Marinin II hallitus olisi keskittynyt köyhällistön ja duunarien leikkausten sijaan veropohjaan

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Suomen demareissa pieni mutta äänekäs wokesiipi pitää kannatustaan kovempaa meteliä. Sai nyt näpeilleen ja työläissiipi Suomen ja kansan sekä työläisluokan etua ajaen vahvistui. Pian alkaa kuulua julki vaatimusta Tanskan demarien tyyliseen tiukempaan politiikkaan ultraliberalismista, joka vie työläiskansan kannatusta.
Vaikka kuinka haluaisi halata maailmaa, Suomeen ei voi koko maailman pakolaisia ottaa. SDP on onneksi ainoita puolueita, joka ei jokusta wokettajaa lukuunottamatta halua purkaa myöskään työvoiman saatavuusharkintaa ja täyttää maatamme kolmansien maiden halpatyövoimalla. Mm. Eveliina Heinäluoma on tarveharkinnan säilyttämisen puolesta vahvasti puhunut. Kokoomus, kepu, RKP ja vihreät porvarit vaativat saatavuusharkinnan purkua ainoana OECD-maana Ruotsin lisäksi, jossa sielläkin nykyinen hallitus haluaa tarveharkinnan takaisin.
Voi olla jopa hyvä demareille että jäi 0,9% ja 0,2% marginaalierolla oppositioon. Vihreiden suuntaan lähtenyt wokeismi sai pataansa ja kolauksen. Seuraavalla kerralla terveemmällä pohjalla, jossa intersektionaalinen feminismi ja muu mädätys jätetään pyttyyn ja keskitytään työläiskansan ja hyvinvointivaltion nostamiseen.
 
vierailija
Nähtävästi ay-liike on päättänyt hajottaa Orpon hallituksen. Tarkoitus on potkia persut ulos ja saada sdp kokoomuksen kumppaniksi. Jos persujen maalitus jatkuu niin asia on selvä.
 
vierailija
Nähtävästi ay-liike on päättänyt hajottaa Orpon hallituksen. Tarkoitus on potkia persut ulos ja saada sdp kokoomuksen kumppaniksi. Jos persujen maalitus jatkuu niin asia on selvä.

Perussuomalaisia ei tarvitse maalittaa, he katsos ovat ihan itse tehneet nämä kyseiset asiat.
Näitä asioita ei ole keksitty mistään.
Nämä ovat Perussuomalaisten kuuluisia arvoja ja näkemyksiä ihmisistä. Nyt niitä vaan tuodaan tarkemmin esille tarkemmin, on ihme homma ettei näihin kiinnitetty huomiota ennen vaaleja tai silloin kun näitä ministerin salkkuja jaettiin.
Ei Perussuomalaiset ole mihinkään muuttuneet eivätkä tule ikinä muuttumaan.
 
vierailija
Ay-liike on päättänyt toisin. Jos persujen ajojahdilla eivät onnistu hajottamaan Orpon hallitusta, niin sitten kesälomien jälkeen alkaa lakkoilu ja jopa yleislakko on mahdollinen.

Tähän en osaa oikein sanoa mitään, en silleen kuitenkaan politiikasta ymmärrä tarpeeksi.
Ehkä hallitus meni nyt liikaan Ay-liikkeiden ns omalle maalle päättämään asioista, jotka ei sille kuulu.
On sell. arvovaltajuttu ja Ay-liike voisi näyttää voimansa lakkoilulla.

Olen kyllä yhä sitä mieltä, että mitäs työntekijät tai Ay-liike räyhää. Itse työntekijät ovat äänestäneet kyseisen hallituksen ja halunneet tätä. Turha ulista.

Onhan tämä hallitusohjelma ollut yksipuolisesti täysin työntekijöiden etuuksia voimakkaasti alentava monella eri tavalla;
palkkakatto, ansiosidonnaisen huonontaminen, sl päivä palkattomaksi.
 
vierailija
Tähän en osaa oikein sanoa mitään, en silleen kuitenkaan politiikasta ymmärrä tarpeeksi.
Ehkä hallitus meni nyt liikaan Ay-liikkeiden ns omalle maalle päättämään asioista, jotka ei sille kuulu.
On sell. arvovaltajuttu ja Ay-liike voisi näyttää voimansa lakkoilulla.

Olen kyllä yhä sitä mieltä, että mitäs työntekijät tai Ay-liike räyhää. Itse työntekijät ovat äänestäneet kyseisen hallituksen ja halunneet tätä. Turha ulista.

