Vanhenemisessa ei ole mitään aihetta pelkoon. Kävelin eilen kaupungilla ja mutustelin Stockmann-Herkun välipalaa. Jouluvalaistuksessa olin kuin satukirjassa. Lähes jokaiseen rakennukseen liittyy joku muisto elämästäni. En tunne haikeutta menneistä vuosista. Ulkomailla marraskuussa ihailimme puiston valtavaa ilotulitusta ja totesimme, että elämä on täynnä muutoksia.
Selasin päivän uutiset. Ranskassa vaihtuu pääministeri. Suomen uutiset olivat yhtä ja samaa jaarittelua.
Lispetti tuskaili viestissään miksi en keksi Suomesta jotain positiivista kirjoitettavaa. Hyvänen aika sentään. Olen ollut mielestäni Suomen positiivisin kirjoittaja netissä tällä vuosituhannella.
Naureskelin veroviraston hauskalle työpaikanhakuvideolle. Asioin viime keväänä verovirastossa ja olin myöhemmin erittäin tyytyväinen oikaisuni päätökseen. Olin myös eilen tyytyväinen siihen etten tarvinnut moneen tuntiin käydä vessassa ja kahvilla.
Olen hyviin moneen asiaan Suomessa tyytyväinen.
Vauva av:lla on täysin samat ketjut kuin tällä palstalla. Niiden kommentointeja luen mielelläni ja peukutan viestejä, jos on aihetta.