Tutkijan mukaan lasten vanhemmat eivät saa ajatella lastensa parasta

[vierailija]

HS Turku | Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva ”koulushoppailu” pahentaa alueiden eriytymistä.

www.hs.fi

Oma lapsi ensin -ajattelu on näköjään vahingollista ja väärin.

 

[vierailija]

HS Turku | Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva ”koulushoppailu” pahentaa alueiden eriytymistä.

www.hs.fi

Oma lapsi ensin -ajattelu on näköjään vahingollista ja väärin.

Tutkija puhuu ainoastaan vihervasemmiston suulla. Jokainen isä ja äiti saavat valita lapselleen sen parhaan ja sopivimman koulun jonka katsovat parhaimmaksi.

 

[vierailija]

Tutkija puhuu ainoastaan vihervasemmiston suulla. Jokainen isä ja äiti saavat valita lapselleen sen parhaan ja sopivimman koulun jonka katsovat parhaimmaksi.

 

[vierailija]

Perheenäiti myöntää, että hänen ajattelumallinsa on yhteisön kannalta ongelmallinen.

”Mahdollisuus valita lasten koulu on yksilön kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta kokonaisuuden kannalta todella huono juttu. Se johtaa eriytymiseen.”

Tuo ajattelutapa on nimenomaan yhteisön kannalta hyvä asia. Ensinnäkään kaikki eivät ajattele samalla tavalla. Sen takia koskaan ei tule sellaista tilannetta, että yhteiskunta olisi täysin segregoitunut. Toisekseen on kokonaisuuden kannalta hyvä asia, että edes osa suomalaisista lapsista kasvaa täysin suomalaisessa ympäristössä. Jos sillä on opetuksellisia etuja, niin aina parempi. Sehän on yhteisön etu, että saadaan mahdollisimman hyvin koulutettuja yksilöitä. Mutta vaikka sillä ei olisi mitään koulutuksellista merkitystä, on sillä kulttuurinen merkitys. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kulttuurit eivät sekoitu mössöksi, vaan on todellakin monta eri kulttuuria. Eihän tässä mitään kansanmurhaa olla suorittamassa, jossa suomalaisen kulttuurin erityispiirteet häivytettäisiin pois.

 

[vierailija]

Eihän tässä mitään kansanmurhaa olla suorittamassa, jossa suomalaisen kulttuurin erityispiirteet häivytettäisiin pois.

EU:lla on tarkoitus päästä eroon kansallisvaltioista ja sehän tarkoittaa kansojen tuhoamista.

 

[vierailija]

Ja sitten taas toisenlainen esimerkki:

"Tällainen on koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo
Tässä Itä-Helsingin koulussa on lähes puolet S2-oppilaita, vanhempien tulotaso matala ja keskiarvo muuta Suomea parempi.

Koulun S2-oppilaiden osuus taas on noin 44 prosenttia.


Koulu yltää kansallista keskiarvoa parempiin oppimistuloksiin, ainakin jos katsotaan päättötodistuksia. Koulunsa päättäneiden keskiarvo on pyörinyt viime vuodet noin 8,2:n tuntumassa, kun koko maan keskiarvo on 7,9."

Koulut | Tällainen on koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo

Tässä Itä-Helsingin koulussa on lähes puolet S2-oppilaita, vanhempien tulotaso matala ja keskiarvo muuta Suomea parempi.

www.hs.fi

 

[vierailija]

Ja sitten taas toisenlainen esimerkki:

Koulu yltää kansallista keskiarvoa parempiin oppimistuloksiin, ainakin jos katsotaan päättötodistuksia. Koulunsa päättäneiden keskiarvo on pyörinyt viime vuodet noin 8,2:n tuntumassa, kun koko maan keskiarvo on 7,9.

Mitä Puistopolun koulussa on siis tehty oikein?

Annettu parempia numeroita. Pitäisi olla standardisoidut testit, niin saataisiin selvillä onko Puistopolun kymppi SYK:n kymppi. Suomessa tätä asiaa ei varmaan ole tutkittu, mutta maailmalla on ja siellä sellainen kannustava arviointi on ihan arkipäivää.

 

[vierailija]

Annettu parempia numeroita. Pitäisi olla standardisoidut testit, niin saataisiin selvillä onko Puistopolun kymppi SYK:n kymppi. Suomessa tätä asiaa ei varmaan ole tutkittu, mutta maailmalla on ja siellä sellainen kannustava arviointi on ihan arkipäivää.

