Aikamoinen puutarha

Itselläkin vähän sama kyllä ollut, varsinkin nyt kun K postas sen tiktokin silloin muutama päivä sitten jossa oli se lyhyt ennennäkemätön pätkä niin siinähän Jere suorastaan näytti no rakastuneelta kun katsoi Boitsua. En sitten tiedä johtuuko siitä kun itsellä ei noin läheistä suhdetta ole ystäviin koskaan ollut vaikka osa ollutkin jo ihan lapsuudesta saakka mukana. Onhan toki ihan mahtavaa, että heillä on noin läheiset välit ihan ystävinäkin, mutta eipä vaan voi mitään että monesti näyttänyt kyllä siltä että voisi olla enemmänkin.

Samaa pohdin, että olisi voinut piirtää sydämen kuvat kyllä silmiin Klle ja myös toki Blle! Oliko K muuten polvistunut karaokepaikalle? En oikeen saanut videosta selvää muuta kuin molempien mikit käsissä .. Jos tosiaan oli vielä polvillaan, niin uteliaisuus herää, mitä laulussa ja heidän karaokeyhdessäolossa on tapahtunut sitä ennen. Polvistuminenkin on kyllä niin vahva ele, molemmin päin. Tästä ehkä ollut jo, mutta tämä kiinnitti jälkikäteen huomion.

 

Tai sitten hän ei tiedä itsekään, miksi kokemaansa tunnetta kutsuisi.

Rakkaus - joo, on varmaan ollut niin perushetero, ettei halua / uskalla tunnustaa rakastuneensa samaa sukupuolta olevaan. Ihastunut - se on ehkä helpompi tunnustaa, mutta voi tehdä tiukkaa.
Tällaisten asioiden läpikäyminen ottaa aikaa, eikä hänellä ole sitä varmaan huikean keikkailun ohessa liiemmälti ollut. Syyskuu on vähän väljempi - ehkä hän ehtii selvittää ajatuksensa ja löytää sanat tunteilleen.

Jotain tämän suuntaista mäkin ajattelen. Ja toivon, että jotain liikahduksia asioissa tapahtuisi, kun nyt syyskuussa tapaavat.

Voi olla, että asiat edelleen etenevät niin hitaasti, että me ei mitään selkeää muutosta vielä nähdä. Tai tietenkin voi myös olla, ettei mitään enempää ikinä tapahdu. Mutta mä silti vielä toivon ja uskon, että kaikki on mahdollista.

Muistan kun täällä kesällä jossain vaiheessa joku kirjoitti, että hänellä on tunne, että kaikkea ei olla vielä nähty tämän asian suhteen, ja moni komppasi.
Mä en silloin kommentoinut mitään, mutta mulla oli myös se sama tunne silloin, ja on vieläkin. Kaikki mv jutut ja viime viikon B postaus ja muut asiat, mitä tässä välillä on tapahtuneet, on olleet mun mielestä pieniä askeleita "oikeaan" suuntaan.

Mutta ei tässä auta kuin odotella. Katsotaan, mihin elämä ketäkin vie

 

Jälkikäteen toista palstaa selatessa osui töllainen kommentti silmään: "...Miksi K (tai itseasiassa varmaan kyllä Jere?) halusi itse lähteä heittämään läppää siihen bromancesuuntaan"

(Laajempi yhteys: Kyllä K:n ja B:n ystävyys ja klikkaaminen oli ihan todellista puolin ja toisin. Heillä synkkasi sen verran hyvin samalla aaltopituudella, että se sitten siirtyi kaikkiin heistä postattuihin somevideoihin. Miksi K (tai itseasiassa varmaan kyllä Jere?) halusi itse lähteä heittämään läppää siihen bromancesuuntaan en tiedä, mutta en nähnyt niissä videoissa mitään epäaitoa vaan se oli heidän keskinäistä huumoriaan.)

Tätähän täällä on seilattu ja pohdittu edestakaisin viime kuukaudet, mutta palasi uudelleen kommentin myötä mieleen. Miesflirttiä on ollut yleisöä kohtaan keikoilla, mutta ei ainakaan somen/julkisuuden perusteella ole flirtannut tai ollut tiiviissä tekemisissä lavalla crewn kanssa aiemmin, ja tänä kesänä pientä pusua yms. Lähinnä tarkoitan, että mahtaakohan kuitenkaan noin aktiivista boyfriend-/kaksimielistä läppää heittää jatkuvasti kaikille kavereilleen. Tai edes osalle. Joo tiedän, on turha verrata ystävyyssuhteita.

