Irlanti on veroparatiisi ja siksi se pystyy tekemään reippaasti ylijäämäisiä budjetteja - korkea verotus tuhoaa talouden

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – “Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – “Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen. – Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta...

demokraatti.fi

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että
kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

– Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen, hän toteaa.

Vaikka kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole Kianderin mukaan juuri keskusteltu.

Palstan koksupersu luulee olevansa mutuilulla paremmin asioista perillä kuin Kevan toimitusjohtaja

 

Esittäisitkö joitakin verohallinnon tilastoja noiden houreidesi tueksi?

Verohallinnon vuonna 2016 keräämät verot olivat yhteensä 56,7 miljardia euroa. Lisäksi tulli keräsi 8 miljardia veroja, mm. autoista. Yhteensä siis melkein 65 miljardia €.
Vuonna 2023 veroja kerättiin yhteensä 81,6 miljardia euroa. Kuinka paljon vähemmän tämä on kuin vuonna 2016?

"Rapautus" ei ole tapahtunut ainakaan yritysten maksamissa yhteisöveroissa.

Marinin hallituksen aikana yhteisöverokertymä ja työllisyysaste saatiin mittaushistorian korkeimmaksi.

 

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – “Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – “Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen. – Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta...

demokraatti.fi

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että
kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

– Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen, hän toteaa.

Vaikka kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole Kianderin mukaan juuri keskusteltu.

Palstan koksupersu luulee olevansa mutuilulla paremmin asioista perillä kuin Kevan toimitusjohtaja

Kiander on puoluekannaltansa sosiaalidemokraatti, joten hänellä saattaa olla totuudessa pysymisessä lievempää suurempia haasteita.

 

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – “Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – “Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen. – Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta...

demokraatti.fi

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että
kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

– Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen, hän toteaa.

Vaikka kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole Kianderin mukaan juuri keskusteltu.

Palstan koksupersu luulee olevansa mutuilulla paremmin asioista perillä kuin Kevan toimitusjohtaja

Aivan, turhat veroedut pois kuten maailmalla ainutlaatuinen listaamattomien yritysten veroetu verotuotto 800-1000 miljoonaa vuodessa VM ja IMF kannattavat. Institutionaalisten sijoittajien 5%:n lähdeveron tuotto olisi 400-600 miljoonaa vuodessa. Solidaarisuusveron alarajan pitäminen edellisen hallituksen lukemissa tuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa. Jopa Suomen Yrittäjät oli valmis viime hallituskaudella leikkaamaan haitallisia ja kilpailua vääristäviä yritystukia 300-500 miljoonalla eurolla, miksei nytkin?

Yrittäjät olisivat valmiit leikkaamaan yritystukia moninkertaisesti enemmän kuin hallitus – pelkäävät juustohöylää

Suomen Yrittäjien mukaan yritystukia voitaisiin karsia 300–500 miljoonaa euroa.

yle.fi

Kun OrpoPurra ottaa ennätyksellisesti velkaa, VM:n arvion mukaan 60 miljardia euroa hallituskaudellaan ilman viime hallituskauden yllättäviä kriisejä, veropohjaa tulisi laajentaa näiden mainittujen veroetujen ja haitallisten yritystukien poistolla.

 

Kiander on puoluekannaltansa sosiaalidemokraatti, joten hänellä saattaa olla totuudessa pysymisessä lievempää suurempia haasteita.

Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta ovat samansuuntaisia.

 

Aivan, turhat veroedut pois kuten maailmalla ainutlaatuinen listaamattomien yritysten veroetu

Turhaanko Sanna perusti veronkierto-osakeyhtiön?

 

Yritys- ja yhteisöverokanta kansainvälisessä vertailussa matala

Yritys- ja yhteisöverokanta (20 %) on Suomessa kansainvälisessä vertailussa matala. Yritysverokannan maltillinen korottaminen on otettava harkintaan julkisen talouden vahvistamiseksi. Yritysveron korottamisen lisäksi on mahdollistaa verottaa yritysten ansiottomasti saamia ns. windfall-voittoja.