 

[vierailija]

Ja sitten taas toisenlainen esimerkki:

"Tällainen on koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo
Tässä Itä-Helsingin koulussa on lähes puolet S2-oppilaita, vanhempien tulotaso matala ja keskiarvo muuta Suomea parempi.

Koulun S2-oppilaiden osuus taas on noin 44 prosenttia.


Koulu yltää kansallista keskiarvoa parempiin oppimistuloksiin, ainakin jos katsotaan päättötodistuksia. Koulunsa päättäneiden keskiarvo on pyörinyt viime vuodet noin 8,2:n tuntumassa, kun koko maan keskiarvo on 7,9."

Koulut | Tällainen on koulu, jossa on paljon S2-lapsia sekä muuta maata parempi keskiarvo

Tässä Itä-Helsingin koulussa on lähes puolet S2-oppilaita, vanhempien tulotaso matala ja keskiarvo muuta Suomea parempi.

www.hs.fi

"Ensinnäkin ryhmäkoko vaikuttaa melko pieneltä. Sipilä kertoo, että oppilaita on luokissa lähes poikkeuksetta alle 20 henkilöä. Tämä onnistuu, sillä koulu saa kaupungilta paljon tarveperustaista rahoitusta."

Eikö Suomessa kaikki olekaan tasa-arvoisia? Ai niin, positiivinen syrjintä ei olekaan syrjintää.

 

[vierailija]

Olisiko syynä Puistopolun koulun menestykseen se, että 16-vuotiaat näyttävät järjestään olevan yli 20-vuotiaita. Kun valmis insinööri laitetaan yläasteen matematiikantunnille, niin kai se nyt keskivertoa paremmin pärjää.

 

[vierailija]

Olisiko syynä Puistopolun koulun menestykseen se, että 16-vuotiaat näyttävät järjestään olevan yli 20-vuotiaita. Kun valmis insinööri laitetaan yläasteen matematiikantunnille, niin kai se nyt keskivertoa paremmin pärjää.

Oletko milloin käynyt tuolla koulussa?

 

[vierailija]

Aloituksen jutusta:

"Äiti uskoo, että opetus luokassa etenee heikoimpien oppilaiden ehdoilla niin, että muiden opetus kärsii. Hänelle on tärkeää, että perheen lasten suomen kielen taito muodostuu rikkaaksi ja eläväksi. "

Minusta hän aliarvioi lasten kykyjä oppia. Entä vaarantuuko tuo äidinkielen oppiminen sitten hänen mielestään myös silloin, kun lapset opiskelevat vieraita kieliä? Taitaa olla aika vaativaa sorttia tuo "äityli" (inhoan tuota sanaa, laitoin tarkoituksella )

Meillä on lapset olleet kielipainotteisilla luokilla ja opiskelleet ulkomaillakin. Kummasti se oma äidinkieli on kuitenkin rikastunut muiden ohella.

 

[vierailija]

Oletko milloin käynyt tuolla koulussa?

Katsoin jutun kuvat. Enkä ole ainut, joka kiinnitti asiaan huomiota. HS:n keskustelusta:

"Jälleen kerran Suomessa toistetaan Ruotsin virheet 100% tarkkuudella. Näemmä tätä vaaleanpunaista elefanttia huoneessa ei saa ääneen mainita.

Googlatkaa huviksenne "Snabbaste 14-åringen springer runt Centralskolan", ja vertailkaa kyseistä Ruotsalaisen koulun tilannetta tämän koulun tilanteeseen."

 

[vierailija]

Katsoin jutun kuvat. Enkä ole ainut, joka kiinnitti asiaan huomiota. HS:n keskustelusta:

"Jälleen kerran Suomessa toistetaan Ruotsin virheet 100% tarkkuudella. Näemmä tätä vaaleanpunaista elefanttia huoneessa ei saa ääneen mainita.

Googlatkaa huviksenne "Snabbaste 14-åringen springer runt Centralskolan", ja vertailkaa kyseistä Ruotsalaisen koulun tilannetta tämän koulun tilanteeseen."

Näit siis kuvat kahdesta pojasta ja kahdesta tytöstä ja teit sen mukaan päätelmäsi. Ok.

 

[vierailija]

"Turun suurimmassa lähiössä, 9 000 asukkaan Varissuolla, asuva 16-vuotias Anni Lehtonen ihmettelee, miksi Varissuo on jälleen kerran noussut esiin asuinalueena, jossa on paljon pielessä.

– Se perustuu ennakkoluuloihin, koska tämän paikan maineesta ei osata päästä eroon. Itse olen viihtynyt hyvin, ja mielestäni täällä on hyvä ilmapiiri.