Jotenkin vain jäin pohtimaan, että vaikka B on itsekin flirtti, niin en jaksa uskoa, että tässä molempien flirttihuumorintajut vain kohtaisi, vaan jollain lailla, pienessä tai isommassa mittakaavassa, B on jotain liikauttanut Kn alitajunnassa, minkä vuoksi sellaista läppäsisältöä on tullut ulos niin luonnollisesti ja jatkuvasti.

Esim. dinner-liven perusteella vaikutti, että monimerkitykselliset läpät "bojan is hard, eat me etc" tulevat out of nowhere, ilman Bojanilta ns kannustusta tai puolin ja toisin heittelyä. Monessa tilanteessa toki kiehnäävät ja sähläävät yhdessä ja nostavat sitä yhdessä, esim Titanic-hinkutukset

 

Sieltä saattaa tulla aikamoinen tunneryöpsähdys parin viikon päästä ku näkevät toisensa pitkästä aikaa.

Siinä mielessä ehkä hyvä, että Klla on väljempi syyskuu ehtii kerätä ikävää ja pohtia ennen jokerien tuloa!

 

Jotain tämän suuntaista mäkin ajattelen. Ja toivon, että jotain liikahduksia asioissa tapahtuisi, kun nyt syyskuussa tapaavat.

Voi olla, että asiat edelleen etenevät niin hitaasti, että me ei mitään selkeää muutosta vielä nähdä. Tai tietenkin voi myös olla, ettei mitään enempää ikinä tapahdu. Mutta mä silti vielä toivon ja uskon, että kaikki on mahdollista.

Muistan kun täällä kesällä jossain vaiheessa joku kirjoitti, että hänellä on tunne, että kaikkea ei olla vielä nähty tämän asian suhteen, ja moni komppasi.
Mä en silloin kommentoinut mitään, mutta mulla oli myös se sama tunne silloin, ja on vieläkin. Kaikki mv jutut ja viime viikon B postaus ja muut asiat, mitä tässä välillä on tapahtuneet, on olleet mun mielestä pieniä askeleita "oikeaan" suuntaan.

Mutta ei tässä auta kuin odotella. Katsotaan, mihin elämä ketäkin vie

Samoilla linjalla ja samalla fiiliksellä olen.

Voisiko "Katsotaan, mihin elämä vie" lisätä shippilaivan purjehduskirjaan Maunon ja muiden viisaiden sanojen (ja Leilan tosi ihanien sanoitusten) oheen muistutukseksi, kun sitä tarvii!

 

Minullakaan ei ole ollut noin läheistä suhdetta kehenkään ja olen elänyt jo aika monta vuotta. Ehkä tosiaan liittyy siihen, että itsellä ei vastaavaa kokemusta ole, että on vaikea uskoa, ettei J ole rakastunut/ihastunut. Myös henkilö, jonka nimeä ei saa sanoa, näkee kaikki nuo postaukset. Siinäkin mielessä on vaikea uskoa, että oikeaa rakastumistaan J noin esittelisi.

Tästä tuli mieleen, että onko teidän silmään osunut, että K/J katselisi samalla aidolla läpitulevalla ilolla muita kavereitaan esiintyessään tai somessa? Tietenkin kaikki ystävyyssuhteet uniikkeja erilaisine energioineen ja "ihmiskomboineen", mutta en tällaista säteilyä toisen tietyn henkilön suuntaan ole kyllä nähnyt.

 

Tai sitten hän ei tiedä itsekään, miksi kokemaansa tunnetta kutsuisi.

Rakkaus - joo, on varmaan ollut niin perushetero, ettei halua / uskalla tunnustaa rakastuneensa samaa sukupuolta olevaan. Ihastunut - se on ehkä helpompi tunnustaa, mutta voi tehdä tiukkaa.
Tällaisten asioiden läpikäyminen ottaa aikaa, eikä hänellä ole sitä varmaan huikean keikkailun ohessa liiemmälti ollut. Syyskuu on vähän väljempi - ehkä hän ehtii selvittää ajatuksensa ja löytää sanat tunteilleen.

Entä Bojan? Jos se on rakastunut tai vakavasti ihastunut, miltähän tuntuu uudestaan lämmitellä suhdetta, jonka tietää taas painuvan toiselta enemmän unholaan? Vaikea olisi uskoa Bojanista, etteikö ois aitoja tunteita kokenut ja joutunut ainakin jossain määrin pettymään.
En siis ajattele, että Bojanille omat tunteet ovat niin epäselvät. Niin siksi mietin, että miten homma hänellä tulee menemään. Pystyykö olemaan samaa hauskaa ja silti ei enää mennä tunteen tasolla yhtä syvälle mukaan siihen?

