vierailija
Jeesuksen opetukset vaikuttavat yhä monin tavoin nykyisiin yhteiskuntiin
www.hs.fi
Kristinusko juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus.
UUDEN TESTAMENTIN päähenkilö on aasilla ratsastava puuseppä, joka kantaa erityistä huolta köyhistä, sairaista ja sorretuista. Hänen innoituksestaan syntynyt ja aluksi vainottu ruohonjuuritason liike toteutti pehmeän vallankumouksen alhaaltapäin ja saavutti merkittävän aseman yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Kristinuskon tarina on ihmeellinen. Tuskin mikään muu vallankumouksellinen liike on ollut yhtä menestyksekäs.
Toisaalta kirkko muuttui melko pian vallitsevia valtasuhteita puolustavaksi ja usein hampaattomaksi byrokratiaksi. Seneca nuorempi arvioi kaksi vuosituhatta sitten, että tavalliset kansalaiset pitävät uskontoa totuutena, viisaat valheena ja hallitsijat hyödyllisenä.
Muuttiko kristinusko maailmaa siten kuin Jeesus olisi toivonut? Vai muokkasivatko maallinen valta ja sen intressit kirkkoa omien etujensa suojelijaksi?
KRISTINUSKO on heijastunut kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Talouden kehityksen kannalta oli pulmallista, että katolinen kirkko suhtautui pitkään varauksellisesti vaurauteen ja kielteisesti synnillisenä pidettyyn voitontavoitteluun.
Kuten sosiologi Max Weber esitti yli sata vuotta sitten, protestanttinen kalvinismi sen sijaan avitti kapitalismin kehitystä.
Suomessa on tuotu esille käsitystä, että maallistunut luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvopohja. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että luterilaiset papit muokkasivat puolen vuosituhannen ajan arvomaailmaa opettamalla kansaa elämään Herran nuhteessa. Saarnat jättivät jälkensä.
KRISTINUSKO juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus.
Kristinuskon kulttuurinen merkitys on ollut ja on maallistumisesta huolimatta edelleen valtava, jos kohta ristiriitainen ja vaikeasti arvioitavissa.
Suurin merkitys on kenties ihmisen arvokkuuden kunnioittamisella. Nykymaailmassa tärkein ihmisoikeuksien lipunkantaja, humanismi, on ulottanut tämän vaatimuksen koskemaan myös pakanoita.
Hyvä Jesse!
Nyt länsimaissa sotivat Kristuksen ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus sekä antikristilliset kapitaali-imperiumin "rahan kirkon" mammonan epäjumalan palvojien arvot, joita edustaa parhaiten finanssikapitalismi ja uusliberalismiglobalismi.
Kolumni | Jeesuksen opetukset vaikuttavat yhä monin tavoin nykyisiin yhteiskuntiin
Kristinusko juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus.
www.hs.fi
UUDEN TESTAMENTIN päähenkilö on aasilla ratsastava puuseppä, joka kantaa erityistä huolta köyhistä, sairaista ja sorretuista. Hänen innoituksestaan syntynyt ja aluksi vainottu ruohonjuuritason liike toteutti pehmeän vallankumouksen alhaaltapäin ja saavutti merkittävän aseman yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Kristinuskon tarina on ihmeellinen. Tuskin mikään muu vallankumouksellinen liike on ollut yhtä menestyksekäs.
Toisaalta kirkko muuttui melko pian vallitsevia valtasuhteita puolustavaksi ja usein hampaattomaksi byrokratiaksi. Seneca nuorempi arvioi kaksi vuosituhatta sitten, että tavalliset kansalaiset pitävät uskontoa totuutena, viisaat valheena ja hallitsijat hyödyllisenä.
Muuttiko kristinusko maailmaa siten kuin Jeesus olisi toivonut? Vai muokkasivatko maallinen valta ja sen intressit kirkkoa omien etujensa suojelijaksi?
KRISTINUSKO on heijastunut kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Talouden kehityksen kannalta oli pulmallista, että katolinen kirkko suhtautui pitkään varauksellisesti vaurauteen ja kielteisesti synnillisenä pidettyyn voitontavoitteluun.
Kuten sosiologi Max Weber esitti yli sata vuotta sitten, protestanttinen kalvinismi sen sijaan avitti kapitalismin kehitystä.
Suomessa on tuotu esille käsitystä, että maallistunut luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvopohja. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että luterilaiset papit muokkasivat puolen vuosituhannen ajan arvomaailmaa opettamalla kansaa elämään Herran nuhteessa. Saarnat jättivät jälkensä.
KRISTINUSKO juurrutti ihmisoikeudet koko läntiseen maailmaan ja on tältä kannalta ollut tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus.
Kristinuskon kulttuurinen merkitys on ollut ja on maallistumisesta huolimatta edelleen valtava, jos kohta ristiriitainen ja vaikeasti arvioitavissa.
Suurin merkitys on kenties ihmisen arvokkuuden kunnioittamisella. Nykymaailmassa tärkein ihmisoikeuksien lipunkantaja, humanismi, on ulottanut tämän vaatimuksen koskemaan myös pakanoita.
Hyvä Jesse!
Nyt länsimaissa sotivat Kristuksen ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus sekä antikristilliset kapitaali-imperiumin "rahan kirkon" mammonan epäjumalan palvojien arvot, joita edustaa parhaiten finanssikapitalismi ja uusliberalismiglobalismi.
joukkoihin suurilla palkoilla ja porvarillisella elämäntavalla. Jää yhdenvertaisuus ja lähimmäisen rakkaus toiseksi kun omia omistuksiaan ja sijoituksiaan pitää suojella. Siinä voi omantunnon kolkuttamatta leikellä köyhien ja pienituloisten sekä muiden huono-osaisten elintasoa, kun palkkana saa veronalennuksia eli lisää ihanaa rahaa. Rahan kirkko on vahvoilla. KD on pahimpia esimerkkejä tästä ulkokultaisuudesta
