Suomen pahin uhka on oikeiston verohaluttomuus. Purra paasaa ettei meillä ole varaa nykyiseen elintasoon, näköjään on

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
"Tämä hallitus kylläkin määräsi solidaarisuusveron yli 150 000 vuodessa tienaaville. Se on kuukausipalkkana 12 000 euroa. Näille rikkaille tuli siis veronkorotus."
Älä pilaa vasemmiston öyhötystä totuudella.
Solidaarisuusvero oli yli 85 500 euroa tienaaville ja alaraja nostettiin yli 150 000 euroon. Kaikki yli 85 500 euroa tienaavat saivat siis alennuksen ja jokainen yli 150 000 tienaava täyden hyödyn alarajan korottamisesta. Solidaarisuusvero tuli 2013 ja jokainen hallituskausi se päätetään erikseen.
 
"Tämä hallitus kylläkin määräsi solidaarisuusveron yli 150 000 vuodessa tienaaville. Se on kuukausipalkkana 12 000 euroa. Näille rikkaille tuli siis veronkorotus."

Solidaarisuusvero oli yli 85 500 euroa tienaaville ja alaraja nostettiin yli 150 000 euroon. Kaikki yli 85 500 euroa tienaavat saivat siis alennuksen ja jokainen yli 150 000 tienaava täyden hyödyn alarajan korottamisesta. Solidaarisuusvero tuli 2013 ja jokainen hallituskausi se päätetään erikseen.
Nimenomaan:


Solidaarisuusveroksi kutsutaan Suomen valtion ansiotuloveroasteikkoon vuonna 2013 lisättyä korkeinta progressioporrasta.

Valtion ansiotulovero on Suomessa progressiivinen. Veroprosentti nousee portaittain tulojen noustessa. Vuonna 2013 veroasteikkoon lisättiin uusi porras 100 000 euroa ylittäville vuosituloille. Niille määrättiin 31,75 prosentin vero, kun aiemmin korkein veroprosentti oli ollut 29,75 %. Tätä veroporrasta kutsutaan solidaarisuusveroksi.

Solidaarisuusveroa kiristettiin myöhemmin laskemalla progressioporrasta 90 000 euroon vuonna 2015 ja lopulta 72 300 euroon vuosiksi 2016–2017. Vuonna 2018 solidaarisuusveron alaraja on 74 200 euroa ja veroprosentti 31,25.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan solidaarisuusveron oli tarkoitus olla väliaikainen veronkiristys. Koska tuloveroasteikosta päätetään vuosittain, ei ole takeita, että solidaarisuusveron periminen lopetettaisiin. Rinteen-Marinin hallituksien kausilla solidaarisuusveroa maksettiin yli 85 800 euron ylittävistä verotettavista ansiotuloista vuodessa.

Orpon hallitus on nostamassa solidaarisuusveron alarajaa 150 000 euroon. Tämä raja on korkein koko solidaarisuusveron voimassaolon aikana ja se katetaan velanotolla, joka on ennätyksellistä.
 
Mutta miten?
Avoimia työpaikkoja oli syyskuussa 52 700 ja työttömiä 249 000. Tämän lisäksi meillä on 1,3 milj. opiskelijaa.
Jos kaikki pitää saada töihin niin miten nämä 52 700 työpaikkaa jaetaan 1,5 milj. ihmisen kesken?
Mihin tarvitaan lisää työvoimaa kun ei ole töitä? Tarjoituistakin suurin osa silppu-, pätkä-, keikka-, 0-tuntisopimus- ja osa-aikatyötä.
Työpaikkojen määrä ei ole vakio. Jos työvoima on liian kallista, työpaikat vähenevät ja jos työvoima on riittävän halpaa, lisääntyvät työpaikat automaattisesti.
 
Työpaikkojen määrä ei ole vakio. Jos työvoima on liian kallista, työpaikat vähenevät ja jos työvoima on riittävän halpaa, lisääntyvät työpaikat automaattisesti.
Tanskassa palkat ovat keskimäärin 1 000 €/kk korkeammat kuin Suomessa ja porrastettu ansiosidonnainen työttömyysturva huonoimmillaankin parempi kuin meillä ansiosidonnainen, eikä silti ongelmia työllisyydessä, vaan maailman kilpailukykyisin maa. Ei ole listaamattomien yritysten veroetua (ei tosin muuallakaan, meillä ainutlaatuinen rikkaiden veroetu), yritysten yhteisövero Suomea korkeampi ja Tanskassa myös arvonnousuvero ns. "maastapoistumisvero". Eivät haittaa menestymistä.
 