 

Anteeksi että synkistelen, mutta kun Jokereiden Suomikeikat on ohi niin ei ole mitään takuuta että pojat näkevät toisaan aikoihin. Jeren kalenteri on aivan buukattu. Gregorhan väläytteli jokereiden joulukuun keikkoja Suomeen mutta kun G lähti, niin ei ole enää ollut puhetta ja nyt on syyskuu, jos semmosia olis edes teoriassa suunnitteilla niin pitäis olla jo kohta ilmoitus.

Käärijä menee Amsterdamiin songfestivaaleille, mutta Joker Out ei ole tulossa, Käärijän euroopanrundin aikana Jokerit on Thaikuissa? Eli pojat eivät tule näkemään ikuisuuksiin.. Käärijän keikkasyksy on ihan täyteenbuukattu..

Jere näyttää myös onneksi ihan onnelliselta altaassa ja hymyilee tyttikselle kivasti, eiköhän ne onneksi oo ihan onnellisia yhdessä, uskoisin. Niin tai näin, kunhan Jere on onnellinen.

 

Tästä tuli mieleen, että onko teidän silmään osunut, että K/J katselisi samalla aidolla läpitulevalla ilolla muita kavereitaan esiintyessään tai somessa? Tietenkin kaikki ystävyyssuhteet uniikkeja erilaisine energioineen ja "ihmiskomboineen", mutta en tällaista säteilyä toisen tietyn henkilön suuntaan ole kyllä nähnyt.

Ei katso.

 

Anteeksi että synkistelen, mutta kun Jokereiden Suomikeikat on ohi niin ei ole mitään takuuta että pojat näkevät toisaan aikoihin. Jeren kalenteri on aivan buukattu. Gregorhan väläytteli jokereiden joulukuun keikkoja Suomeen mutta kun G lähti, niin ei ole enää ollut puhetta ja nyt on syyskuu, jos semmosia olis edes teoriassa suunnitteilla niin pitäis olla jo kohta ilmoitus.

Käärijä menee Amsterdamiin songfestivaaleille, mutta Joker Out ei ole tulossa, Käärijän euroopanrundin aikana Jokerit on Thaikuissa? Eli pojat eivät tule näkemään ikuisuuksiin.. Käärijän keikkasyksy on ihan täyteenbuukattu..

Jere näyttää myös onneksi ihan onnelliselta altaassa ja hymyilee tyttikselle kivasti, eiköhän ne onneksi oo ihan onnellisia yhdessä, uskoisin. Niin tai näin, kunhan Jere on onnellinen.

Eiväthän he ole toisiaan nähneet nytkään kolmeen kuukauteen (meidän tietääksemme). Ja 3 kk eteenpäin Jokereiden keikoista on jo about joulu ja tammikuussa he aloittavat ilmeisesti pitkän tauon. Onhan se selvää kaikille, että kiirettä pitää, mutta en näe miten se estäisi asioita, jos haluja oikeasti olisi.

 

Samoilla linjalla ja samalla fiiliksellä olen.

Voisiko "Katsotaan, mihin elämä vie" lisätä shippilaivan purjehduskirjaan Maunon ja muiden viisaiden sanojen (ja Leilan tosi ihanien sanoitusten) oheen muistutukseksi, kun sitä tarvii!

Ihana nähdä, että vielä täällä joku muukin ajattelee samansuuntaisesti. Välillä tulee sellainen tunne, että yksinkö mä nykyisin täällä aalloilla keikun

 

Ihana nähdä, että vielä täällä joku muukin ajattelee samansuuntaisesti. Välillä tulee sellainen tunne, että yksinkö mä nykyisin täällä aalloilla keikun

<3

 

Ihana nähdä, että vielä täällä joku muukin ajattelee samansuuntaisesti. Välillä tulee sellainen tunne, että yksinkö mä nykyisin täällä aalloilla keikun

Täällä myös yksi samanmoinen! Ikuinen optimismin tuikku palaa kahdella liekillä.
Vaikka tunnustan myös, että olen alkanut valmistelemaan itseäni ajatuksella, että on ihan ok, jos mitään ei koskaan tapahdu, että kunhan vain K ja B ovat onnellisia ja kunhan heidän ystävyys säilyy.

 

Täällä myös yksi samanmoinen! Ikuinen optimismin tuikku palaa kahdella liekillä.
Vaikka tunnustan myös, että olen alkanut valmistelemaan itseäni ajatuksella, että on ihan ok, jos mitään ei koskaan tapahdu, että kunhan vain K ja B ovat onnellisia ja kunhan heidän ystävyys säilyy.

