Millaista on asua maalla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Helsinkiläinen täällä kyselee, ihan aidosti uteliaisuudesta.

Helsingissä pitävät työpaikat, perhe, suku, ystävät. Viihdyn hyvin mutta aina kun pääsee "pakenemaan" maaseudulle on se aivan ihanaa. Luonto on niin valtavan kaunista ja elämä vaikuttaa niin korkealaatuiselta. Aina unelmoin, josko voisin jotenkin sinne muuttaa tai ainakin viettää osan ajasta maalla. Se vaikuttaa siltä aidosti "oikealta" tavalta elää.

Millaista on asua maalla? Tuleeko siellä yksinäistä talvella? Ovatko ihmiset kuinka torjuvia ja halveksivia ulkopuolisten/kaupunkilaisten suhteen? Vai olemmeko me tervetulleita?
 
Olin teini, juuri yläasteen lopettanut, kun muutimme Espoosta maalle, jääköön sanomatta, minne.

Ensimmäisenä talvena suorastaan tappelimme siitä, kuka saa tehdä lumityöt. Oli ihanan rauhallista. Muistan, että alkuun hämmensi pimeät yöt. Syrjäisellä tiellä ei ollut katuvaloja, joten kun laitoit valot pois, oli todellakin pimeää. (muutimme talvella)

Kesää myöten mennessä alkoi ihmetyttämään joidenkin naapurien kyttääminen: yksikin oli aina nenä kiinni ikkunassa, kun ajettiin ohi. Sama nainen juoksi vähän väliä meille kylässä ja kuulutti kaiken minkä meistä tiesi ympäri pientä kylää. Välillä tuli ihan ihme juttuja vastaan. Olihan se nyt ihmeellistä, kun ihan HELSINKIläiset muuttaa naapuriin. Ja turha sanoa, että Espoo ei ole Helsinki.
Ja vaikka olisit asunut siellä vuodesta kivi ja keppi, olet silti aina HELSINKIläinen, jonka sanomisilla ei ole paljoa väliä/ei tiedä mistään mitään/tekee kaiken niin kaupunkilaisurpot nyt tekee.

Itse suuntasin aika pian takaisin pääkaupunkiseudulle, sain töitä, jatkoin opiskelua.
En itse lapsien kanssa lähtisi moiseen. Pienessä kylässä lapsia kiusattiin ihan kummallisista jutuista ja yhtä oli käytetty/käytettiin edelleen seksuaalisesti hyväksi.. asia vaan vaiettiin.

Vanhemmat kuitenkin jäivät sinne ja viihtyivät kunnes eivät enää pärjänneet pihatöiden kanssa. Ehkä minäkin sitten eläkeiässä lähden jonnekin syrjemmälle.
 
Maalla on ihana asua!

Mutta sosiaalinen siellä on hankala olla. Koulussa -ihan oikeasti!- kiusataan helpommin kun kaupungissa. Pitäisi olla jotenkin niin vitun perus ja tavis jotta tulisi hyväksytyksi.

Kannattaa siis muuttaa ihan kunnolla korpeen ettei tarvitse naapureita katsella ja lasten hankkiminenkin kannattaa jättää ehkä-listalle tai varautua siihen että on muutettava kun menevät kouluun.
 
Minä asuin yli 10 vuotta maaseutumaisessa paikassa. Lähin naapuri tosin oli aivan liki, mutta meillä oli tosi hyvät välit. Kumpikaan ei tuppautunut väkisin toisen luo, mutta pihalla saatettiin rupatella tuntikausiakin. Elo siellä oli tosi leppoisaa ja siihen aikaan esikoisella oli koulukuljetus sieltä.
Muutimme kuitenkin taajama-alueen sisäpuolelle, kouluun on 600metriä. En ole koskaan nähnyt kaikkia naapureita, enkä tunne lähemmin tästä ketään. Lapsilla on kavereita toki, lähinaapuruston lapsia. Tämä on oikeasti rauhallisempi alue ja muutenkin paljon hiljaisempi, kuin mitä tuo meidän entinen koti, vaikkakin tuossa ihan alle kivenheiton päässä on kerrostalo. Asumme itse omakotitalossa. Koskaan ei vielä ole koirista valitettu, vaikka annan niiden olla useasti tuossa pihassa irti. Koirat eivät lähde ohikulkijoita moikkaamaan, saati naapurien tonteille kuljeksimaan. Lapsilla käy kavereita ja lapset käyvät kavereilla, minä saan kotirauhan :whistle::cautious:
 
Ihanaa. Just ihailin kotiin ajaessa auringonlaskussa kylpeviä peltokumpuja ja pellolla tepastelevaa kyyhkysparia. Kurjet ja joutsenet kaartelee usein peltojen yläpuolella.
Tuomi tuoksuu, kohta on syreeni ja omenapuut kukassa.

Tässä on silti neliökilsan säteellä melkein 100 naapuria. Rempseää meininkiä, saa olla oma itsensä, toisin kuin yliopistoaikoina.
Harrastuksiin on vähän matkaa mutta kyllä sen vielä ajaa.
 
Muistakaa se, että Putte pommittaa kaupunkeja...
Tämä on kyllä käynyt mielessä täällä maalla asuessa, että turvallista on

asun nykyisin yksin mutta nautin suunnattomasti kauniista luonnosta, vesistöstä joka on näkyvillä, linnuista ja muistakin eläimistä. Yksi iso bonus täällä on valosaasteen puuttuminen, tähtitaivas on uskomattoman hieno ja vaikuttava täydessä pimeydessä

Monet on sitä mieltä että palveluiden puuttuminen on muka joku ongelma, minulle sana palvelut on lähinnä kirosana. Ei ole mitään ongelmaa ajaa asioidakseen lähimpään kaupunkiin 20 kilometriä, kyläkauppa löytyy kahdeksan kilometrin päästä
 
  • Tykkää
Reactions: -roosaruusa-
Aamulla herätessä voi kietaista ylle aamutakin tai jonkinsortin oloasun, ei sillä ole niin väliä. Samalla varpaissa tuntee, onko tarpeen lämmittää eli päätös siitä, laittaako kahvin tippumaan vai nostaako pannun liedelle ja virittelee tulet, on jo tehty.

