TUHAT KERTAA HURJEMPI St. Helensin tulivuori purkautui täydellä voimalla vuonna 1980 ja oli erityisen aktiivinen tämän kuvan aikaan vuonna 2004. Yellowstone olisi kuitenkin tuhoiltaan aivan omassa luokassaan. (ZUMA WIRE)
ota kantaa
Pelkäätkö luonnonkatastrofeja?
O
Kyllä Ei
69% 31%
Ääniä 1175
keskustele
Pelkäätkö luonnonkatastrofeja?
Supertulivuori Yellowstonen kansallispuiston Yhdysvalloissa alla on viime päivinä osoittanut voimakkaita elonmerkkejä.
Tapaninpäivästä lähtien alueella on rekisteröity satoja maanjäristyksiä, joista monet ovat olleet niin voimakkaita, että yhdysvaltalaisen kansallispuiston henkilökunta ja vierailijat ovat ne selkeästi tunteneet.
Poikkeuksellinen maanalainen aktiviteetti on nostanut pintaan huolen massiivisista tulivuorenpurkauksista ja ennennäkemättömästä tuhosta.
- Tämä on iso juttu. Ei ole normaalia, että purkauksia on näin paljon näin pitkään, 30 vuotta Yellowstonea seurannut Utahin yliopiston tutkija Robert Smith kertoi Time-lehdelle.
Aiemmin syksyllä tutkijat kertoivat, että maankuori on alueella noussut kolmena viime vuonna noin seitsemän senttiä vuodessa, mikä on selvästi eniten sinä aikana kun mittauksia on tehty.
Tämän uskotaan johtuvan siitä, että noin Los Angelesin kokoinen 1450-asteinen laavamassa puskee ylöspäin noin 10 kilometriä Yellowstonen luonnonpuiston alapuolella.
Tuhkapilvi peittäisi auringon
Yellowstonen kalderaksi kutsuttu supertulivuori on kooltaan 55 kilometriä kertaa 72 kilometriä, ja sen suuri purkaus johtaisi arvioiden mukaan miljoonien ihmisten kuolemaan.
Massiivinen laava- ja tuhkapurkaus saisi aikaan niin valtavan savupilven, että auringon valo ei pääsisi enää maapallolle. Seurauksena olisi ydintalvi ja uusi jääkausi. Koko Pohjois-Amerikan manner peittyisi tuhkaan.
Viimeksi näin kävi 640 000 vuotta sitten. Pienempiä purkauksia on tapahtunut myöhemminkin.
Luonnonpuiston alueella rekisteröidään pieniä maanjäristyksiä jatkuvasti. Toistaiseksi tuhoisin tapahtui vuonna 1959, jolloin Richterin asteikolla 7,5 vahvuiseksi mitattu järistys sai aikaiseksi maanvyörymän, joka vaati 28 ihmisen hengen.
Kuin St. Helens kertaa tuhat
Tutkijoiden mukaan viimeaikainen maankuoren liikehdintä ei ole aiheuttanut vahinkoja, eikä välttämättä johda kaasupurkauksiin tai laavasateeseen jatkossakaan, mutta supertulivuorten toiminnan ennustaminen ei ole helppoa.
- Minusta tulevan katastrofisen purkauksen poissulkeminen olisi typerää, kommentoi tohtori Rhodri Davies tiedelehti New Scientistille.
Tähän mennessä tuhoisin tulivuorenpurkaus Yhdysvalloissa nähtiin vuonna 1980, kun St. Helensin vuoren sisuksista ryöpynnyt laava tappoi 57 ihmistä ja tuhosi 250 kotia, 47 siltaa ja satoja kilometrejä maanteitä ja rautateitä. Vuori madaltui purkauksessa 400 metrillä.
Yellowstonen purkauksen arvioidaan hurjimmillaan olevan jopa tuhat kertaa St. Helensin purkausta voimakkaampi.
(POHJAKUVA GOOGLE EARTH)
MARKUS TIITTULA
markus.tiittula@iltalehti.fi
ota kantaa
Pelkäätkö luonnonkatastrofeja?
O
Kyllä Ei
69% 31%
Ääniä 1175
keskustele
Pelkäätkö luonnonkatastrofeja?
Supertulivuori Yellowstonen kansallispuiston Yhdysvalloissa alla on viime päivinä osoittanut voimakkaita elonmerkkejä.
Tapaninpäivästä lähtien alueella on rekisteröity satoja maanjäristyksiä, joista monet ovat olleet niin voimakkaita, että yhdysvaltalaisen kansallispuiston henkilökunta ja vierailijat ovat ne selkeästi tunteneet.
Poikkeuksellinen maanalainen aktiviteetti on nostanut pintaan huolen massiivisista tulivuorenpurkauksista ja ennennäkemättömästä tuhosta.
- Tämä on iso juttu. Ei ole normaalia, että purkauksia on näin paljon näin pitkään, 30 vuotta Yellowstonea seurannut Utahin yliopiston tutkija Robert Smith kertoi Time-lehdelle.
Aiemmin syksyllä tutkijat kertoivat, että maankuori on alueella noussut kolmena viime vuonna noin seitsemän senttiä vuodessa, mikä on selvästi eniten sinä aikana kun mittauksia on tehty.
Tämän uskotaan johtuvan siitä, että noin Los Angelesin kokoinen 1450-asteinen laavamassa puskee ylöspäin noin 10 kilometriä Yellowstonen luonnonpuiston alapuolella.
Tuhkapilvi peittäisi auringon
Yellowstonen kalderaksi kutsuttu supertulivuori on kooltaan 55 kilometriä kertaa 72 kilometriä, ja sen suuri purkaus johtaisi arvioiden mukaan miljoonien ihmisten kuolemaan.
Massiivinen laava- ja tuhkapurkaus saisi aikaan niin valtavan savupilven, että auringon valo ei pääsisi enää maapallolle. Seurauksena olisi ydintalvi ja uusi jääkausi. Koko Pohjois-Amerikan manner peittyisi tuhkaan.
Viimeksi näin kävi 640 000 vuotta sitten. Pienempiä purkauksia on tapahtunut myöhemminkin.
Luonnonpuiston alueella rekisteröidään pieniä maanjäristyksiä jatkuvasti. Toistaiseksi tuhoisin tapahtui vuonna 1959, jolloin Richterin asteikolla 7,5 vahvuiseksi mitattu järistys sai aikaiseksi maanvyörymän, joka vaati 28 ihmisen hengen.
Kuin St. Helens kertaa tuhat
Tutkijoiden mukaan viimeaikainen maankuoren liikehdintä ei ole aiheuttanut vahinkoja, eikä välttämättä johda kaasupurkauksiin tai laavasateeseen jatkossakaan, mutta supertulivuorten toiminnan ennustaminen ei ole helppoa.
- Minusta tulevan katastrofisen purkauksen poissulkeminen olisi typerää, kommentoi tohtori Rhodri Davies tiedelehti New Scientistille.
Tähän mennessä tuhoisin tulivuorenpurkaus Yhdysvalloissa nähtiin vuonna 1980, kun St. Helensin vuoren sisuksista ryöpynnyt laava tappoi 57 ihmistä ja tuhosi 250 kotia, 47 siltaa ja satoja kilometrejä maanteitä ja rautateitä. Vuori madaltui purkauksessa 400 metrillä.
Yellowstonen purkauksen arvioidaan hurjimmillaan olevan jopa tuhat kertaa St. Helensin purkausta voimakkaampi.
(POHJAKUVA GOOGLE EARTH)
MARKUS TIITTULA
markus.tiittula@iltalehti.fi