Yrittäjävähennyksen poistamisella olisi veropohjaa vahvistava vaikutus. Nykyisin yrittäjävähennys vääristää palkkatyönä ja yrittäjätyönä tehtävän työn hinnoittelua, kun samanarvoinen yrittäjänä tehtävä työ voidaan hinnoitella yrittäjävähennyksen vuoksi edullisemmaksi.


Pääomatulojen ja varallisuuden verotuksessa kehitettävää

Verorakennetta olisi perusteltua muuttaa siten, että pääomatulojen ja varallisuuden verotusta voidaan kiristää ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Samalla olisi mahdollista lisätä sijoitusmuotojen verokohtelun neutraaliutta.

Mahdollisuuksia varallisuusverotuksen palauttamiseen tulisi selvittää siten, että samalla vanhan varallisuusverotuksen veropohjan aukot tilkittäisiin.

Perintö- ja lahjavero ovat veroteoreettisesti perusteltuja ja järkevää säilyttää ennallaan. Perintöveron maksun ajankohtaa on perusteltua siirtää niin, että vero maksettaisiin vasta, kun omistusoikeus perittyyn omaisuuteen siirtyy.

Osana verojärjestelmää varainsiirtovero toimii teknisesti hyvin ja tukee luovutusvoittoverotuksen toimittamista. Varainsiirtoveron maltillinen alentaminen voisi olla perusteltua työvoiman liikkuvuuden kannalta.

Suhdanteista riippumattoman kiinteistöveron tuotto sopii hyvin peruspalveluiden rahoittamiseen. Veron tuottoa olisi mahdollista lisätä poistamalla sen ylärajat.

Listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotusta on syytä kiristää. Listaamattomien ja listattujen yritysten osinkojen erilainen verokohtelu ei ole perusteltua ja yhtenäisempi verokohtelu edistäisi verojärjestelmän neutraalisuutta.

Listaamattomien yritysten nettovarallisuuteen perustuva osinkoverojärjestelmä ei ota huomioon yrityksiä, joissa nettovarallisuutta ei juuri ole. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen vähentäisi houkuttimia tulojen muuntamiseen ansiotuloista pääomatuloiksi. Sijoitusmuotojen yhdenvertaista kohtelua on selvitettävä laajemmin.

 

Turhaanko Sanna perusti veronkierto-osakeyhtiön?

Osakeyhtiö on aivan laillinen yritysmuoto myös muille kuin koksupersuille, vai pitäisikö heille olla erioikeudet?

 

Kiander on puoluekannaltansa sosiaalidemokraatti, joten hänellä saattaa olla totuudessa pysymisessä lievempää suurempia haasteita.

Muut ovat samaa mieltä.

Yle: Suomen verotuotot ovat laskeneet itsestään jo vuosia – yllättävälle ilmiölle on neljä keskeistä syytä

Suomen verotuotot ovat laskeneet itsestään jo vuosia – yllättävälle ilmiölle on neljä keskeistä syytä

Hallitus aikoo kiristää joitakin veroja ensi viikon kehysriihessä. Samalla monilta on jäänyt huomaamatta, että verotus on ollut jo vuosia laskevassa trendissä.

yle.fi

"Hallitus aikoo kiristää joitakin veroja ensi viikon kehysriihessä. Samalla monilta on jäänyt huomaamatta, että verotus on ollut jo vuosia laskevassa trendissä.

Verotuksen kokonaistaso on laskenut vuosien ajan ja samalla valtion saamat verotuotot ovat laskeneet miljardeilla. Veroaste kuvaa sitä, kuinka paljon veroja kaikkiaan kerätään suhteessa Suomen talouden kokoon.

Taustalla piilee kehityskulku, joka on jäänyt monilta huomaamatta: verotus on ollut Suomessa lasku-uralla jo vuosien ajan.