Onhan tämä hallitusohjelma ollut yksipuolisesti täysin työntekijöiden etuuksia voimakkaasti alentava monella eri tavalla;
palkkakatto, ansiosidonnaisen huonontaminen, sl päivä palkattomaksi.

Kun tässä viinipäissäni analysoin tilannetta ja omaa välinpitämättömyyttäni vaalituloksiin tai minkälainen hallitus meillä on.
Johtunee siitä ettei kys. hallitusohjelman huononnukset työntekijöille, työttömille jne kosketa niinkään minua itseäni ja ehkä tämän takia on helppo ns viisastella.
Siis äänestin oppositiopuoluetta.
 
vierailija
Kun tässä viinipäissäni analysoin tilannetta ja omaa välinpitämättömyyttäni vaalituloksiin tai minkälainen hallitus meillä on.
Johtunee siitä ettei kys. hallitusohjelman huononnukset työntekijöille, työttömille jne kosketa niinkään minua itseäni ja ehkä tämän takia on helppo ns viisastella.
Siis äänestin oppositiopuoluetta.
Kannattaa kirjoittaa nettiin vain selvinpäin ja leppoisalla tuulella.
Heikkoja pitää aina puolustaa vaikka itsellä ei ole mitään hätää.
Somekeskusteluihin kannattaa suhtautua hurtilla huumorilla hyvän maun rajoissa.
Pilkkanimien viljely harmaina kirjoittajille ei kuulu nettietiketin sääntöihin.
Luulisi tuon asian jo kirkastuneen yli kymmenen vuotta palstalla luuhanneelle
mustana kirjoittajalle.
 
vierailija
Suomen sosiaaliturvamenot vuonna 2021 yli 78 000 000 000 euroa


Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2021 :

Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti

Vuonna 2021 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 14 120 euroa. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua.

Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti

PÄÄLÖYDÖKSET

• Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa vuonna 2021.

Työttömyysturvan menot laskivat 7 prosenttia edellisvuodesta.

Suurin sosiaaliturvan menoosuus (42 %) liittyy ikäihmisten toimeentuloturvaan ja palveluihin.

• Valtion ja kuntien osuus yhteensä sosiaaliturvan rahoituksesta oli 49,4 prosenttia. Työnantajien rahoitusosuus kasvoi 30,5 prosenttiin.

Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen laski 0,7 prosenttiyksiköllä 31,2 prosenttiin.

• Suomen sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Pohjoismaiden toiseksi suurin. (tosin meidän bkt on vuodesta 2008 pudonnut muiden Pohjoismaiden kelkasta ja koko 2010-luvun)

Suomessa asukasta kohden lasketut sosiaaliturvamenot olivat Pohjoismaiden toiseksi pienimmät.


Ikääntyminen

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Reaalisesti menoissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen.

Menot pääryhmittäin Ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvien menojen osuus oli 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot vähenivät edellisvuodesta reaalisesti 0,1 prosenttia. Ikääntymiseen kohdistuvat menot ovat reaalisesti kasvaneet 138 prosenttia 2000-luvulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua on ollut 44 prosenttia.

Ikääntymiseen kohdistuvat menot koostuvat valtaosin (84 prosenttia) vanhuuseläkkeistä. Eläkemenojen kasvun syynä ovat työeläkkeiden tason nousu, työeläkkeiden saajien määrän kasvu sekä eläkkeisiin tehtävät vuosittaiset indeksikorotukset.

Työeläkkeensaajien vanhuuseläkkeen keskieläke on kasvanut reaalisesti 67 prosenttia 2000-luvulla. Samalla ajanjaksolla työeläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 70 prosenttia.


Sairaus ja terveys

Sairaus ja terveys -pääryhmään kohdistui toiseksi eniten menoja. Menot olivat vuonna 2021 noin 17,7 miljardia euroa eli 23 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Sairaus- ja terveys -pääryhmässä toimeentuloturvan osuus oli 2,7 miljardia euroa ja palvelujen osuus 15 miljardia euroa. Toimeentuloturvan osalta suhteellisesti eniten menot kasvoivat sairausajan palkoissa (+30 %), ja palveluiden osalta erikoissairaanhoidossa (+4 %) sekä sairausvakuutuksesta korvattavissa yksityisissä sairaanhoitopalveluissa (+4 %).


