"Homo bodoensis -tutkimuksen vastaavan tutkijan Mirjana Roksandicin mukaan aikakauden ihmisen evoluutiosta on hyvin vaikeaa puhua, sillä asianmukaisessa terminologiassa on puutteita."
Suomeksi sanottuna poliittisen korrektiuden vaatimukset tekevät mahdottomaksi puhua evoluutiosta ihmislajin kohdalla. Olemme tehneet täyden ympyrän ja palanneet takaisin alkupisteeseen: ihminen ei kehittynyt, vaan ilmestyi tällaisena kuin nyt olemme - siis kaikin puolin samanlaisina, tasa-arvoisina ja identtisinä - tänne maan pinnalle. Ikään kuin joku olisi meidät luonut. Kaikki mahdolliset välimuodot kuten nyt nimetty Homo Bodoensiskin ilmestyivät samalla tavalla täydellisinä ja valmiina. Mitään vähemmän kehittyneitä välimuotoja ei voinut olla koska ihmiset eivät voi olla vähemmän kehittyneitä.
Onnittelut! En tarkoita sinua, vaan aivopesulaasi. Ja yhtälailla kaikkien uskisten aivopesulaa, mutta sehän on taas kirkonmiesten "luoma".
Väännetäänpä rautalangasta tieteellisesti todistettua faktaa nyt vielä apinasukulaisuuksiamme paljon kauempaa:
"Ihminen ja hiiri erosivat toisistaan evoluutiossa jo noin 75 miljoonaa vuotta sitten.
Nyt geneettisin linssein ero näyttää pienemmältä, tiet rinnakkaisilta. Hiiren genomin kartoittaminen tulee lopulta antamaan enemmän tietoa ihmisestä kuin hiirestä. Silti jotain kiehtovaa jää: jos hiiri näistä nukleotidipalikoista onnistuttaisiinkin joskus rakentamaan, aistisiko se juuston viekoittelevan tuoksun, tunnistaisiko se toisen hiiren, olisiko se aito ja elävä hiiri?"
Tämä uskiksille kiusallinen juttu on maksumuurin takana, mutta sekin kertoo riittävästi kuinka asianlaita oikeasti on.
Tiede|TIEDON JYVÄT
Perim(m)iltään hiiri ja ihminen muistuttavat toisiaan
TILAAJILLE
Reuters, Kivipelto Arja
18.5.2002 3:00
Hiiren ja ihmisen perimät muistuttavat melkein kiusallisen paljon toisiaan, toteavat tutkijat, jotka viime viikolla julkistivat jyrsijän geenikartan.
Kaksi vuotta sitten sama kansainvälinen tiimi selvitti kilpaa amerikkalaisen Celera-yhtiön kanssa ihmisen perimän emäsjärjestyksen.
Hiiren ja ihmisen perimät muistuttavat melkein kiusallisen paljon toisiaan, toteavat tutkijat, jotka viime viikolla julkistivat jyrsijän geenikartan.
www.hs.fi
-----------------------------------
Elikkä, koettakaa nyt edes vähän miettiä, että miksi joku Taivaan Ykänne muka olisi "luonut" täysin erinäköisiä nisäkäslajeja, mutta ympännyt tuhottoman paljon läheisiä perintötekijöitä niihin, hei haloo!?
Tajuatteko te? Nehän nimenomaan kertovat sukulaisuudestamme, joskin kaukaisesta esim. hiiriin, mutta kuitenkin!
-----------------------------
"Geeni eli
perintötekijä on biologisen informaation yksikkö, joka on tallentunut
DNA:n tai
RNA:n nukleiinihappoketjuun. Geeni voi esimerkiksi sisältää rakennusohjeet tietylle
proteiinille.
Geneettinen informaatio on tallennettuna DNA:n
emästen järjestykseen.
Kolme peräkkäistä emästä muodostavat pienemmän informaatioyksikön,
kodonin eli kolmikon, joka
proteiinisynteesissä tulkitaan tietyksi
aminohapoksi valmistuvaan
peptidiketjuun. Koska tuotettavaan polypeptidiketjuun liitettävät aminohapot tulevat kodonien perusteella, voivat emästen lukumäärään vaikuttavat
mutaatiot muuttaa polypeptidiketjun aminohapot toisiksi, jolloin ei yleensä synny oikein toimivaa proteiinia.
Geenien toiminta vaikuttaa siis kaikkien eliöiden
ulkoasuun ja ominaisuuksiin, joita myös ympäristötekijät muokkaavat."