Historioitsija Teemu Keskisarja ennustaa Suomen seuraavaksi vitsaukseksi nälänhätää

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Aina on sodan jälkeen ollut joko pula-aika tai nälänhätä. Suomessa 1860 -luvun jälkeiset nälänhädät johtuivat katovuosista. Juhannuksena oli järvetkin vielä jäässä. Heinäkuussa päästiin istuttamaan mutta elokuun lopussa-syyskuun alussa tuli jo halla. Lopulta viljaa ostettiin Venäjältä ja Euroopasta, ehkä Alankomaista tai Saksasta tms. mutta Itämeri oli umpijäässä eikä laiva päässyt perille. Ensin loppui ruoka Lapista. Lappalaiset alkoivat vaeltaa etelämmäs. Sitten muualla Suomessa alkoi olemaan ruoka tiukilla, lähinnä kerjäläisten takia. Eduskuntaan laitettiin viestiä, mutta eipä siellä uskottu kun maalla oli hätä. Sitä en tiedä mistä kaupunkilaiset saivat ruokaa. Eli eka vuosi - lappalaiset, toka vuosi - maanviljelijät, kolmas vuosi - hallitus osti viljaa, jota ei saatu maahan kuin vasta paljon myöhemmin. Tein sukututkimusta ja eräässä kylän talossa oli isäntä ja emäntä, 6 lasta, 2 renkiä ja 2 piikaa, sekä 2 isovanhempaa. Ensin kuolivat isovanhemmat, sitten järjestyksessä lapset nuorimmasta vanhimpaan, isäntä ja viimeiseksi emäntä. Rengit ja piiat lähtivät jossain vaiheessa muualle. Omassa suvussa kaksi vanhinta lasta, parikymppisiä tuolloin, lähtivät kauas pois kotoa muutamaksi vuodeksi.
 
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja Palstapesu:
Ei ainakaan siinä määrin, että olisi nälänhätä voitu estää katovuosien aikana.
On ollut kyyttöjä ja lapinlehmiä. Pieniä lehmiä jotka tulevat toimeen vähällä. Nykyiset lehmät ovat hevosen kokoisia ja syövätkin enemmän kuin ne maatiaisrodut.
 
vierailija
Silakoissa on dioksiinijäämiä ja siitä sairastuu. Minkit tapetaan ennen sairastumista.
Mahtaakohan olla yhtään elintarviketta jossa ei ole yhtään ihmisen valmistamaa kemikaalia tai radioaktiivista säteilyä. Mitä alempana on ravintoketjussa sitä vähemmän on lajissa kemikaaleja. Itämeren lohessa on enemmän kuin silakassa eikä sitä tarvitse joka päivä syödä. Sisävesi kaloissa on elohopeaa. Ainoa keino ihmisellä on välttää ruuassa olevia kemikaaleja on lopettaa syöminen ja mehän tiedämme miten siinä käy.
 
vierailija
Onko hylkeet kuuluneet yleisesti suomalaisten ruokavalioon?
Paikallisesti on syöty sitä ruokaa mitä luonto on tarjonnut milläkin paikkakunnalla.
Luonnollisesti meren rannalla meren antimia. Tuntureilla poroja, riekkoja, joki ja puro kaloja.
Järvi-Suomessa järvikaloja. Viljaa siellä missä se on ollut mahdollista. Nälkämaassa syöty petäjän kylkeä.
 
vierailija
Ei tainnut olla tarpeeksi kuitenkaan.
Ennen lehmät laidunsi metsässä ja tulivat illaksi itse kotiin. Kesällä riivittiin koivunlehtiä metsistä talveksi lehmille rehuksi. Kyllä nyky ihminen elää herroiksi, kun sitä vertaa menneitten sukupolvien elämään. Nykyisin valitetaan aivan olemattomista asioista. Esim. jos sähköt on tunnin poikki niin ollaan huutavassa hukassa.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Onko hylkeet kuuluneet yleisesti suomalaisten ruokavalioon?
Kyllä, ja jo kivikaudelta lähtien. Olin viime kesänä muinaiskaivauksilla, sieltä löytyi pieniä hylkeenluita 5 000:n vuoden takaa, myös kampakeraamisia ruukunpaloja.

”Suomessa merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvulla hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa. Kannat heikkenivät lähinnä ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.”



Oma koirarotukin oli aikoinaan kehitetty pyyntiin.

”Seiskarinkoirat ovat uudelleen luotu koirakanta, joka juontaa juurensa Suomenlahden hyljekoiriin. Näitä pohjoisia pystykorvia käytettiin hylkeiden pyynnissä aina kivikaudelta 1900-luvun puoliväliin asti.”

 
Kyllä, ja jo kivikaudelta lähtien. Olin viime kesänä muinaiskaivauksilla, sieltä löytyi pieniä hylkeenluita 5 000:n vuoden takaa, myös kampakeraamisia ruukunpaloja.

”Suomessa merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvulla hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa. Kannat heikkenivät lähinnä ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.”



Oma koirarotukin oli aikoinaan kehitetty pyyntiin.

”Seiskarinkoirat ovat uudelleen luotu koirakanta, joka juontaa juurensa Suomenlahden hyljekoiriin. Näitä pohjoisia pystykorvia käytettiin hylkeiden pyynnissä aina kivikaudelta 1900-luvun puoliväliin asti.”

Mielenkiintoista!
 
  • Tykkää
Reactions: Bell Beaker

Yhteistyössä