Perheet ja lapset

Sosiaaliturvan menoista kolmanneksi eniten menoja kohdistui perheisiin ja lapsiin. Pääryhmän menot olivat 7,9 miljardia euroa, joka on 10 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien menojen reaalinen kasvu oli 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Toimeentuloturvan osalta menot reaalisesti vähenivät hieman (-1,4 %), erityisesti väheni lasten kotihoidon tuen menot (-18,7 %). Vanhempainpäivärahoissa oli kasvua noin viisi prosenttia edellisvuoteen. Äitiysrahan saajien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2020 useamman vuoden laskusuunnan jälkeen, ja vuonna 2021 kasvoi edelleen viisi prosenttia. 7 Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien palveluiden menot puolestaan kasvoivat noin 10 prosenttia. Eniten kasvua oli lasten päivähoitomenoissa (+15 %).


Toimintarajoitteisuus

Toimintarajoitteisuus-pääryhmään kohdistui neljänneksi eniten sosiaaliturvan menoja. Menot olivat 7 miljardia euroa, joka on 9 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Menot laskivat reaalisesti 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Toimintarajoitteisuus-pääryhmässä toimeentuloturvan menoista suurin osuus oli työkyvyttömyyseläkemenoja (2,4 miljardia euroa). Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä väheni lähes 6 000 henkilöllä edellisestä vuodesta.8 Palveluiden menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta puoli prosenttia.


Työttömyys

Työttömyyteen kohdistui viisi miljardia euroa sosiaaliturvan menoista. Menot olivat 6,4 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Työttömyysmenot laskivat reaalisesti noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Menoista 4,7 miljardia euroa oli toimeentuloturvaa ja palveluiden menoja oli 0,4 miljardia euroa. Menojen lasku kohdistui toimeentuloturvaan (-8,7 %) ja palveluiden menot kasvoivat noin 16 prosenttia edellisvuodesta. Muutosten taustalla vaikuttivat edelleen koronaepidemian vuoksi säädetyt väliaikaiset lait, joilla työttömyysturvaa laajennettiin ja tasoa parannettiin.


Muu sosiaaliturva

Muu sosiaaliturva -pääryhmän menot olivat 2,4 miljardia euroa, joka on 3 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Kasvua edellisvuoteen oli reaalisesti neljä prosenttia. Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen menot (0,7 miljardia euroa) vähenivät reaalisesti 14 prosenttia edellisvuodesta. Maahanmuuttoon liittyvän kotoutumisen edistämisen ja vastaanottotoiminnan menot (0,3 miljardia euroa) vähenivät edelleen kansainvälisen suojelua tai turvapaikkaa hakevien määrän laskiessa 2 545 hakemukseen (3 209 vuonna 2020 ja 4 550 vuonna 2019).

Päihdehuollon menot olivat 0,4 miljardia euroa. Muiden palveluiden menot olivat 0,7 miljardia. Muut palvelut sisältävät muun muassa järjestöjen, valtion sekä kuntien ja kuntayhtymien työllisyyttä tukevia palveluita.


Asuminen

Vuonna 2021 asumiseen liittyvät menot olivat 2,2 miljardia euroa, joka on noin kolme prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot vähenivät reaalisesti 0,6 prosenttia edellisvuodesta. (Liitetaulukot 2, 3, 4.) Joulukuussa 2021 yleistä asumistukea sai noin 391 611 ruokakuntaa, joka on 2,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Asumisen menoista suurin osa on vuokra-asumiseen kohdistuvaa tukea. Tukea maksettiin 1,6 miljardia euroa vuonna 2021. Vuoden 2017 syksystä alkaen Suomessa opiskelevien vuokra-asuminen siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 0,6 miljardia euroa vuonna 2021. Omistusasumiseen asumisen tukea maksettiin 39 miljoonaa euroa.

Asumiseen liittyvää tuen tarvetta voidaan täydentää toimeentulotuella. Asumiseen kohdistuvaa toimeentulotuen osaa ei ole eritelty tilastossa toimeentulotuen kokonaismenoista, joten se kohdistuu tässä tilastossa Muu sosiaaliturva -pääryhmään.


