V
vierailija
Vieras
IS: Suomi syöksähti koronakuolemien kärkisijalle Euroopassa – ”Vertailuluvut ovat aika armottomia”
www.is.fi
"Suomi nousi selkeälle ykkössijalle Euroopan koronakuolemia mittaavassa tilastossa.
Maakohtaisesti vertailtuna Suomesta on tullut koronakuolemien kärkimaa Euroopassa, kun viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia tarkastellaan viimeisten 12 kuukauden ajalta kumulatiivisesti miljoonaa asukasta kohden.
Asia selviää Our World in Data -sivuston kautta saatavasta aineistosta, joka perustuu jatkuvasti päivittyvään Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastointiin.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toteaa WHO:n keräävän tilastotiedot jokaiselta valtiolta samalla tavalla.
Lehtosen mukaan WHO:n tilastossa koronakuolleiksi lasketaan kaikki positiivisen koronatuloksen saaneet henkilöt, jotka ovat menehtyneet 30 vuorokauden sisällä tartunnasta.
– Meillä on kahta tilastoa: kotimaista kulutusta varten yksi (THL) sekä ulkomaista vertailua varten toinen (WHO), Lehtonen summaa.
(Lisäys: Kotimainen tilasto on ns. "hyssyttelytilasto" eli varmasti koronaan kuolleet)
Lehtonen pitää WHO:n tilastointitapaa ”karkeana ja yksinkertaisena”. Sen parempaa menetelmää ei ole hänen mielestään silti käytössä, jos tarkoituksena on mitata koronakuolemien määrää globaalisti.
– Jos mietitään, miten erilaisia maita tilastossa on mukana, tapa on paras mihin pystytään. Se ei ole totuus, mutta kertoo ennen kaikkea maiden välisistä suhteista, Lehtonen kuvaa.
WHO:n tilasto on luotu Lehtosen mukaan nimenomaan siksi, että sen avulla olisi mahdollista verrata valtioita keskenään.
– Se ei mittaa absoluuttista koronakuolemien määrää, vaan sitä, miten eri maat sijoittuvat toisiinsa nähden. Järjestys on joka tapauksessa aika totta.
Lasse Lehtosen mielestä maiden välisten koronakuolemien vertailu yhteneväisesti on tarpeellista. – WHO:n järjestelmä on luotu juuri sitä varten.
Koko maailman mittapuulla koronaan kuolleiden määrän todellinen vertailu voi olla vaikeaa esimerkiksi terveydenhuollossa olevien erojen vuoksi. Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden mittapuulla Suomen lukema WHO:n tilastossa on Lehtosen mielestä kuitenkin hyvinkin vertailukelpoinen.
Hän pitää Suomen sijoitusta vertailussa huolestuttavana.
– Vertailuluvut ovat aika armottomia.
– Jos olemme Euroopan tilastoissa huonoin, on aika valitettavan totta, ettemme ole pärjänneet kovin hyvin siinä mittakaavassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskentatavassa koronakuolemat raportoidaan kuolintodistusten alustavan seulonnan perusteella. Niissä on eriteltynä se, kun korona on merkitty varsinaiseksi kuolemansyyksi ja se, kun korona on kirjattuna kuolemaan myötävaikuttaneena tekijänä.
THL muutti laskentatapaa viime vuoden joulukuussa. Sitä ennen käytössä oli WHO:n tilastoista tuttu tapa: koronakuolemiksi tilastoitiin kaikki kuolemantapaukset, jotka olivat tapahtuneet 30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa on todettu pandemian alusta lähtien 10 286 koronaan ajallisesti liittyvää kuolemantapausta. Kuoleman lasketaan liittyvän ajallisesti koronaan, mikäli se tapahtuu 30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestistä.
Viimeisen vuoden ajanjaksolla koronakuolemia on tilastoitu Suomessa yli 3 000, mikä on saanut maamme nousemaan kärkikahinoihin eurooppalaisten valtioiden koronakuolemavertailussa 12 kuukauden ajalta.
Koronakuolemien määrä Suomessa ylitti 10 000 kuolemantapauksen rajan jo heinäkuun 2023 alussa. Koronakuolemien kokonaismäärä on nyt Suomessa selvästi suurempi kuin väestöltään suurin piirtein yhtä suurissa Norjassa ja Tanskassa, joka on myös selvästi tiheämmin asuttu."
THL:n "hyssyttelytilaston uusimmat luvut (Tiedot päivitetty: kuolemat 27.10.2023 )
Kuolleita**
9 536
7 vrk: +288
14 vrk: +288 (+28700 %)
**Kuolleita: Sivustolla näytetään vain kuolemat joissa korona on merkitty kuolintodistukseen joko pääkuolinsyyksi tai myötävaikuttavaksi tekijäksi. Ajallisesti koronaan liittyviä kuolemia on enemmän. 7 vrk ja 14 vrk: muutos lisättyjen kuolemien määrässä edellisiin päivityksiin verrattuna. Kuolemat ovat voineet tapahtua ajallisesti jo paljon aikaisemmin.
Pian ehdotetaan taas pakkopiikkejä ja passeja, onhan kokoomus päähallituspuolue.