Jatkan vielä, että nyt tiedän miltä fundamentalistiuskovaisesta tuntuu. Vaikka kaikki uskoosi perustuvat teoriat on ammuttu alas tieteen(järjen) avulla niin silti aina vaan toivon kipinä elää ihan jokaisessa oljenkorressa, mitä meille tarjoillaan. Kyllä se päivä vielä tulee.. 🫠

 

Anteeksi että synkistelen, mutta kun Jokereiden Suomikeikat on ohi niin ei ole mitään takuuta että pojat näkevät toisaan aikoihin. Jeren kalenteri on aivan buukattu. Gregorhan väläytteli jokereiden joulukuun keikkoja Suomeen mutta kun G lähti, niin ei ole enää ollut puhetta ja nyt on syyskuu, jos semmosia olis edes teoriassa suunnitteilla niin pitäis olla jo kohta ilmoitus.

Käärijä menee Amsterdamiin songfestivaaleille, mutta Joker Out ei ole tulossa, Käärijän euroopanrundin aikana Jokerit on Thaikuissa? Eli pojat eivät tule näkemään ikuisuuksiin.. Käärijän keikkasyksy on ihan täyteenbuukattu..

Jere näyttää myös onneksi ihan onnelliselta altaassa ja hymyilee tyttikselle kivasti, eiköhän ne onneksi oo ihan onnellisia yhdessä, uskoisin. Niin tai näin, kunhan Jere on onnellinen.

Tämä on ihan todennäköistä, mutta minusta sitä ei kannata synkistellä etukäteen. Nautitaan nyt tästä syyskuusta Ei viisujen jälkeenkään ollut mitään takeita jälleennäkemisestä, silloin kukaan ei olisi varmaan osannut kuvitella, mitä sittemmin esim. Tavastialla tultiin vielä näkemään.

Itselläni shippaaminen liikkuu myös pitkälti ihan fiktiivisellä tasolla, ja siksi voin aina sitten vaikka vain lukea fanficcejä niin kauan kuin se itseäni innostaa.

Tosielämän puolella tykkään sellaisesta "entä jos" - fiilistelystä ja yritän tehdä sitä ns. leikkisällä, ei-liian vakavalla asenteella. Esimerkiksi eilen hihittelin mielessäni mielikuvalle siitä, miten kuvittelen B:n (Nacen puhelimelta, tietenkin ) katsovan K:n kielistooreja ties mitä ajatellen. Tosiasiassa en tietenkään tiedä mitä kulisseissa tapahtuu, mut yritän muistaa, että ei minun tarvitsekaan.

Toki tähän on tullut investoitua omia tunteita niin paljon, että tuon leikillisen ja kevyen asenteen säilyttäminen ei aina ole helppoa. Tunteidensäätelytaitoja tässä todella tarvitaan, onneksi hurahdin tällaiseen vasta terapiat läpikäyneenä nelikymppisenä

Stella

 

Minä puolestani en ihan ymmärrä tarvetta synkistellä tai pelätä pahinta shipatessa. Meillä on aivan ihanaa yhteistä materiaalia näistä kahdesta katsomassa toisiaan sydämet silmissään, eikä tuota ota kukaan meiltä koskaan pois. Lisäksi he ovat oma-aloitteisesti nähneet ja näkemässä edelleen toisiaan, ja tiedoissamme on, että ovat edelleen aktiivisesti yhteydessä. Sen, mitä tuo kaikki merkitsee, tietävät vain he kaksi.
Mutta maailmassa, jossa on niin paljon konflikteja, eripuraa, pahaa, ovat nämä kaksi löytäneet toisensa tavalla, joka on säteillyt hyvää myös ympärilleen. Ihmiset ovat innostuneet, alkaneet kirjoittaa, taiteilleet ja jakaneet merkityksellisyyden kokemuksia yhdessä. Tätä ilmiötä ja tapahtunutta sietää katsoa inhimillisesti, uteliaisuudella ja lempeydellä. Maailmassa on hyvää ja rakkautta, se tässä ON JO tapahtunut. Voi valita haluaako ammentaa tästä tapahtuneesta hyvästä (jatkaa shippausta jos se itsestä hyvältä tuntuu), vai pelkääkö etukäteen jotakin, mihin ei voi itse vaikuttaa (maalailla piruja seinille kaksikon tulevaisuudesta).