Leski ja muut omaiset

Vähiten menoja kohdistui Leski ja muut omaiset -pääryhmään (2,4 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista). Menot olivat 1,9 miljardia euroa, joka on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pääryhmän menoista valtaosa on perhe-eläkkeitä (1,8 miljardia euroa). Perhe-eläke turvaa lesken ja lapsen toimeentuloa puolison tai lapsen vanhemman kuoleman jälkeen.
Leskeneläkkeen saajien määrä väheni vuonna 2021 noin 3 000 henkilöllä edellisvuodesta. Lapsen eläkkeen saajien määrä väheni puolestaan noin 500 henkilöllä edellisvuodesta vuonna 2021.


Suuri osa Suomen sosiaalimenoista on edellä kuvatun mukaisesti tuloperusteisia sosiaalimenoja, eli mitä suuremmat tulot, sitä enemmän saa sosiaalitukemista. Kyseisellä väestönosalla on todennäköisesti myös enemmän kerättyä varallisuutta turvanaan. Kaiken lisäksi suurituloiset eläkeläiset elävät 10-20 vuotta pidempään kuin persaukiset. Veronmaksaja maksaa suuren osan näistä eläkemenoista, koska eihän mitään kestävyysvajetta edes olisi jos eläkeläiset maksaisivat täysimääräisesti omat eläkkeensä eläkevakuutusmaksulla. Myös leskeneläke on kummajainen, tuetaan puolison saavutettua elintasoa.

Asumistukea menee myös omistusasujien sekä eläkeläisten tukemiseen, ei pelkästään vuokralla asuvien tai työttömien.

Lisäksi huomio kiinnittyi siihen että työttömyyteen, toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyvät menot olivat laskeneet SDP-johtoisella Marinin hallituskaudella, joten omaehtoiseen työnhakemiseen panostaminen vähintään 4 työpaikkahakemusta kuukaudessa lähettäen (ainakin Manner-Suomea, kaupingeissa asuvia ja kantasuomalaisia koskien) näyttää toimineen hyvin.

Porkkana = mahdollinen työpaikka palkkiona siis riittää, eikä tarvita oikeiston keppiä eli rangaistuksia mikäli työpaikkaaa ei heti hakemisesta huolimatta saa.


Faktahan on että Marinin kaudella työllisyysaste nousi Suomen mittaushistorian korkeimmaksi ja kokoaikaiseksi laskettu työllisyysaste eli tehtyjen työtuntien määrä suhteutettuna väestöön nousi kaikkien Pohjoismaiden korkeimmaksi - teemme siis eniten työtunteja Pohjoismaista työväestömäärään nähden, melkoinen saavitus!

Myös työtuntien määrä, työn ansiotulojen määrä ja ansiotuloverotuottojen määrä kasvoi Marinin hallituskaudella.

Toivottavasti Marinin kauden hyviä tuloksia ei nyt ryssitä ideologisella mielikuvapolitiikalla.
 
vierailija
Faktahan on että Marinin kaudella työllisyysaste nousi Suomen mittaushistorian korkeimmaksi ja kokoaikaiseksi laskettu työllisyysaste eli tehtyjen työtuntien määrä suhteutettuna väestöön nousi kaikkien Pohjoismaiden korkeimmaksi - teemme siis eniten työtunteja Pohjoismaista työväestömäärään nähden, melkoinen saavitus!

Myös työtuntien määrä, työn ansiotulojen määrä ja ansiotuloverotuottojen määrä kasvoi Marinin hallituskaudella.

Toivottavasti Marinin kauden hyviä tuloksia ei nyt ryssitä ideologisella mielikuvapolitiikalla.
Tämä on jäänyt monelta huomioimatta (ehkä jopa tarkoitushakuisesti) olemme Pohjoismaiden työteliäin kansa työtuntien määrässä.
 
vierailija
Lisäksi huomio kiinnittyi siihen että työttömyyteen, toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyvät menot olivat laskeneet SDP-johtoisella Marinin hallituskaudella, joten omaehtoiseen työnhakemiseen panostaminen vähintään 4 työpaikkahakemusta kuukaudessa lähettäen (ainakin Manner-Suomea, kaupingeissa asuvia ja kantasuomalaisia koskien) näyttää toimineen hyvin.

Porkkana = mahdollinen työpaikka palkkiona siis riittää, eikä tarvita oikeiston keppiä eli rangaistuksia mikäli työpaikkaaa ei heti hakemisesta huolimatta saa.


