vierailija
Mihin teidän kaveruus tai yhteys katkesi? Onko enää edes someyhteyttä? Mikä sinua arvelutti?Ymmärrän oikein hyvin. Tavallaan minullakin on ollut tuollainen tilanne Jklän opintoihin liittyen. Oli esim. eräs nainen, jonka kanssa olin hyvä kaveri. Joskus tuntui, että olikohan hän kiinnostunut minusta. En koskaan kysynyt. Pidin hänestä kyllä paljon, mutta oli eräs seikka, joka minua arvelutti. Aikaa kului, muutettiin eri paikkakunnille, hän alkoi seurustella, meni naimisiin, sai pari lasta jne. Vuosia myöhemmin se minua arveluttanut seikka ikään kuin kääntyi päälaelleen ja menetti merkityksensä. Jälkeen päin ajateltuna tein hänen tapauksessaan ison virheen, mutta en kyennyt näkemään sitä silloin. Nyt on jo liian myöhäistä, mutta aina joskus toki mietin, mitä hänelle mahtaa kuulua. Elämässä on etsikkoaikoja. Ne ovat lyhyitä, eivät toistu, ja ne pitäisi osata käyttää hyödykseen ja tarttua epäröimättä tilaisuuteen.
Minun opiskelukaverini meni myös naimisiin ja sai lapsia. Itse myös sain lapset ja perheen. Elämä toi kuitenkin myös vaikeuksia, epäonnea ja kohtelua, jota en olisi ansainnut.
Toki olihan siellä Jklässä muitakin mukavia ihan mielenkiintoisia opiskelukaverimiehiä, mutta heihin en koskaan tutustunut yhtä hyvin kuin tähän yhteen. Tämä yksi, jota olen kaivannut, kyllä rohkeasti teki muutaman kerran aloitteen muussakin kuin ystävämielessä. Itse olin varmaan hyvin ristiriitainen hänen suuntaansa, koska olin lojaali toiselle ihmiselle, mutta niin ihastunut häneen, että en tiennyt miten päin olla. Tukahdutin niitä tavallaan kiellettyjä ihastuksen tunteita kaikin voimin ja yritin jopa saada häntä parisuhteeseen ystävieni kanssa. Siis sellaisten hyvien naisten kanssa, jotka olisivat sopineet hänelle.
Kai sekin oli tavallaan tapa tappaa ne omat tunteet ja aina olen toivonut hänelle pelkkää hyvää. Toivottavasti hän olisi sen jälkikäteen ymmärtänyt, koska pelkään että häneen saattoi sattua ja hän saattoi luulla, että en välittänyt tai leikin hänen tunteilla. En vain osannut silloin vielä sanoittaa tunteitani niin kuin nykyään ja olin ujompi ja epäkypsempi. Toisaalta myös hän oli välillä parisuhteessa ja kertoi paljon ihmissuhdetilanteistaan ja tunteistaan naisia kohtaan. En ollut mitenkään varma siitä, mitä hän olisi minusta lopulta oikeasti halunnut. Molemmat varmaan välteltiin sitä keskustelua, että mitä se kaikki meidän välillä oli.
Hän katkoi myöhemmin meidän välisen someyhteyden. Minulla oli niin paljon elämässä meneillään, että en pysty edes kovin tarkkaa aikaa yhteyden katkeamiselle määrittämään. Huomasin sen jossain vaiheessa. Ihmettelin suuresti, koska ei ollut riitaa eikä minuun yleensä kukaan katko välejä. Emme siis olleet aktiivisesti yhteydessä, joten en keksi muuta syytä, kuin mahdolliset aiheuttamani sydänsurut ja se, että sain ne lapset yms ennen häntä., jos siis hänellä oli syvempiä tunteita mua kohtaan. Joka tapauksessa ajattelen hänestä lämpimästi edelleen ja toisinaan mietin että jos ajoitus olisi ollut toinen ja jos olisimme olleet yhtä aikaa vapaina.
Mitä sinulle Maskottikeisari sitten oikein tapahtui? Olet kirjoitellut, että olisit halunnut perheen? Voisit ehkä olla yksi opiskelukavereistani, jonka kohdalla olen ihmetellyt, miksi heillä ei ole lapsia. Vaikuttivat iseiksi ja puolisoiksi sopivilta. En kylläkään ihan varma voi olla, että voisiko heillä sittenkin olla lapsia, mutta ainakaan somessa eivät ole kertoneet. Eiväthän kaiki toki kerro yksityiselämästään. Parisuhteessa he ovat vuosien varrella olleet. Toki ehtivät vielä saada niitä lapsia ja perheen. Toivottavasti löydät sen oman kaivattusi, tapaat jonkun uuden tai jos vaikka natsais sen Viivin kans?