Helena Petäistön kolumni: Onko Ranska sisällissodan partaalla?
Ranskan ongelmalähiöt ovat taas kirjaimellisesti tulessa, ja silmitön väkivalta on saanut jälleen kerran yliotteen maassa. Kuluneen viikon aikana tuhovimma on ollut niin rajua, että monet ovat alkaneet kysyä, onko Ranska todellakin sisällissodan partaalla niin kuin äärioikeisto on pitkään...
www.mtvuutiset.fi
Ranskan ongelmalähiöt ovat taas kirjaimellisesti tulessa, ja silmitön väkivalta on saanut jälleen kerran yliotteen maassa. Kuluneen viikon aikana tuhovimma on ollut niin rajua, että monet ovat alkaneet kysyä, onko Ranska todellakin sisällissodan partaalla niin kuin äärioikeisto on pitkään varoittanut. MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö selvittää kirjoituksessaan mistä tässä kaikessa on kyse.
Lista on valitettavan vaikuttava: Vajaan viikon sisällä Ranskassa on hyökätty 500 hallintorakennuksen kimppuun, 4 800 tulipaloa on sytytetty, yli 2 000 henkilöautoa ja 50 bussia ja kuorma-autoa poltettu ja 120 liikettä ryöstetty.
Pelottavat kuvat liekkimerestä ja urbaanista sissisodasta ovat levinneet ympäri maailmaa. Riehunnan jälki on niin pahaa, että tällä kertaa puhe sisällissodan vaarasta ei tunnu enää ihan kaukaa haetulta.
Onneksi viime yö eli viides mellakkayö peräkanaa oli aiempia rauhallisempi, mutta siihen tarvittiinkin peräti 45 000 poliisia, ja tuhotöitä on aamulla laskettu vieläkin yhteensä 1 500. Kauppojen ryöstely on jatkunut; Etelä-Ranskan Marseillessa 75 liikettä joutui viime yönä putsauksen kohteeksi.
Miten tähän tilanteeseen ajauduttiin?
Mutta entä ne ongelmalähiöt, joissa vallitsevat viidakon lait ja joista suureen osaan poliisi ei uskalla edes jalkaansa panna? Joissa huumekauppa rehottaa, joissa nuoret jättävät usein koulunkäynnin kesken eivätkä löydä työpaikkaa? Mellakointi, jengiytyminen ja rikollisuus houkuttelevat, kun ympäristö ruokkii niitä.
”Citéstä” - niin kuin näitä kummallisia kuplia nimitetään - pois ponnistelu vaatii moninkertaista tarmoa muihin nuoriin verrattuna. Miten ihmeessä sellaiseen tilanteeseen on oikein ajauduttu? Miksi integraatio ranskalaiseen yhteiskuntaan ei enää onnistu?
Kyseessä on pitkä kehitys. Kaikki alkoi 1970-luvulla
Valéry Giscard d’Estaingin valtakaudella. Kaukonäköinen presidentti, joka ymmärsi potkaista liikkeelle Ranskan ydinvoimaenergian ja silloin lähes futuristiset luotijunat, joista häntä nyt kiitetään, ei ymmärtänyt alkaa automatisoida maan teollisuutta, vaan Ranskaan alettiin tuoda halpaa työvoimaa entisistä siirtomaista, ennen kaikkea Algeriasta. Sitä varten rakennettiin valtavia betonikolosseja Pariisin ja muiden kaupunkien liepeille, joihin siirtotyöläiset sijoitettiin omiin ghettoihinsa.
Integraatiopolitiikka epäonnistunut
Ensimmäisen aallon Algeriasta tulleet muslimit onnistuivat myös rakentamaan uuden elämän helposti entisessä emämaassaan. Vasta seuraavat sukupolvet alkoivat varsinkin islamin radikalisoitumisen myötä aiheuttaa ongelmia ja jäädä lähes täysin ranskalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.
Heidän tragediansa on siinä, ettei heillä ole muuta kotimaata kuin ”la cité”, jossa he asuvat. Vanhempien tai isovanhempien kotimaata he eivät tunne, ja Ranskassa he tuntevat itsensä ulkopuolisiksi.
Kaiken kaikkiaan Ranskan integraatiopolitiikka on epäonnistunut ja synnyttänyt aina vain pahenevan negatiivisen kierteen.
Ruotsissa sama rikastuttamiskehitys pitkällä ja Suomi on tullut Ruotsin perässä.