Ensin pitäisi liittyä Tinderiin ja käydä sadoilla treffeillä eli nykysuomeksi deiteillä. Kun vihdoin mahdollinen puoliso olisi koukussa, rohkenisin kysyä saanko ostaa uuden takin.
Jatkuva miesten metsästys olisi ottanut niin paljon takkiin, että kaikki entiset takit piti viedä panttikonttoriin, ja lunastamiseen ei ollut varaa. Halvemmat, koin syömät takit myin Tori.fi:ssä ja kirpputoreilla.
Oikeassa elämässäni ostin kerran melko kalliin talvitakin Stockmannilta. Viimeisiä hetkiään elävä, vaikeaa syöpää sairastanut anoppini tuhahti miksi ostin niin kalliin takin. Olin vähän aiemmin palannut äitiysloman jälkeiseltä hoitovapaalta työelämään. Tapaus askarrutti vuosia mieltäni. Hän usein mielaili ostaa uuden takin, mutta sitten totesi ettei sille ole enää kauan käyttöä.
k&K-lehdessä on juttu mieslaulajasta, jolla on yllään vuonna 1985 ostettu pusakka.
Usein muistelen entisiä vaatteitani.
Olenhan jonkin sortin käsityöimmeinen.
Takki kannattaa aina ostaa vaikka siihen menisi viimeiset siemenperunat!