En kopioi koko juttua, mutta tässä jotain.
Hän on kokenut ulkopuolisuuden tunnetta jo lapsuudesta asti. Iän myötä tunne korostui, kun ikätoverit kouluttautuivat unelma-ammatteihinsa ja työllistyivät.
Ulkopuolelta tulevista paineista syntyvä henkinen taakka on raskas kannettava, vaikka hän itse jo hyväksynyt oman erilaisuutensa.
– Pitkään uskoin että olen huonompi kuin muut, enkä ansaitse mitään. Olen vasta aivan hiljattain päästänyt irti häpeästä ja syyllisyydestä. Olen yhtä arvokas kuin muutkin.
Silti hän haluaa yrittää selittää tilannetta, niin itsensä kuin muidenkin puolesta. Monikaan ei kuitenkaan Mayan mukaan suostu uskomaan, että kyse on aivoperäisestä asiasta.
– En ole kuin muut, vaikka pystynkin tekemään monia samoja asioita. Työelämä ei vain ole yksi niistä. En tule siihen kykenemään, mutta se ei tee minusta huonompaa.[...]
Maija on yrittänyt elämässään monenlaista. Opiskelua, työtä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Hän kuitenkin kuormittuu ja uupuu huomattavasti helpommin kuin muut, eikä ”tavallisen ihmisen” arki onnistu.
Hän ei myöskään kykene tekemään työtä, joka ei tunnu kivalta.
– Minulle se että en halua, on sama kuin että en pysty. Jos asia ei kiinnosta, en saa itseäni ryhtymään siihen. Minä en yksinkertaisesti pysty, olen yrittäessäni palanut loppuun monta kertaa. En halua enää antaa käyttää itseäni oman terveyteni hinnalla.
– Asiat joita teen, pitäisi oikeasti tuntua mielekkäiltä, jotta pystyisin niihin tarttumaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa lopulta jopa yksi nelituntinen päivä viikossa kävi liian raskaaksi, joten nyt olen lopettanut myös sen.[...]
Maya on tällä hetkellä työkyvytön, ja saa Kelasta sairauspäivärahaa.
Autisminkirjon tutkimukset ovat parhaillaan alkamassa, ja hän toivoo tulevaisuudessa pääsevänsä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ei ole helppoa lukea ensin rankkaa kritiikkiä (asiatonta herjaustakin)
ja sitten päälle tämä lainaamani kirjoitus.
Näitä viestejä lukiessa voidaan kaikki nähdä, että valloillaan on kyllä melkoinen lynkkauskulttuuri. Ihmiset on ovelasti osattu ajaa toisiaan vastaan ja jostain syystä ihmiset menevät tähän (itseni mukaan lukien). Kuka hyötyy vastakkainasettelusta, tätä on ehkä hyvä miettiä.
Katsotaanpa lukuja: minkä kokoisesta joukosta puhutaan, kun puhutaan joukosta joka ei halua mennä töihin/tehdä mitään yleishyödyllistä.
Onko joukko niin suuri, että sen vuoksi kannattaa alkaa tyyliin lähtökohtaisesti haukkuen vihaamaan jokaista joka haiskahtaa työttömältä. Syntipukki on saatava, se on selvä se!
Jos oikeasti halutaan katsoa kuka on vastuussa ja tavoitellaan säästöjä, niin miten olisi (perusteellinen) läpinäkyvyys siitä minne rahat menevät, ja mitä niillä tehdään. Ja, oikea toimiva media toimittajineen informoimaan epäkohdista. Nyt lähinnä heitellään murusia ja ohjataan mielipiteitä näiden avulla. Viha ja pelko ovat vahvoja asioita millä mieltä voidaan ohjata.
Apropoo: toimittajien tulisi informoida kansalle, vaikka osakkaana olisikin päättäjä tms!
Jos Mayalla todetaan olevan aidosti rajoitteita, joihin hän itse ei ole osannut hakea apua, eikä ammattilaiset vuosien varrella ole tätä osanneet tarjota niin tilanne voi olla tämä.
Vähän harmittaa, että haastattelua ei tehty tulokset kädessä kera toimintasuunnitelman - jokaiselle löytyy varmasti jotakin tähdellistä tehtävää josta suoriutuu.
Ei pidä unohtaa, että Maya saattaa olla yhteiskunnalle huomattavasti kevyempi keissi kuin huumebisnestä vääntävä kulttuuriamme pilaava mamu, tai jopa helpompi, kuin kunnalla työskentelevä taloudelle miinusmerkkiä näyttävä duunari. Mutta, heistä ei koskaan kirjoiteta. Kaikki on ok kunhan joka päivä teet työtä, oli se sitten tuottavaa tai ei. Maya on äiti joka halusi opiskella ja tehdä töitä, mutta syystä tai toisesta hän ei kyennyt toimia. Hän luultavasti osaa ottaa tämän huomioon, nyt kun kasvattaa lastaan, ja varmistaa että hänen lapsi saa tarvittaessa tukea ja myös huomaa jos lapsi tarvitsee tukea.
Ihan huomiona sellainen, että ravintoaineidenkin puute voi tehdä ihmisestä löysän, huonon oppijan, unettoman, keskittymishäiriöisen, onnettoman, epätasapainoisen jne jne.
En oikeasti ymmärrä miksi ravinnon merkitystä ei tunnusteta.
t. sorvin äärestä, pahoitteluni jos tuli sekavasti kera virheiden