Tanskassa palkat ovat keskimäärin 1 000 €/kk korkeammat kuin Suomessa ja porrastettu ansiosidonnainen työttömyysturva huonoimmillaankin parempi kuin meillä ansiosidonnainen, eikä silti ongelmia työllisyydessä, vaan maailman kilpailukykyisin maa. Ei ole listaamattomien yritysten veroetua (ei tosin muuallakaan, meillä ainutlaatuinen rikkaiden veroetu), yritysten yhteisövero Suomea korkeampi ja Tanskassa myös arvonnousuvero ns. "maastapoistumisvero". Eivät haittaa menestymistä.
Työtunteja me Suomessa tehdään sentään enemmän, eniten Pohjoismaista suhteessa työvoimaan ja ollaan siis pohjolan ahkerin työläiskansa 👍 ..tosin Pohjoismaiden alimmilla palkoilla 🙄 Ahkeruus ei kannata.
 
Solidaarisuusvero oli yli 85 500 euroa tienaaville ja alaraja nostettiin yli 150 000 euroon. Kaikki yli 85 500 euroa tienaavat saivat siis alennuksen ja jokainen yli 150 000 tienaava täyden hyödyn alarajan korottamisesta. Solidaarisuusvero tuli 2013 ja jokainen hallituskausi se päätetään erikseen.
HS: Jopa suurituloiset tyrmäävät solidaarisuusveron keventämisen
Solidaarisuusveron alarajan nosto ei saa tukea edes suurituloisilta.

Suuri osa suomalaisista vastustaa suurituloisten verotuksen keventämistä. HS:n teettämän mielipidemittauksen mukaan solidaarisuusveron höllentäminen ei saa kansalaisilta suurta kannatusta.

Petteri Orpon (kok) hallitus esittää määräaikaisen solidaarisuusveron jatkamista. Samalla sen alarajaa kuitenkin nostetaan.

Suurituloisten verotuksen kevenemistä vastustaa 72 prosenttia suomalaisista. Sitä kannattaa 15 prosenttia. Lopuilla 13 prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.

[Kuvaavaa on että yli 70% suomalaisista maksaa myös verot narisematta, joilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota sekä haluaa että työn ja pääomatulojen verotus yhtenäistetään, eli henkilö maksaa veroja maksukyvyn mukaan progressiivisesti kokonaisvuositulojen mukaan, ei tulolajin. Suurin osa kansasta tolkun ihmisiä!]

Valtaosa suomalaisista vastustaa suurituloisten verotuksen keventämistä

Eniten kannatusta ehdotus kerää alarajan korotuksesta hyötyvät. Heistä alarajan nostoa kannattaa noin kolmasosa. Solidaarisuusveroa maksetaan yli 85 800 euron ylittävistä verotettavista ansiotuloista vuodessa.

Hallitus esittää alarajan korotusta 150 000 euroon vuodessa.

Solidaarisuusvero otettiin käyttöön vuonna 2013 ja se on määräaikainen. Eri hallitukset ovat kuitenkin jatkaneet määräaikaa. Ilman solidaarisuusveroa valtion tuloveroasteikon ylin veroprosentti olisi 42 prosenttia. Solidaarisuusverolla tehdään kahden prosenttiyksikön korotus tuloveroasteikon ylimpään portaaseen.
 
Solidaarisuusvero oli yli 85 500 euroa tienaaville ja alaraja nostettiin yli 150 000 euroon. Kaikki yli 85 500 euroa tienaavat saivat siis alennuksen ja jokainen yli 150 000 tienaava täyden hyödyn alarajan korottamisesta. Solidaarisuusvero tuli 2013 ja jokainen hallituskausi se päätetään erikseen.
Ei nostettu alarajaa. Solidaarisuusvero olisi loppunut, mutta Orpon hallitus sääti uuden solidaarisuusveron. Se ei siis muokannut vanhaa nostamalla alarajaa, vaan loi kokonaan uuden veron korottamalla yli 150 000 euroa tienaavien veroja.
 
Ei vaan se laski alimmaksi vuodesta 2013, jolloin solidaarisuusvero ensi kerran asetettiin. Veronalennus siis, ja reipas.
Solidaarisuusvero olisi lakannut kokonaan. Orpon hallitus päätti, että ei ole oikein antaa veronkorotuksia rikkaille ja sääti uuden solidaarisuusveron, jossa korotetaan yli 150 000 euroa tienaavien veroja kahdella prosenttiyksiköllä verrattuna siihen mikä tilanne olisi ollut, jos hallitus ei olisi tehnyt mitään.
 

Yhteistyössä