Itselläni taas on kokemusta siitä, että myöskään mitään tavallisia asioita ei voi sanoa aivan samanlaisen kohtelun odotuksen pelossa. Esimerkkinä muutaman päivän takaa ruokakaupassa muistui mieleen, että pitää käydä vielä vihannesosastolla ja vastaukseksi tähän saa silmien pyörittelyä ja pään aukomista. Pikku hiljaa näihin turtuu ja vain hiljenee. Miten osata enää kenenkään kanssa jutella, kun syvällä sisällä on se muisto piilossa miten teen juuri nytkin väärin. Vähiten väärin teen olemalla hiljaa ja istumalla hiljaa sohvalla. En saa yhtään mitään aikaan toisen läsnä ollessa, koska teen kuitenkin väärin. Ja niin tekee muutkin. Itse "maailmanvaltias" on aina oikeassa. Ihan sivusta tulin kommentoimaan.
Lempeää unta. Olet ajatuksissani. 