Verotus on keventynyt pääosin itsestään – eli ilman, että poliitikot ovat päättäneet verojen alentamisesta. Samalla valtion kirstuun on kertynyt vuosittain miljardeja euroja vähemmän kuin vielä muutamia vuosia aikaisemmin.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan veroasteen lasku jatkuisi myös tulevina vuosina, vaikka verotukseen ei tehtäisi muutoksia.

”Itsestään tapahtuvalle” veroasteen alenemiselle on neljä keskeistä syytä."


Veropohjan rapautuminen lue rapauttaminen on syy holtittomaan valtiovelan kasvuun, joka kasvaa nyt ennätyksellisesti ilman kriisejä Orpon ja Purran oikeistokaudella 152 miljardista ainakin 212 miljardiin. Verorahoitteinen hyvinvointivaltio tarvitsee laajaa veropohjaa.

 

Ketkä muut?

Muut ovat samaa mieltä.

Yle: Suomen verotuotot ovat laskeneet itsestään jo vuosia – yllättävälle ilmiölle on neljä keskeistä syytä

Suomen verotuotot ovat laskeneet itsestään jo vuosia – yllättävälle ilmiölle on neljä keskeistä syytä

Hallitus aikoo kiristää joitakin veroja ensi viikon kehysriihessä. Samalla monilta on jäänyt huomaamatta, että verotus on ollut jo vuosia laskevassa trendissä.

yle.fi

"Hallitus aikoo kiristää joitakin veroja ensi viikon kehysriihessä. Samalla monilta on jäänyt huomaamatta, että verotus on ollut jo vuosia laskevassa trendissä.

Verotuksen kokonaistaso on laskenut vuosien ajan ja samalla valtion saamat verotuotot ovat laskeneet miljardeilla. Veroaste kuvaa sitä, kuinka paljon veroja kaikkiaan kerätään suhteessa Suomen talouden kokoon.

Taustalla piilee kehityskulku, joka on jäänyt monilta huomaamatta: verotus on ollut Suomessa lasku-uralla jo vuosien ajan.

Verotus on keventynyt pääosin itsestään – eli ilman, että poliitikot ovat päättäneet verojen alentamisesta. Samalla valtion kirstuun on kertynyt vuosittain miljardeja euroja vähemmän kuin vielä muutamia vuosia aikaisemmin.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan veroasteen lasku jatkuisi myös tulevina vuosina, vaikka verotukseen ei tehtäisi muutoksia.

”Itsestään tapahtuvalle” veroasteen alenemiselle on neljä keskeistä syytä."


Veropohjan rapautuminen lue rapauttaminen on syy holtittomaan valtiovelan kasvuun, joka kasvaa nyt ennätyksellisesti ilman kriisejä Orpon ja Purran oikeistokaudella 152 miljardista ainakin 212 miljardiin. Verorahoitteinen hyvinvointivaltio tarvitsee laajaa veropohjaa.

 

Aivan, turhat veroedut pois kuten maailmalla ainutlaatuinen listaamattomien yritysten veroetu verotuotto 800-1000 miljoonaa vuodessa VM ja IMF kannattavat. Institutionaalisten sijoittajien 5%:n lähdeveron tuotto olisi 400-600 miljoonaa vuodessa. Solidaarisuusveron alarajan pitäminen edellisen hallituksen lukemissa tuotto 60 miljoonaa euroa vuodessa. Jopa Suomen Yrittäjät oli valmis viime hallituskaudella leikkaamaan haitallisia ja kilpailua vääristäviä yritystukia 300-500 miljoonalla eurolla, miksei nytkin?

Yrittäjät olisivat valmiit leikkaamaan yritystukia moninkertaisesti enemmän kuin hallitus – pelkäävät juustohöylää

Suomen Yrittäjien mukaan yritystukia voitaisiin karsia 300–500 miljoonaa euroa.

yle.fi

Kun OrpoPurra ottaa ennätyksellisesti velkaa, VM:n arvion mukaan 60 miljardia euroa hallituskaudellaan ilman viime hallituskauden yllättäviä kriisejä, veropohjaa tulisi laajentaa näiden mainittujen veroetujen ja haitallisten yritystukien poistolla.