Kaksi viikkoa sitten Ylen koulukone nosti esiin tietyt alueet ja koulut, joissa S2-oppilaiden määrä on poikkeuksellisen suuri. Anni Lehtosen käymä Turun normaalikoulu Varissuolla on yksi näistä kouluista.

Normaalikoulun perusopetuksessa on 600 oppilasta, joista 65 prosenttia on S2-oppilaita eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.

– En minä ole kokenut, että siitä olisi mitään ongelmaa, Anni Lehtonen sanoo.

Vuokratalovaltaisella Varissuolla asuu nykyään runsaasti maahanmuuttajia. Lähiön maine ongelmalähiönä on peruja kuitenkin vuosikymmenten takaa, jolloin alueella oli rauhattomampaa – enemmän juoppoja, rötöstelyjä ja väkivaltaa.

Nykyään alueen asukkaat pääosin pitävät aluetta hyvänä paikkana asua. Jopa niin hyvänä, että Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Varissuolla asuvat Turun onnellisimmat ihmiset"

Varissuolla koululaisetkin kantavat taakkaa ongelmalähiön maineesta – Turun pormestari puuttuisi alueen eriytymiseen purkamalla vuokrataloja

Varissuosta on puhuttu ongelmalähiönä jo vuosikymmeniä, mutta sen asukkaat ovat tyytyväisiä asuinalueeseensa. Ylen koulukone pullautti lähiön erityispiirteet jälleen kerran julkisuuteen.

yle.fi

 

[vierailija]

Näit siis kuvat kahdesta pojasta ja kahdesta tytöstä ja teit sen mukaan päätelmäsi. Ok.

Ja se oli akateemisessa mielessä huomattavasti parempilaatuinen tutkimus kuin verrata kalibroimattomia testituloksia.

 

[vierailija]

Ja se oli akateemisessa mielessä huomattavasti parempilaatuinen tutkimus kuin verrata kalibroimattomia testituloksia.

 

[vierailija]

"Turun suurimmassa lähiössä, 9 000 asukkaan Varissuolla, asuva 16-vuotias Anni Lehtonen ihmettelee, miksi Varissuo on jälleen kerran noussut esiin asuinalueena, jossa on paljon pielessä.

– Se perustuu ennakkoluuloihin, koska tämän paikan maineesta ei osata päästä eroon. Itse olen viihtynyt hyvin, ja mielestäni täällä on hyvä ilmapiiri.

Kaksi viikkoa sitten Ylen koulukone nosti esiin tietyt alueet ja koulut, joissa S2-oppilaiden määrä on poikkeuksellisen suuri. Anni Lehtosen käymä Turun normaalikoulu Varissuolla on yksi näistä kouluista.

Normaalikoulun perusopetuksessa on 600 oppilasta, joista 65 prosenttia on S2-oppilaita eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.

– En minä ole kokenut, että siitä olisi mitään ongelmaa, Anni Lehtonen sanoo.

Vuokratalovaltaisella Varissuolla asuu nykyään runsaasti maahanmuuttajia. Lähiön maine ongelmalähiönä on peruja kuitenkin vuosikymmenten takaa, jolloin alueella oli rauhattomampaa – enemmän juoppoja, rötöstelyjä ja väkivaltaa.

Nykyään alueen asukkaat pääosin pitävät aluetta hyvänä paikkana asua. Jopa niin hyvänä, että Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Varissuolla asuvat Turun onnellisimmat ihmiset"

Varissuolla koululaisetkin kantavat taakkaa ongelmalähiön maineesta – Turun pormestari puuttuisi alueen eriytymiseen purkamalla vuokrataloja

Varissuosta on puhuttu ongelmalähiönä jo vuosikymmeniä, mutta sen asukkaat ovat tyytyväisiä asuinalueeseensa. Ylen koulukone pullautti lähiön erityispiirteet jälleen kerran julkisuuteen.

yle.fi

Ylen propagandaa. Uskoo ken tahtoo.

 

[vierailija]

HS Turku | Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava

Turkulaisperhe valitsi asuinpaikan sillä perusteella, miten paljon alueella on vieraskielisiä oppilaita. Asiantuntijan mukaan juuri tällainen luuloihin ja pelkoihin perustuva ”koulushoppailu” pahentaa alueiden eriytymistä.

www.hs.fi

Oma lapsi ensin -ajattelu on näköjään vahingollista ja väärin.

Veikkaanpa tutkijan itse valitsevan tarkasti lapselleen koulun.