V
vierailija
Vieras
Fingridin Ruusunen:"Tuulivoima parasta mitä Suomelle on tapahtunut "
"Fingridin Ruusunen ei enää epäile tuuli- ja aurinkovoimaa: ”Koko maan teollisuus pultataan siihen”
Suomesta tuli puolivahingossa halvan ja puhtaan sähkön maa, jonne sijoittajat jonottavat. Siitä voi seurata talouden uusi kultakausi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennustaa.
SÄHKÖN kantaverkkoyhtiö Fingridiä 17 vuotta johtanut Jukka Ruusunen osaa selittää vaikeitakin asioita yksinkertaisesti. Hän tietää alastaan niin paljon, että osaa jo tiivistää olennaisen.
Ollaan Fingridin pääkonttorilla Käpylässä. Heinäkuussa Ruusunen täyttää 65 vuotta, ja eläkkeelle hän jää vuodenvaihteessa.
Nyt on yhteenvedon aika. Ruusunen kertoo, miten Suomesta tuli halvan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat ympäri maailman nyt tungeksivat.
Mukana oli tuuriakin, mutta onnellisten yhteensattumien vuoksi Suomella on Ruususen mielestä jälleen kerran mahdollisuus teolliseen menestykseen, joka voi taata hyvinvointivaltiomme rahoituksen vuosikymmeniksi.
”Jos tätä mahdollisuutta ei nyt Säätytalolla sössitä”, Ruusunen sanoo hallitusneuvotteluihin viitaten.
RUUSUNEN sanoo, että tuulivoimaloiden nopea kehitys on ollut parasta mitä Suomen taloudelle on voinut viime vuosikymmeninä tapahtua. Muutos tuli tuulivoimateknologian kehittyessä kuin salaa, puolivahingossa.
”Kun tuulivoimatornit nousivat korkealle, se muutti tilanteen täysin.”
Suomessa oli tuulivoimabuumin alkaessa eri mittauksissa tultu siihen tulokseen, että Suomessa ei juuri ole maatuulivoimalle sopivaa tuulta.
Sitten teknologia kehittyi harppauksin. Tuulivoimatornit nousivat reilusti alle sadan metrin korkeudesta lähes kahteensataan metriin, ja kaikki muuttui.
”Käyttökertoimet nousivat kaksinkertaisiksi.”
YHTÄKKIÄ Suomesta on tullut halvan ja puhtaan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat tunkevat.
Yhteiskuntavastuusta ja vihreän energian käytöstä on tullut suurille yhtiöille välttämätön tarve.
Kun Suomessa on yksi Euroopan halvimpia sähkön hintoja ja toimitusvarmuus on lähes omaa luokkaansa, ei ole ihme, että moni yritys pyrkii Suomen markkinoille."
"Fingridin Ruusunen ei enää epäile tuuli- ja aurinkovoimaa: ”Koko maan teollisuus pultataan siihen”
Suomesta tuli puolivahingossa halvan ja puhtaan sähkön maa, jonne sijoittajat jonottavat. Siitä voi seurata talouden uusi kultakausi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennustaa.
SÄHKÖN kantaverkkoyhtiö Fingridiä 17 vuotta johtanut Jukka Ruusunen osaa selittää vaikeitakin asioita yksinkertaisesti. Hän tietää alastaan niin paljon, että osaa jo tiivistää olennaisen.
Ollaan Fingridin pääkonttorilla Käpylässä. Heinäkuussa Ruusunen täyttää 65 vuotta, ja eläkkeelle hän jää vuodenvaihteessa.
Nyt on yhteenvedon aika. Ruusunen kertoo, miten Suomesta tuli halvan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat ympäri maailman nyt tungeksivat.
Mukana oli tuuriakin, mutta onnellisten yhteensattumien vuoksi Suomella on Ruususen mielestä jälleen kerran mahdollisuus teolliseen menestykseen, joka voi taata hyvinvointivaltiomme rahoituksen vuosikymmeniksi.
”Jos tätä mahdollisuutta ei nyt Säätytalolla sössitä”, Ruusunen sanoo hallitusneuvotteluihin viitaten.
RUUSUNEN sanoo, että tuulivoimaloiden nopea kehitys on ollut parasta mitä Suomen taloudelle on voinut viime vuosikymmeninä tapahtua. Muutos tuli tuulivoimateknologian kehittyessä kuin salaa, puolivahingossa.
”Kun tuulivoimatornit nousivat korkealle, se muutti tilanteen täysin.”
Suomessa oli tuulivoimabuumin alkaessa eri mittauksissa tultu siihen tulokseen, että Suomessa ei juuri ole maatuulivoimalle sopivaa tuulta.
Sitten teknologia kehittyi harppauksin. Tuulivoimatornit nousivat reilusti alle sadan metrin korkeudesta lähes kahteensataan metriin, ja kaikki muuttui.
”Käyttökertoimet nousivat kaksinkertaisiksi.”
YHTÄKKIÄ Suomesta on tullut halvan ja puhtaan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat tunkevat.
Yhteiskuntavastuusta ja vihreän energian käytöstä on tullut suurille yhtiöille välttämätön tarve.
Kun Suomessa on yksi Euroopan halvimpia sähkön hintoja ja toimitusvarmuus on lähes omaa luokkaansa, ei ole ihme, että moni yritys pyrkii Suomen markkinoille."
on ja yli 50 mrd€ elinaikakustannukset, vuosikymmenten alasajo ja 100 000 vuoden loppusijoitus KAIKKI ydinturmariskeineen jotka alivakuutettuina kaatuva AINA veronmaksajien, koko kansan, yhteiskunnan ja tulevien sukupolvien sekä ympäristön niskaan tekevät ydinvoimasta energiatuotannon superkalliin fossiilin. 
/img-s3.ilcdn.fi/1e4e062ee7aa609156f4a128b2d56be8db9e8dfd78435433283e52cf4d1c2cee.jpg)