 

En ole tälle palstalle aikaisemmin yhtään kommenttia laittanut, varjoissa lymyillyt vaan, mutta nyt on pakko vähän saada ajatuksia oksennettua tänne. Olen seurannut näiden kahden interaktausta keväästä lähtien, ja vaikka tiedostan, että sitä heijastaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan täysin tuntemattomiin ihmisiin - koska julkisesta materiaalista huolimatta ei voi oikeasti tietää, millaisia nämä ihmiset ovat siviilissä - olen siitä huolimatta aika vakuuttunut siitä, että jotain kemiaa noiden kahden välillä on/oli. Molempien hölmöilyt toistensa seurassa voi toki laittaa aika pitkälti siihen viisukuplan paineiden piikkiin, mutta kun siellä on joukossa aika paljon sellaisia katseita, kosketuksia ja vitsejä, joita en vain näe, että tavallisten kavereiden kesken harrastettaisiin. Suoraan sanottuna erityisesti Bojanin käytös muistattaa jotain yläkouluikäisen ihastusta, tähtisilmineen kaikkineen. Tai ehkä enemmän sellaista "olen ehkä ihastunut samaa sukupuolta olevaan enkä aio käsitellä sitä millään tavalla kuin vitsien kautta"-kohellusta. Ehkä sitten projisoin, kun itsellä on juuri tuollaisia kokemuksia taustalla.

Itselleni näiden suhde siis näyttäytyy niin, että Bojan erityisesti oli ehkä tietoisempi ihastuksestaan, jolloin on sitä varjellut ehkä vähän tarkemmin (ei samalla tavalla ole julkisesti viljellyt vitsejä, vähän varovaisemmin julkaissut shippimateriaalia ja selvästi otti etäisyyttä silloin kesän kolmen viikon julkisen hiljaisuuden aikana). Jeren kohdalla taas näkisin, että jollain tasolla hän on ollut ihastunut Bojaniin, mutta ei ehkä ole osannut käsitellä sitä lainkaan - jos on edes kunnolla tajunnut ihastuneensa. Voi olla, että viisukuplan puhjettua hänen on ollut helpompi jatkaa sitä vitsailua ja laajentaa käytöstään erityisesti keikoilla miehille flirttailuun, jotta hänen on helpompi perustella itselleenkin, ettei keväisellä huumalla ollut mitään väliä. Flirttailu sukupuolesta riippumatta keikoillahan (ja osin lähipiirissäkin) on molemmille ihan normimeininkiä, niin helppohan se on kertoa itselleen, että samanlaista läpänheittoa se oli sitten viisuissakin. Tai voi olla, että molemmat ovat tajunneet varsin hyvin ihastuneensa, mutta todenneet, ettei mahdollisuuksia tästä eteenpäin vain ole. Eri maat, eri kulttuurit, eri kielet, eri urapolut - vaikka kuinka olisi kemiaa ja vetoa yhteen, ei syvempää suhdetta oikein voi syntyä, jos on näin hankalat eroavaisuudet eikä aikaa/mahdollisuutta/halua panostaa siihen.

Siinä mielessä odotan vähän kauhulla ja innolla, mitä tästä syyskuun uudelleennäkemisestä tulee. Haikein mielin olen vähän, koska tämän jälkeen ei todella ole tietoa, milloin näkevät uudestaan - jos näkevät. Eniten ehkä harmittaa se, ettei Jere sinne Sloveniaan sitten lähtenyt, eikä tule lähtemäänkään tämän vuoden puolella, kun tuota kiivasta keikkatahtia katselee. Harmittaa heidän puolestaan, mikä on ihan hölmöä, koska enhän minä kumpaakaan tunne. Silti kun tätä menoa on katsellut koko kevään ja kesän ja jännittänyt ja itkenyt ja nauranut mukana, niin haluaisin jonkinlaisen onnellisen lopun tälle tarinalle. Valitettavasti elämässä tarinat eivät aina mene niin kuin halutaan, ja tämän tarinan loppua tuskin saadaan ikinä. Voihan olla, että heidän yhteytensä haalistuu parin viikon vaihdettaviksi WhatsApp-viesteiksi, ja se siitä. Toivoisin vain, että näin ei käy, koska haluan molemmille vain kaikkea hyvää.

 

En ole tälle palstalle aikaisemmin yhtään kommenttia laittanut, varjoissa lymyillyt vaan, mutta nyt on pakko vähän saada ajatuksia oksennettua tänne. Olen seurannut näiden kahden interaktausta keväästä lähtien, ja vaikka tiedostan, että sitä heijastaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan täysin tuntemattomiin ihmisiin - koska julkisesta materiaalista huolimatta ei voi oikeasti tietää, millaisia nämä ihmiset ovat siviilissä - olen siitä huolimatta aika vakuuttunut siitä, että jotain kemiaa noiden kahden välillä on/oli. Molempien hölmöilyt toistensa seurassa voi toki laittaa aika pitkälti siihen viisukuplan paineiden piikkiin, mutta kun siellä on joukossa aika paljon sellaisia katseita, kosketuksia ja vitsejä, joita en vain näe, että tavallisten kavereiden kesken harrastettaisiin. Suoraan sanottuna erityisesti Bojanin käytös muistattaa jotain yläkouluikäisen ihastusta, tähtisilmineen kaikkineen. Tai ehkä enemmän sellaista "olen ehkä ihastunut samaa sukupuolta olevaan enkä aio käsitellä sitä millään tavalla kuin vitsien kautta"-kohellusta. Ehkä sitten projisoin, kun itsellä on juuri tuollaisia kokemuksia taustalla.