Kahvi odotllessa voi piipahtaa rapulla ihmettelemässä keliä tai kesäaikaan kävellä rantaan saakka ja vaikka pulahtaa uimaan. -Yhä siinä oloasussa, ei kukaan kuitenkaan näe. Uintikin on luonnollisesti naku-sellaista. Niin ja kengät. Niitä ei kesäaikaan kotipihalla tarvitse lainkaan.


Tietty tahti on sit hiukka eri, jos pitää singahtaa heti kahvin jälkeen duuniin.
 
Helsinkiläisten silmissä käsittääkseni "maalla asumiseksi" lasketaan melkeinpä kaikki kehä kolmosen ulkopuolella asuminen. Monille maalla asumiseksi kelpaa vain se, että asuu kunnolla taajamien ulkopuolella. Itse laittaisin tuohon useamman tason. Olen asunut nyt 3-4 kk oikeasti maalla. Oli hyvin valittu kyllä muutto esim. kulujen nousemisen suhteen. No onneksi etäily kuitenkin säästi rahaa.

Oon myös asunut Helsingissä laskentatavasta riippuen 12-15 vuotta. Ja tosiaan ihan tuolla kantakaupungissa/sen kupeessa. Lapsuuden asustelin pääosin pikkukaupungin omakotitaloalueella.

Kyllä olis hyvä, että olisi ees vähän kätevä käsistään. Minä en ole, jotenkuten sitä pärjää. Mutta sitten pitää olla valmis maksamaan. Parempi hoitaa tietyt asiat ammattilaisilla ja keskittyä vaikka omaan työhön. Toki sitä voi pikkuhiljaa opetella, mutta kun ikää mullakin semmoset melkein 50v niin ei kannata liikoja luulla. Jos olisin remontti-Reiska tyyppiä, olis se jo näkyviin tullut.

Mut on tää ihan jees. On tavallaan helpompi muuttaa maalle ulkopuolisena. Suurin osa ihmisistä suhtautuu erit. positiivisesti. Tärkeää on, ettei yritä päteä. Ei semmosta kukaan siedä, En sietäis minäkään.

Toki mä en muuttanut ihan suoraan Helsingistä tällä tavalla maalle, että sopeuduin pikkuhiljaa. Toisaalta en mä ollut koskaan Helsingissäkään ihan kotonani. Silti mun mielestä jees, että ei tästä oo liian pitkä matka Turkuun eikä Helsinkiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Maalla on rauhallista, ei valosaastetta, luonto on lähellä, voi elellä omissaoloissaan, välttämättömät palvelut löytyy, mahdollistaa kasvihuoneen ja kasvimaan pitämisen, erilaista puuhastelua sekä ulkona että talossa (ei pelkkää siivousta ja sisustamista), puuhastelu ja ulkoilu takaa hyvän fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin, lähituottajilta kananmunat, perunat, sipulit, lihat....., talkoohenkeä ja apua naapureilta, työn hinta (lvi, nuohouspalvelu, muuraus, asennus..) edullinen verrattuna kaupunkiin.... paljon hyviä juttuja.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Maallakin on turvatonta jos lähellä on rautatie, lentokenttä (ml maanteiden ns varalaskupaikat), satama ja koko Kymenlaakso on mahdollisen sodan näyttämö.

Tämä on kyllä käynyt mielessä täällä maalla asuessa, että turvallista on

asun nykyisin yksin mutta nautin suunnattomasti kauniista luonnosta, vesistöstä joka on näkyvillä, linnuista ja muistakin eläimistä. Yksi iso bonus täällä on valosaasteen puuttuminen, tähtitaivas on uskomattoman hieno ja vaikuttava täydessä pimeydessä

Monet on sitä mieltä että palveluiden puuttuminen on muka joku ongelma, minulle sana palvelut on lähinnä kirosana. Ei ole mitään ongelmaa ajaa asioidakseen lähimpään kaupunkiin 20 kilometriä, kyläkauppa löytyy kahdeksan kilometrin päästä
 
Kai se riippuu hyvin paljon siitä muuttamasta itsestäänkin.
Jos tulee maalle vain asumaan ja tekee työnsä etänä tai käy töissä jossakin muualla, niin mikäs täällä on ollessa.
Sensijaan, jos aiot yrittää täällä jotakin, kannattaa ottaa selvää, missäpäin sellaista suositaan.
Byrokratian viidakko saattaa muodostua ylivoimaiseksi siellä, missä uuteen yrittäjään suhtaudutaan nihkeästi.
 
Kai se riippuu hyvin paljon siitä muuttamasta itsestäänkin.
Jos tulee maalle vain asumaan ja tekee työnsä etänä tai käy töissä jossakin muualla, niin mikäs täällä on ollessa.
Sensijaan, jos aiot yrittää täällä jotakin, kannattaa ottaa selvää, missäpäin sellaista suositaan.
Byrokratian viidakko saattaa muodostua ylivoimaiseksi siellä, missä uuteen yrittäjään suhtaudutaan nihkeästi.
Kunta vai kuntalaiset suhtautuvat nihkeästi muuttajiin?
 

Yhteistyössä