Mulla on krapula ja muutenkin masis tai morkkis tai mikälie. Mietin soittaisinko Bojanille. Mutta en haluis häiritä, niillä on musahommat kuitenkin vaiheessa. Ennen Euroviisuja soiteltiin ja se tsemppas mua. Hymyili mun kännykässä sitä ihanaa, leveää hymyään, joka saa mut aina punastumaan ja kikattamaan. Sit sekin nauro ja vaan katseltiin toisiamme ja tehtiin hölmöjä ilmeitä. Mulla on niin ikävä sitä.
Mun whatsapp soi, videopuhelu. Se on Bojan, ihan kun se olis kuullut mun ajatukset.
"Hei muru!"
"Hei Boitsu, hyvä ajotus. Mä just ajattelin sua."
"Niin mäkin sua."
Ja taas mä punastun, miten se saakin mut aina tuntemaan tältä. Niin kun olis perhosia vatsassa ja alkaa kuumottaa poskia ja vähän muitakin paikkoja.
"Ikävä sua Jerc,"
"Mulla kans, ihana kun soitit. Tulit tarpeeseen...laulaisitko mulle jotain?"
"Joo, just saatiin uusi biisi valmiiksi. Ota hyvä asento ja sulje vaikka silmät."
Sen ääni on niin kaunis. Se aina rauhottaa ja nyt vähän liikuttaa. Tunnen silmien kostuvan ja yksi kyynel karkaa luomen alta.