V
jos tällainen tulisi. niin olisitko töissä maanantaista torstaihin vai tiistaista perjantaihin. itse olisin maanantaista torstaihin.
V
vierailija
Vieras
En ole enää palkkatyössä. Nautin työni hedelmistä. Vähälläkin pärjään.
V
vierailija
Vieras
Paljonko olet valmis downshiftaamaan eläkkeestäsi?
Tänään töitä tekevät maksavat eläkkeesi, eli nautit tämän päivän työntekijöiden työn hedelmistä, et omistasi.
V
vierailija
Vieras
sitähän me ei voida tietää mut etäreseptejä ei voi ehkä tehdä yhtaikaa hiihtoladulta
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
mun eläkeikä on 68 vuotta ja mun suvussa kuollaan jo 70 vuotiaana tai aiemmin joten eipä hirveästi kiinnosta eläkekertymä...saatika että jaksaisin tehdä tätä työtäni edes siihen asti.
V
vierailija
Vieras
Ei se ole sanottu, että ylimääräinen vapaapäivä tulisi viikonlopun yhteyteen. Yhtä lailla se voisi olla kiertävä niin, että työpaikka kuitenkin pyörii ainakin viitenä päivänä viikossa. Osa porukasta on aina töissä maanantaina ja osa perjantaina.
Tuossa kokeilussa ei pyritty (eikä siis suosittu) kolmen päivän viikonloppuja vaan sitä, että työviikkoon tulee rutiinit katkaiseva vapaapäivä.
Oleellista oli, että palkka pysyi samana mutta myös työn tuottavuus. Edellä mainittujen siivoojien ja hoitajien pitöisi siis saada neljässä päivässä yhtä paljon aikaan kuin nyt viidessä. Sama vaikkapa teollisuuslaitoksessa, tavaraa pitäisi neljässä päivässä vamistua sama määrä kuin nyt viidessä. Kokeilussa ei siis otettu lisätyövoimaa noita vapaapäiviä paikkaamaan.
Eli saat neljässä päivässä tehtyä viiden päivän työt? Tuiottavuus ei saanut laskea!
V
vierailija
Vieras
Pitää varmaan tarkastella myös tuotantovälineitä, prosesseja, työnkuvia, palaverikäytäntöjä.
Ei näissä tehtaissa aina tuoteta tavaraa 100 % 5 päivänä. Siellä odotellaan tavaraa (ei siis tehdä yhtään mitään) mitä pitäisi käsitellä, jossain jumitetaan eikä tule ulos tuotteita. Osa menee tuotteista menee suoraan roskikseen ja pitäisi varmaan pohtia, johtuuko työntekijöiden ammattitaidottomuudesta.
ja näistä tehdastyöntekijöistä ja suorittavista työntekijöistä on myös aika paljon sairaslomilla ja näin eivät tuota yhtään mitään. Ja näille sairaslomille hankitaan sijainen, jonka palkka myös maksetaan.
joten työnantaja maksaa tuplapalkat siitä tuottavuudesta tällä hetkellä.
Mikäli sairaslomat vähentyvät eikä tarvitsekaan niin paljon sijaisia, voisi ehkä tuottavuus pysyä samassa. Tätähän ei voi tietää ellei kokeile. Ainakin työntekijät olisivat fyysisesti ja psyykkisesti paremmassa kunnossa, koska olisi enemmän palautumista fyysisestä työstä.
Eikö näillä valkokaulustyypeilläkin pysynyt tuottavuus samana, vaikka työaikaa väheni. Heidänkin työpanostaan siis seurataan erilaisilla tilastoilla ja suoritteilla. Melkein kaikkea nykyään mitataan, ei ole varaa mihinkään tyhjäkäyntiin.
V
vierailija
Vieras
On varmaan jotain tarkastelun tarvetta.
KL: Vain 48 prosenttia työajasta tehokasta
Suomessa puolikkaan työajasta voi katsoa valuvan tietyllä tavalla hukkaan.
www.verkkouutiset.fi
Jopa puolet työajasta valuu Suomessa hukkaan, kertoo Kauppalehti.
Tieto perustuu laskelmiin, joiden mukaan lomat, poissaolot ja muu rakenteellinen ajankäyttö huomioon ottaen työn ääressä vietetään vajaat 80 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta, jolloin lopullinen tehollinen työaika on vain 48 prosenttia.
Henkilöstölle maksetaan siis palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.
V
vierailija
Vieras
Menestyneet ihmiset lähtevät ajoissa töistä ja tekevät lyhyttä viikkoa – entäs me muut?
Koronakriisi tulee muuttamaan tapaamme suhtautua työaikaan, arvioi nelipäiväistä työviikkoa kokeillut yritysjohtaja. Juttu on julkaistu alun perin maaliskuussa 2020.
yle.fi
Todistetusti: mitä pidempään työskentelee, sitä tehottomampaa työskentely on.
– Joidenkin tutkimusten mukaan ihminen jaksaa tehdä kuusi tuntia keskittymistä vaativaa ja tuotteliasta työtä, sanoo aivotutkija Mona Moisala.
Suomessakin asiaa on tutkittu.
– Kun yrityksissä on kokeiltu nelipäiväistä viikkoa, on todettu, että työ tehostuu ja työmotivaatio kasvaa. Ihmiset innostuvat ja vastapalvelukseksi tehdään töitä napakasti, Härmä kertoo.
– Kokeilujen tavoite Suomessa on ollut saada työttömiä töihin. Lyhennetyn viikon tuoma työn tuottavuuden nousu voi vähentää jopa työpaikkoja.
Nelipäiväistä työviikkoa on tutkittu viimeksi Ruotsissa julkisella sektorilla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lyhennettiin työaikaa nelipäiväiseksi. Tuki- ja liikuntaelimistö oireet ja unettomuusongelmat vähenivät, Mikko Härmä kertoo. Yhteiskunta kantoi kulut, palkka ei laskenut. Rahaa kului samaan työhön enemmän. Ongelma toki on usein, että palkka laskee, jos tekee vain neljä päivää töitä. Ja fyysisesti rasittavilla aloilla palkka on jo valmiiksi pieni.
V
vierailija
Vieras
Mun edellisessä työpaikassa tehtiin 10 tunnin päiviä ja tehokasta työaikaa oli 1-4 tuntia. Muu aika oli silkkaa odottelua.On varmaan jotain tarkastelun tarvetta.
KL: Vain 48 prosenttia työajasta tehokasta
Suomessa puolikkaan työajasta voi katsoa valuvan tietyllä tavalla hukkaan.
Jopa puolet työajasta valuu Suomessa hukkaan, kertoo Kauppalehti.
Tieto perustuu laskelmiin, joiden mukaan lomat, poissaolot ja muu rakenteellinen ajankäyttö huomioon ottaen työn ääressä vietetään vajaat 80 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta, jolloin lopullinen tehollinen työaika on vain 48 prosenttia.
Henkilöstölle maksetaan siis palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.