Itselleni näiden suhde siis näyttäytyy niin, että Bojan erityisesti oli ehkä tietoisempi ihastuksestaan, jolloin on sitä varjellut ehkä vähän tarkemmin (ei samalla tavalla ole julkisesti viljellyt vitsejä, vähän varovaisemmin julkaissut shippimateriaalia ja selvästi otti etäisyyttä silloin kesän kolmen viikon julkisen hiljaisuuden aikana). Jeren kohdalla taas näkisin, että jollain tasolla hän on ollut ihastunut Bojaniin, mutta ei ehkä ole osannut käsitellä sitä lainkaan - jos on edes kunnolla tajunnut ihastuneensa. Voi olla, että viisukuplan puhjettua hänen on ollut helpompi jatkaa sitä vitsailua ja laajentaa käytöstään erityisesti keikoilla miehille flirttailuun, jotta hänen on helpompi perustella itselleenkin, ettei keväisellä huumalla ollut mitään väliä. Flirttailu sukupuolesta riippumatta keikoillahan (ja osin lähipiirissäkin) on molemmille ihan normimeininkiä, niin helppohan se on kertoa itselleen, että samanlaista läpänheittoa se oli sitten viisuissakin. Tai voi olla, että molemmat ovat tajunneet varsin hyvin ihastuneensa, mutta todenneet, ettei mahdollisuuksia tästä eteenpäin vain ole. Eri maat, eri kulttuurit, eri kielet, eri urapolut - vaikka kuinka olisi kemiaa ja vetoa yhteen, ei syvempää suhdetta oikein voi syntyä, jos on näin hankalat eroavaisuudet eikä aikaa/mahdollisuutta/halua panostaa siihen.

Siinä mielessä odotan vähän kauhulla ja innolla, mitä tästä syyskuun uudelleennäkemisestä tulee. Haikein mielin olen vähän, koska tämän jälkeen ei todella ole tietoa, milloin näkevät uudestaan - jos näkevät. Eniten ehkä harmittaa se, ettei Jere sinne Sloveniaan sitten lähtenyt, eikä tule lähtemäänkään tämän vuoden puolella, kun tuota kiivasta keikkatahtia katselee. Harmittaa heidän puolestaan, mikä on ihan hölmöä, koska enhän minä kumpaakaan tunne. Silti kun tätä menoa on katsellut koko kevään ja kesän ja jännittänyt ja itkenyt ja nauranut mukana, niin haluaisin jonkinlaisen onnellisen lopun tälle tarinalle. Valitettavasti elämässä tarinat eivät aina mene niin kuin halutaan, ja tämän tarinan loppua tuskin saadaan ikinä. Voihan olla, että heidän yhteytensä haalistuu parin viikon vaihdettaviksi WhatsApp-viesteiksi, ja se siitä. Toivoisin vain, että näin ei käy, koska haluan molemmille vain kaikkea hyvää.

Jatkan vielä omaan viestiini, että täällä on mainittu myös ihania pointteja siitä, mitä kaikkea hyvää nämä kaksi ja heidän suhteensa on tuonut, ja siksi on oikeastaan turhaa synkistellä tulevaisuudesta. Itsellenikin nämä kaksi ovat tuoneet paljon hyvää mieltä, hyviä lukukokemuksia fikkien muodossa, fanartin ihastelua, hyvää musiikkia unohtamatta! Ja varmasti omakin kiinnostukseni jatkuu paitsi musiikin muodossa, myös fiktiivisen maailman puolella. Hyvät hetket ovat selvästi voitolla huonoihin verrattuna siis.

 

Tämä on ihan todennäköistä, mutta minusta sitä ei kannata synkistellä etukäteen. Nautitaan nyt tästä syyskuusta Ei viisujen jälkeenkään ollut mitään takeita jälleennäkemisestä, silloin kukaan ei olisi varmaan osannut kuvitella, mitä sittemmin esim. Tavastialla tultiin vielä näkemään.