Yrittäjien enemmistö: tuet vääristävät kilpailua
Suomen Yrittäjien yrittäjägallupissa 44 prosenttia vastaajista on valmis luopumaan tuista osittain ja 16 prosenttia kokonaan.

Johtuuko kriittisyys siitä, että Suomen Yrittäjien jäsenistö on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille suuria tukia ei heru?

Kuismasen mukaan pk-yrittäjienkin joukossa on paljon tukien saajia. Esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa monet yritykset saavat kuljetustukea.

– Vaikka yritykset saavat tukia, he toivovat niiden reilua kohdennusta.

Selvä enemmistö, 63 prosenttia yrittäjistä, pitää yritystukia kilpailua vääristävinä.

Vielä useamman mielestä yritystuet tukevat tehottoman tuotantorakenteen säilymistä. Tätä mieltä on kaksi kolmasosaa vastaajista.

Yrittäjät karsastavat varsinkin energiaveron palautusta, joka suosii paljon energiaa käyttäviä suuria yrityksiä.

Kuismasen mukaan järjestely on hyvä esimerkki epäreilusta yritystuesta.

– Palautusta saa vain, jos on maksanut paljon energiaveroa. Samalla alalla toimiva pienempi yritys ei pääse tuen piiriin, vaikka tekee samaa hommaa ja käyttää paljon energiaa.

Hallitusohjelman mukaan teollisuuden energiaveron palautuksesta luovutaan. Palautuksen sijaan yhtiöt pääsevät alennetun sähköveron piiriin.

Suomen Yrittäjien hampaisiin on päätynyt myös markustajalaivojen tukeminen. Viking Line ja Tallink Silja ovat suurimpien tuensaajien joukossa.

Kauppa-alustuki korvaa sekä risteilyaluksilla että lastialuksilla työskentelevien suomalaisten palkkakuluja varustamoille. Matkustajalaivojen tukemista on perusteltu huoltovarmuudella.

Kuosmasen mukaan laivojen palvelut saavat tuista kilpailuetua maissa oleviin ravintoloihin ja konferenssipalveluihin nähden.

 

Ketkä muut?

Kuvitteletko tuon Ylen jutun Kianderin tekemäksi

 

Kun varakkaan veroja kevennetään, menevät rahat ulkomaille tai sijoituksiin. Kun pienituloisten veroja kevennetään, menee koko raha kotimaan kulutukseen. Se on nyt nähty.

 

Verotulojen heikentäminen on aloitettu jo 90-luvulla, kun pääomaverotus erotettiin ansiotuloverotuksesta. Yhteisöveroakin leikattiin reilusti: 9% vuodesta 2004 alkaen. Yhden prosentin nosto toisi kassaan 400 miljoonaa lisää ja n. puolet verosta kohdistuisi suuriuloisimpaan prosenttiin. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää, veroja lienee pakko nostaa. Mutta se tulisi tehdä oikeudenmukaisesti niin, että rikkaatkin osallistuvat.

 

Kokonaisveroastetta voidaan kiristää myös niin ettei se osu köyhiin - Eli pääomavero progressiiviseksi jne.

 

Verotietoja julkaistaessa jokainen voi huomata, että Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, joilla menee hyvin ja onnistuvat jopa kasvattamaan varallisuuttaan vuosittain! Ei voida puhua, että rahat olisi loppu muutakun pienituloisilla ja suorittavaa työtä tekevillä.

 

Miksi verotusta pitäisi kiristää?
Kysytään näin päin. Pitäisikö eläkkeelle jääneiden huippurikkaiden, hyväkuntoisten yrityspomojen saada parempaa eläkettä kuin koko ikänsä kahta pienipalkka-alalla hikoilleen ja työssään nivelkulumille altistuneen velkaisen eläkeläisen? Voidaanko sanoa että nämä huippurikkaat ovat eläkkeensä ansainneet itse omalla työllään?

