Joulu tulla jolkottaa, ja hallituksen paha pukki Riikka Purra on voimansa tunnossa. Valtiovarainministeri oli saanut käsiinsä Suomen kansan lahjalistat vain repiäkseen ne suureen ääneen. ”Tosiasia kuitenkin on, että olemme eläneet yli varojemme liian pitkään ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse”, Purra läksytti tuhmia lapsia viikonloppuna perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa.
Aiemmin hän ehti yksityisajatella ääneen
Talouselämässä, että ruuan arvonlisäveroa voisi olla hyvä nostaa. Valtiovarainministeriö uhittelee tarkkailuluokalla, sopeutustarve kasvaa ja Suomi on tuhon tiellä. Hallituksessa perussuomalaiset haluaa näyttää asianhoitajapuolueelta, kun kokoomus on korkeintaan aisankannattajapuolue.
Toissa viikolla Purra esitteli Brysselissä uutta tyyliäkin: musta jakkupuku ja taakse kammatut hiukset. Mielleyhtymiä haettiin kai jonkinlaiseen Tokmanni-Thatcheriin – siinäpä toinen rautarouva, joka sai työttömyyden nousuun.
Keskustapuolueesta huolimatta Suomi on etelässä vauras, muualla vähemmän.
Rikkaimman maakunnan Uudenmaan
ostovoimakorjattu bruttokansantuote kansalaista kohti on yli puolitoista kertaa enemmän kuin köyhimpien. Uusimaa on Suomen Tanska ja Hollanti. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote kansalaista kohti on yli puolitoista kertaa suurempi kuin köyhimpien maakuntien Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon. Niiden eurooppalaiset verrokit löytyvät keskimääräisestä Virosta ja Espanjasta.
Sanoessaan etteivät suomalaiset ansaitse nykyistä elintasoa Riikka Purra tarkoittaa, ettei Suomella ole varaa maakuntien ja varsinkaan niissä asuvien miesten elintasoon.
Kun valtio jakaa kansalaisilleen kurjuutta isoilla saksilla, se sattuu tietenkin eniten alueisiin, jotka ovat tähän asti olleet eniten riippuvaisia julkisista tuista. Niitä on eniten idässä ja pohjoisessa, mutta myös niin kutsutussa Väli-Suomessa, Pohjois-Satakunnasta Kotkaan mutkittelevilla reuna-alueilla ja kasvukeskusten laitamilla, joilla varsinkin äänestetään perussuomalaisia.
Satojen miljoonien eurojen valtionosuusleikkuri uhkaa nirhata tukiriippuvaisilta pikkukunnilta vähätkin palvelut. Soten rahapula nitistää pieniä terveysasemia ja sairaaloita. Kulttuurileikkaukset osuvat nekin pikkupaikkoihin.
Niiden väestöä hutkii sosiaaliturvan keppikin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan leikkauksista eniten kärsivä alue on Pohjois-Karjala, jossa työttömyys on poikkeuksellisissa määrin miesten ongelma.
Samoille seuduille keskittyvät lisäksi Suomen vanhimmat, lihavimmat, sairaimmat ja alkoholia eniten käyttävät ihmiset, joiden elintapoja valtiontalous ei kestä.
Pisa-tutkimuksessakin Itä-Suomen koulut olivat jo jääneet muun maan vauhdista.
Naiset hankkivat koulutuksen ja muuttavat pois.
Pääkaupunkiseudun ansaitulle elintasolle Riikka Purra ei sen sijaan voi mitään. Me täällä Helsingissä pärjäämme kyllä, kiitos kysymästä! Vaikka köyhyys on myös kaupunkien paheneva ongelma, kasvavan väestön ansiosta poliitikot voivat tarjota vähän parempaa hyvinvointivaltiota kuin muualla.