Faktahan on että Marinin kaudella työllisyysaste nousi Suomen mittaushistorian korkeimmaksi ja kokoaikaiseksi laskettu työllisyysaste eli tehtyjen työtuntien määrä suhteutettuna väestöön nousi kaikkien Pohjoismaiden korkeimmaksi - teemme siis eniten työtunteja Pohjoismaista työväestömäärään nähden, melkoinen saavitus!

Myös työtuntien määrä, työn ansiotulojen määrä ja ansiotuloverotuottojen määrä kasvoi Marinin hallituskaudella.

Toivottavasti Marinin kauden hyviä tuloksia ei nyt ryssitä ideologisella mielikuvapolitiikalla.
Ihmisiä ei kiusata, joten heillä riittää paukut töiden hakemiseen. Hyvä Marin!
 
vierailija
Miksi Sanna perusti veronkierto-osakeyhtiön?
SDP:n Suomessa kaikki ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia myös yrittäjyydessä. Toki veropohjaa haluavat laajentaa poistamalla mm. veroetuja (listaamattomien yritysten ja institutionaalisten sijoittajien). Sekä muuttamalla henkilöverotusta progressiiviseksi siten, että kaikkia henkilötuloja verotetaan yhtäläisesti kokonaisvuositulojen mukaan ei tulolajin mukaan.
 
vierailija
Tekee jo mieli låhteä siivoamaan Kauhukabinetin löyhkät ja roskat syksyn uuden hallituksen tieltä pois.
Kuten kansan suuri enemmistö:

MT kysely: 62% tyytymättömiä Orpon hallitukseen, lähes 40% erittäin tyytymättömiä

MT: Vain neljäsosa suomalaisista tyytyväisiä Orpon hallitukseen ja lähes 40% erittäin tyytymättömiä – ”Ei noin alhaisia prosentteja ole yleensä ole nähty”
”Eipä noin alhaisia prosentteja ole yleensä ole nähty”, kommentoi yliopistotutkija Jenni Karimäki Maaseudun Tulevaisuudelle.

Suurin osa suomalaisista on tyytymättömiä Petteri Orpon (kok) hallituksen toimintaan, kertoo Maaseudun Tulevaisuuden kysely.

Elokuun alussa tehdyn kyselyn mukaan vain neljäsosa suomalaisista on tyytyväinen hallitukseen.

Erittäin tyytymättömiä hallitukseen on 37,6 prosenttia vastaajista ja melko tyytymättömiä 24,1 prosenttia, eli yhteensä 61,7 prosenttia vastaajista.

Sen sijaan melko tyytyväisiä hallituksen toimintaan on vain 18,6 prosenttia vastaajista ja erittäin tyytyväisiä 6,8 prosenttia.

Kantansa jätti ilmoittamatta 12,8 prosenttia vastaajista.

– Näin alhaisia prosentteja ole yleensä ole nähty. Rinteen hallitusvaihdoksen aikaan ja Sipilän kauden päättyessä kannatusta oli enemmän, kommentoi tulosta Maaseudun Tulevaisuudelle Helsingin yliopiston tutkija Jenni Karimäki.

Eniten tukea hallitukselle antavat pääministeripuolue kokoomuksen kannattajat."


Näyttää etteivät edes persut ole enää tyytyväisiä hallitukseen, työttömät ja duunaripersut jotka tunsivat tulleensa petetyiksi, kun Purra puolueineen toimii täysi toisin kuin lupasi, eli kokoomuksen ja EK:n jatkeena.

Siinä missä 62% ei ole tyytyväisiä Orpon oikeistohallituksen toimintaan, Marinin hallituksen toimintaan oli tyytyväisiä vielä pari kuukautta ennen hallituskauden loppua yli 63% eli lähes 2/3.
 
vierailija
Velka-Sanna sai kansalta potkut ja äänestäjät halusivat kokoomuksen ja persujen muodostavan hallituksen.

Sen kanssa pitää nyt elää seuraavat neljä vuotta ja sitten pääsee taas äänestämään eduskunnan kokoonpanosta.
 
vierailija
SDP:n Suomessa kaikki ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia myös yrittäjyydessä. Toki veropohjaa haluavat laajentaa poistamalla mm. veroetuja (listaamattomien yritysten ja institutionaalisten sijoittajien). Sekä muuttamalla henkilöverotusta progressiiviseksi siten, että kaikkia henkilötuloja verotetaan yhtäläisesti kokonaisvuositulojen mukaan ei tulolajin mukaan.
Miksi Sanna perusti veronkierto-osakeyhtiön?
 

Yhteistyössä