Suomi syöksähti koronakuolemien kärkisijalle Euroopassa – ”Vertailuluvut ovat aika armottomia”
Suomi nousi kärkisijalle koronakuolemia vertailevassa eurooppalaisessa tilastossa. Lasse Lehtonen selittää, mistä siinä on kyse.
www.is.fi
Maakohtaisesti vertailtuna Suomesta on tullut koronakuolemien kärkimaa Euroopassa, kun viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia tarkastellaan viimeisten 12 kuukauden ajalta kumulatiivisesti miljoonaa asukasta kohden.
Asia selviää Our World in Data -sivuston kautta saatavasta aineistosta, joka perustuu jatkuvasti päivittyvään Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastointiin.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toteaa WHO:n keräävän tilastotiedot jokaiselta valtiolta samalla tavalla.
Lehtosen mukaan WHO:n tilastossa koronakuolleiksi lasketaan kaikki positiivisen koronatuloksen saaneet henkilöt, jotka ovat menehtyneet 30 vuorokauden sisällä tartunnasta.
– Meillä on kahta tilastoa: kotimaista kulutusta varten yksi (THL) sekä ulkomaista vertailua varten toinen (WHO), Lehtonen summaa.
(Lisäys: Kotimainen tilasto on ns. "hyssyttelytilasto" eli varmasti koronaan kuolleet)
Lehtonen pitää WHO:n tilastointitapaa ”karkeana ja yksinkertaisena”. Sen parempaa menetelmää ei ole hänen mielestään silti käytössä, jos tarkoituksena on mitata koronakuolemien määrää globaalisti.
– Jos mietitään, miten erilaisia maita tilastossa on mukana, tapa on paras mihin pystytään. Se ei ole totuus, mutta kertoo ennen kaikkea maiden välisistä suhteista, Lehtonen kuvaa.
WHO:n tilasto on luotu Lehtosen mukaan nimenomaan siksi, että sen avulla olisi mahdollista verrata valtioita keskenään.
– Se ei mittaa absoluuttista koronakuolemien määrää, vaan sitä, miten eri maat sijoittuvat toisiinsa nähden. Järjestys on joka tapauksessa aika totta.
Lasse Lehtosen mielestä maiden välisten koronakuolemien vertailu yhteneväisesti on tarpeellista. – WHO:n järjestelmä on luotu juuri sitä varten.
Koko maailman mittapuulla koronaan kuolleiden määrän todellinen vertailu voi olla vaikeaa esimerkiksi terveydenhuollossa olevien erojen vuoksi. Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden mittapuulla Suomen lukema WHO:n tilastossa on Lehtosen mielestä kuitenkin hyvinkin vertailukelpoinen.
Hän pitää Suomen sijoitusta vertailussa huolestuttavana.
– Vertailuluvut ovat aika armottomia.
– Jos olemme Euroopan tilastoissa huonoin, on aika valitettavan totta, ettemme ole pärjänneet kovin hyvin siinä mittakaavassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskentatavassa koronakuolemat raportoidaan kuolintodistusten alustavan seulonnan perusteella. Niissä on eriteltynä se, kun korona on merkitty varsinaiseksi kuolemansyyksi ja se, kun korona on kirjattuna kuolemaan myötävaikuttaneena tekijänä.
THL muutti laskentatapaa viime vuoden joulukuussa. Sitä ennen käytössä oli WHO:n tilastoista tuttu tapa: koronakuolemiksi tilastoitiin kaikki kuolemantapaukset, jotka olivat tapahtuneet 30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa on todettu pandemian alusta lähtien 10 286 koronaan ajallisesti liittyvää kuolemantapausta. Kuoleman lasketaan liittyvän ajallisesti koronaan, mikäli se tapahtuu 30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestistä.
Viimeisen vuoden ajanjaksolla koronakuolemia on tilastoitu Suomessa yli 3 000, mikä on saanut maamme nousemaan kärkikahinoihin eurooppalaisten valtioiden koronakuolemavertailussa 12 kuukauden ajalta.
Koronakuolemien määrä Suomessa ylitti 10 000 kuolemantapauksen rajan jo heinäkuun 2023 alussa. Koronakuolemien kokonaismäärä on nyt Suomessa selvästi suurempi kuin väestöltään suurin piirtein yhtä suurissa Norjassa ja Tanskassa, joka on myös selvästi tiheämmin asuttu."
THL:n "hyssyttelytilaston uusimmat luvut (Tiedot päivitetty: kuolemat 27.10.2023 )
Kuolleita**
9 536
7 vrk: +288
14 vrk: +288 (+28700 %)
**Kuolleita: Sivustolla näytetään vain kuolemat joissa korona on merkitty kuolintodistukseen joko pääkuolinsyyksi tai myötävaikuttavaksi tekijäksi. Ajallisesti koronaan liittyviä kuolemia on enemmän. 7 vrk ja 14 vrk: muutos lisättyjen kuolemien määrässä edellisiin päivityksiin verrattuna. Kuolemat ovat voineet tapahtua ajallisesti jo paljon aikaisemmin.
Pian ehdotetaan taas pakkopiikkejä ja passeja, onhan kokoomus päähallituspuolue.