Itselläni shippaaminen liikkuu myös pitkälti ihan fiktiivisellä tasolla, ja siksi voin aina sitten vaikka vain lukea fanficcejä niin kauan kuin se itseäni innostaa.

Tosielämän puolella tykkään sellaisesta "entä jos" - fiilistelystä ja yritän tehdä sitä ns. leikkisällä, ei-liian vakavalla asenteella. Esimerkiksi eilen hihittelin mielessäni mielikuvalle siitä, miten kuvittelen B:n (Nacen puhelimelta, tietenkin ) katsovan K:n kielistooreja ties mitä ajatellen. Tosiasiassa en tietenkään tiedä mitä kulisseissa tapahtuu, mut yritän muistaa, että ei minun tarvitsekaan.

Toki tähän on tullut investoitua omia tunteita niin paljon, että tuon leikillisen ja kevyen asenteen säilyttäminen ei aina ole helppoa. Tunteidensäätelytaitoja tässä todella tarvitaan, onneksi hurahdin tällaiseen vasta terapiat läpikäyneenä nelikymppisenä

Stella

Tässä minun ajatukset sanasta sanaan!
Tiedän, että jos tarpeen on niin irroittautuminen tästä fantasiasta ei aiheuta onneksi kovin suurta tunnetason kuohuntaa ainoastaa vieroitusoireita, koska tähän liittyy niin paljon muutakin aspekteja kuin vain K&B esim. nämä palstat ja teidän jutut. Ehkä joku päivä ei vain enää kiinnosta tarpeeksi että jaksaisi jatkaa, mutta vielä en ole kokenut tarpeen irroittaa otetta shippilaivan peräsimestä.

Ailakki

 

Finec, ki je obnorel Slovence, navdušil z znanjem slovenščine #video

Finski evrovizijski predstavnik Kaarija, ki je na letošnjem tekmovanju veljal za favorita, kasneje pa osvojil končno drugo mesto, je na svojem profilu na Instagramu delil posnetek, v katerem se je vsem slovenskim oboževalcem zahvalil za podporo in pri tem navdušil z odličnim znanjem slovenščine.

siol-net.translate.goog

slovenian medista K:sta ja B:sta

 

Todella rikasta, pohdiskelevaa keskustelua tänään

"Maailmassa on hyvää ja rakkautta, se tässä ON JO tapahtunut" kolahti. Tämän K/B ovat saaneet aikaan.

 

Itse luotan, että tässä kuussa ei ole viimeinen tapaaminen, kun maailma on niin täynnä euroviisutapahtumia, varsinkin kun seuraava viisusesonki alkaa. Toki se nyt ei estä yhteyttä kuivumasta kokoon, jos tapaavat enää kerran ensi keväänä tms, mutta kuitenkin. Paljon on tosiaan ihanaa jo ehtinyt tapahtua.

- Joymuffin

 

Entä Bojan? Jos se on rakastunut tai vakavasti ihastunut, miltähän tuntuu uudestaan lämmitellä suhdetta, jonka tietää taas painuvan toiselta enemmän unholaan? Vaikea olisi uskoa Bojanista, etteikö ois aitoja tunteita kokenut ja joutunut ainakin jossain määrin pettymään.
En siis ajattele, että Bojanille omat tunteet ovat niin epäselvät. Niin siksi mietin, että miten homma hänellä tulee menemään. Pystyykö olemaan samaa hauskaa ja silti ei enää mennä tunteen tasolla yhtä syvälle mukaan siihen?

Mulle on välillä tullut sellainen ikävä fiilis, että K vähän leikki tai ehkä vieläkin leikkii Bojanin tunteilla. Ei ehkä ymmärtänyt, miten tässä voi lopulta käydä. Sillä on joukkuetausta jääkiekosta, ja kyllähän jätkäporukoissa heitetään kaikenlaista herjaa keskenään - ehkä vähän vihjailevampaakin. Toki K:kin vähintäänkin ihastunut oli, ja vielä pitkän aikaa Liverpoolin jälkeen. Tavastian jälkeenkin. Mutta jospa Bojan odotti siltä enemmän?