Minun mielestäni valtion osuudeksi riittää se että maksaa sen verran millä suunnilleen hengissä pysyy, yrityspomolla on todennäköisesti omia sijoituksia minkä tuotoilla voi elellä mukavasti. Kaikki loppu voidaan eläkkeistä verottaa pois ja näillä rahoilla korjata valtion budjettia.

Perustelut:

1. Eläkeläiset ovat maksaneet saamistaan eläkkeistään vain noin 17%. Loput rahoista tulevat nykyisiltä veronmaksajilta. Ts, he eivät ole eläkkeitään ansainneet.

2. Valtion nousseet kulut johtuvat enimmäkseen eläkeläisten suuresta määrästä, mikä on nostanut terveydenhoitokuluja. On kohtuullista, että sukupolvi kustantaa itse oman hoitonsa.

3. Valtion talous on huonossa kunnossa, eli jostakin sitä rahaa on pakko ottaa, tai sitten se pakko-otetaan. Tämä on kivuttomin paikka mistä ottaa, koska se vain tasaa tuloja.

4. Korkeimpiin eläkkeisiin kohdistuva lisävero tasaa eläkeläisten tuloeroja, jolloin kaikki eläkeläiset olisivat lähempänä samaa viivaa.

5. En keksi mitään perustelua sille miksi jonkun eläkeläisen pitäisi saada enemmän rahaa kuin toisen.

6. Eläkeläiset eivät voi paeta veronkorotusta, eli riski negatiivisille sivuvaikutuksille on pieni, toisin kuin esim. yritysten tai rikkaiden verotuksen nostamisessa.

 

Jokaista mastalouden tuottamaa euroa tuetaan Suomessa 2 eurolla, ylivoimaisesti EU-maiden eniten. Kakkosena mastaloustukemisessa olevassa EU-maassa Latviassa jokaista maatalouden tuottamaa euroa tuetaan 0,90 eurolla, puolet Suomea vähemmän, ja ollaan jo hippunen plussan puolella. Keskimäärin EU-maissa maatalouden tuottamaa euroa tuetaan 0,28 eurolla eli 7 kertaa Suomen mastalouden tukemista vähemmän. Kestämätöntä kun toiseen kertaan tuemme elintarviketuotantoa euroalueen korkeimmissa hinnoissa. Elinkeinottelija kusee meitä silmään kepun agraarisosialistien ja kokoomuksen kapitaalikommarien voimin.

 

Jokaista maatalouden tuottamaa euroa tuetaan Suomessa 2 eurolla, ylivoimaisesti EU-maiden eniten. Kakkosena maataloustukemisessa olevassa EU-maassa Latviassa jokaista maatalouden tuottamaa euroa tuetaan 0,90 eurolla, puolet Suomea vähemmän, ja ollaan jo hippunen plussan puolella. Keskimäärin EU-maissa maatalouden tuottamaa euroa tuetaan 0,28 eurolla eli 7 kertaa Suomen maatalouden tukemista vähemmän. Kestämätöntä kun toiseen kertaan tuemme elintarviketuotantoa euroalueen korkeimmissa hinnoissa. Elinkeinottelija kusee meitä silmään kepun agraarisosialistien ja kokoomuksen kapitaalikommarien voimin.

Korjaus

 

Kärjistettynä ajatusleikkinä, kumpi tukee enemmän suomalaisten kulutusta (ja näin paikallisia yrityksiä), se että annetaan sadalle rikkaimmalle suomalaiselle miljoona euroa kuussa lisää, vai että miljoonalle köyhimmälle annetaan 100 euroa/kk?

 

"Miksi verotusta pitäisi kiristää?"

Miksi hallituksen pitäisi yrittää säästää miljardeja tai ottaa lisää velkaa?

Paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia on tullut esimerkiksi Finnwatchilta, jonka viimeisin vain pari päivää sitten julkaistu raportti listaa 40 suositusta, joilla tiivistettäisiin veropohjaa ja saataisiin läpinäkyvyyttä verojärjestelmään. Pelkästään kansallisilla toimilla olisi mahdollista kerätä miljardi euroa lisää.

Mutta koska Finnwatch on kansalaisjärjestö eikä oikeiston etujärjestö ehdotuksille todennäköisesti viitataan kintaalla hallituksen pian alkavassa kehysriihessä, ja sanotaan vain että ei keneltäkään ole tullut vaihtoehtojakaan.

 

2007–2008 tehtiin velkarahalla veroaleita ja tarkoituksena oli elvyttää 2008 finanssikriisiä. Nämä aleet aloitettiin ennen kriisiä ja dynaamisia vaikutuksia piti olla. Puheet vaihtui elvytysveroaleiksi. Nämä edelleen alentaa tuloja nyt 15 vuotta jälkeenpäin, hyödyt on jääneet näkemättä. No jos vain 10 viimeisintä vuotta katselee niin silloin ”itsestään” alentuneet. 2010-luvun oikeistojohtoista hallituskautta sanotaan menetetyksi vuosikymmeneksi, BKT:n nousu 4%. Jo pitkä historia näillä Kokoomuksen veroaleilla, nuorimmat ei enää tiedä kaikkea

 

Taitaapa sähköautot mennä verolle aika pian. Samalla tavalla ne käyttävät ja kuluttavat teitä ja muuta infraa kuin kaikki muutkin autot. Muistaakseni veroehdotus oli 0,1 euro per kilometri sellaisilla alueilla, missä on julkista liikennettä helposti saatavilla. Elikkä esim. helsinkiläinen sähköautoilija maksaa 20.000 km/v ajavana tulevaisuudessa veroa sähköautoilun autuudesta 2.000 eur vuodessa...
Sähköauto, siis järkevän rangen maksaa käytettynä 3-4 kertaa enemmän kuin polttomoottoriauto, eli matalatuloisilla ja alemmilla keskituloisilla ei varaa jos vielä kilometrivero päälle ja keskituloisillekin uusi minimissään 40.000-50.000 euroa maksava sähköauto on kohtuu vaikea hankinta kun päälle yli 1.000 euron vakuutukset ja tienkäyttömaksu.

 

Taitaapa sähköautot mennä verolle aika pian. Samalla tavalla ne käyttävät ja kuluttavat teitä ja muuta infraa kuin kaikki muutkin autot. Muistaakseni veroehdotus oli 0,1 euro per kilometri sellaisilla alueilla, missä on julkista liikennettä helposti saatavilla. Elikkä esim. helsinkiläinen sähköautoilija maksaa 20.000 km/v ajavana tulevaisuudessa veroa sähköautoilun autuudesta 2.000 eur vuodessa...
Sähköauto, siis järkevän rangen maksaa käytettynä 3-4 kertaa enemmän kuin polttomoottoriauto, eli matalatuloisilla ja alemmilla keskituloisilla ei varaa jos vielä kilometrivero päälle ja keskituloisillekin uusi minimissään 40.000-50.000 euroa maksava sähköauto on kohtuu vaikea hankinta kun päälle yli 1.000 euron vakuutukset ja tienkäyttömaksu.

Autoilusta tehään hyvätuloisen eliitin harrastus + ehkä maajussien veroedulla jos kepu saa päättää.

 

Kun varakkaan veroja kevennetään, menevät rahat ulkomaille tai sijoituksiin. Kun pienituloisten veroja kevennetään, menee koko raha kotimaan kulutukseen. Se on nyt nähty.

Ja paskat menee.
Pienituloisten paikkoja:
-Lidlistä ruuat, tuotot valuu ulkomaille.
-Ostavatko kalliimpia joutsenlipputuotteita??
-Temusta ja Kiinasta muut rojut
-Ikeasta huonekalut
-vaatteet H&M, Tokmannin Kiinassa valmistetut vaatteet.