiseen ajatteluun. Puhumamme kieli vaikuttaa merkittävästi ajatteluumme: kukin kieli jäsentää kuvan todellisuudesta ja tämä kuva maailmasta on eri kielten puhujilla hyvin erilainen; kielet ovat hyvin erilaisia ja tuottavat jyrkästi toisistaan poikkeavia maailmankuvia.
 
vierailija
Ei todellakaan.

ajattelu tapahtuu kielessä – kieli on ajattelun välikappale ja edellyttää tätä; kielen muodot heijastuvat ajattelun muodossa, ja erilaiset kielet voivat johtaa erilaiseen ajatteluun. Puhumamme kieli vaikuttaa merkittävästi ajatteluumme: kukin kieli jäsentää kuvan todellisuudesta ja tämä kuva maailmasta on eri kielten puhujilla hyvin erilainen; kielet ovat hyvin erilaisia ja tuottavat jyrkästi toisistaan poikkeavia maailmankuvia.
No sitten ei tarvitse ihmetellä tätäkään
Tyly tutkimustulos: suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälin jälkeen
Tunnetun älykkyystutkijan James Flynnin mukaan älykkyysosamäärä on laskenut myös Norjassa ja Tanskassa.
 
vierailija
Ei todellakaan.

ajattelu tapahtuu kielessä – kieli on ajattelun välikappale ja edellyttää tätä; kielen muodot heijastuvat ajattelun muodossa, ja erilaiset kielet voivat johtaa erilaiseen ajatteluun. Puhumamme kieli vaikuttaa merkittävästi ajatteluumme: kukin kieli jäsentää kuvan todellisuudesta ja tämä kuva maailmasta on eri kielten puhujilla hyvin erilainen; kielet ovat hyvin erilaisia ja tuottavat jyrkästi toisistaan poikkeavia maailmankuvia.
Oletko huomannut että monet suomalaiset nyky nuoret ja vanhemmatkin puhuvat englannin ja suomen sekoitusta. Eli osa puheesta on englantia ja osa suomea.
 
vierailija
On tässä meidän omassa kielessämme myös hyviä puolia. Ensinnäkin tätä puhuu vain meikäläiset ja esim ulkomaisille rikollisille erittäin vaikea kieli (netti- ja gyperhyökkäykset).
Suomea voi puhua surutta lähes missä tahansa maassa eikä kukaan ymmärrä sitä poislukien etelän turistikohteet. Suomen kieli on erittäin rikas ja sanastoltaan monimerkityksellinen.
Me lähes kaikki osaamme lukea ja kirjoittaa kieltämme niin ettemme tarvitse mitää suomen sanakirjaa kuten esim amerikkalaiset. Puhumattakaan tämän maan eri alueiden murteiden rikkaus ja vielä saamenkielikin.
 
vierailija
Oletko huomannut että monet suomalaiset nyky nuoret ja vanhemmatkin puhuvat englannin ja suomen sekoitusta. Eli osa puheesta on englantia ja osa suomea.
Kieli vaikuttaa ymmärrykseen ja nyt se halutaan tuhota eli tasapäistää meidät.
Finglish sekakieli on keino tuhota ajattelutapamme ainutlaatuisuus, joka vaikuttaa myös käyttäytymiseemme mm. loogisuuteen, rationaalisuuteen, maalaisjärkisyyteen ja sitä kautta mm. solidaarisuuteen ja empatiakykyyn. Jäljet ovat jo näkyvissä, angloamerikkalainen ajattelutapa pakkosyötetään kulttuurin mukana.
 

Yhteistyössä