 

En ole tälle palstalle aikaisemmin yhtään kommenttia laittanut, varjoissa lymyillyt vaan, mutta nyt on pakko vähän saada ajatuksia oksennettua tänne. Olen seurannut näiden kahden interaktausta keväästä lähtien, ja vaikka tiedostan, että sitä heijastaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan täysin tuntemattomiin ihmisiin - koska julkisesta materiaalista huolimatta ei voi oikeasti tietää, millaisia nämä ihmiset ovat siviilissä - olen siitä huolimatta aika vakuuttunut siitä, että jotain kemiaa noiden kahden välillä on/oli. Molempien hölmöilyt toistensa seurassa voi toki laittaa aika pitkälti siihen viisukuplan paineiden piikkiin, mutta kun siellä on joukossa aika paljon sellaisia katseita, kosketuksia ja vitsejä, joita en vain näe, että tavallisten kavereiden kesken harrastettaisiin. Suoraan sanottuna erityisesti Bojanin käytös muistattaa jotain yläkouluikäisen ihastusta, tähtisilmineen kaikkineen. Tai ehkä enemmän sellaista "olen ehkä ihastunut samaa sukupuolta olevaan enkä aio käsitellä sitä millään tavalla kuin vitsien kautta"-kohellusta. Ehkä sitten projisoin, kun itsellä on juuri tuollaisia kokemuksia taustalla.

Itselleni näiden suhde siis näyttäytyy niin, että Bojan erityisesti oli ehkä tietoisempi ihastuksestaan, jolloin on sitä varjellut ehkä vähän tarkemmin (ei samalla tavalla ole julkisesti viljellyt vitsejä, vähän varovaisemmin julkaissut shippimateriaalia ja selvästi otti etäisyyttä silloin kesän kolmen viikon julkisen hiljaisuuden aikana). Jeren kohdalla taas näkisin, että jollain tasolla hän on ollut ihastunut Bojaniin, mutta ei ehkä ole osannut käsitellä sitä lainkaan - jos on edes kunnolla tajunnut ihastuneensa. Voi olla, että viisukuplan puhjettua hänen on ollut helpompi jatkaa sitä vitsailua ja laajentaa käytöstään erityisesti keikoilla miehille flirttailuun, jotta hänen on helpompi perustella itselleenkin, ettei keväisellä huumalla ollut mitään väliä. Flirttailu sukupuolesta riippumatta keikoillahan (ja osin lähipiirissäkin) on molemmille ihan normimeininkiä, niin helppohan se on kertoa itselleen, että samanlaista läpänheittoa se oli sitten viisuissakin. Tai voi olla, että molemmat ovat tajunneet varsin hyvin ihastuneensa, mutta todenneet, ettei mahdollisuuksia tästä eteenpäin vain ole. Eri maat, eri kulttuurit, eri kielet, eri urapolut - vaikka kuinka olisi kemiaa ja vetoa yhteen, ei syvempää suhdetta oikein voi syntyä, jos on näin hankalat eroavaisuudet eikä aikaa/mahdollisuutta/halua panostaa siihen.

Siinä mielessä odotan vähän kauhulla ja innolla, mitä tästä syyskuun uudelleennäkemisestä tulee. Haikein mielin olen vähän, koska tämän jälkeen ei todella ole tietoa, milloin näkevät uudestaan - jos näkevät. Eniten ehkä harmittaa se, ettei Jere sinne Sloveniaan sitten lähtenyt, eikä tule lähtemäänkään tämän vuoden puolella, kun tuota kiivasta keikkatahtia katselee. Harmittaa heidän puolestaan, mikä on ihan hölmöä, koska enhän minä kumpaakaan tunne. Silti kun tätä menoa on katsellut koko kevään ja kesän ja jännittänyt ja itkenyt ja nauranut mukana, niin haluaisin jonkinlaisen onnellisen lopun tälle tarinalle. Valitettavasti elämässä tarinat eivät aina mene niin kuin halutaan, ja tämän tarinan loppua tuskin saadaan ikinä. Voihan olla, että heidän yhteytensä haalistuu parin viikon vaihdettaviksi WhatsApp-viesteiksi, ja se siitä. Toivoisin vain, että näin ei käy, koska haluan molemmille vain kaikkea hyvää.

Hei tervetuloa sekalaiseen joukkoomme! Onpa mukava kuulla että joukossamme vielä hiljaisten hyttien pitkän matkan asukkaita.
Ja voi veljet, miten hyvää (itse)reflektiota!! Samaistun niin moneen!!! Ja toivon myös koko sydämestäni, että kävi miten kävi J&B ystävyys on se mikä tästä jutusta säilyy ja jää elämään.
Ailakki

 

Finec, ki je obnorel Slovence, navdušil z znanjem slovenščine #video

Finski evrovizijski predstavnik Kaarija, ki je na letošnjem tekmovanju veljal za favorita, kasneje pa osvojil končno drugo mesto, je na svojem profilu na Instagramu delil posnetek, v katerem se je vsem slovenskim oboževalcem zahvalil za podporo in pri tem navdušil z odličnim znanjem slovenščine.

siol-net.translate.goog

slovenian medista K:sta ja B:sta

(Google kääntäjällä "Their friendship has been described by many as "the best friendship in the history of Eurovision"."