Historioitsija Teemu Keskisarja ennustaa Suomen seuraavaksi vitsaukseksi nälänhätää

En vedellyt, vaan karjankasvatuksen leviäminen Suomeen esti jatkossa nälänhädät Suomessa.

Hylkeitä ovat syöneet paljon.

 

Hylkeitä ovat syöneet paljon.

Hylkeitä ei ole koko Suomessa.

 

Hylkeitä ei ole koko Suomessa.

Suomessa säännöllisesti tavattavia hyljelajeja ovat norppa ja halli eli harmaahylje. Kirjohylje on Suomessa satunnaislaji.

 

Silakat ihmisten ruokapöytään eikä minkkien rehuksi. Ei Suomesta ruoka syömällä lopu.
Mitenkä turkistuottajilla mahtaa mennä?

 

Silakat ihmisten ruokapöytään eikä minkkien rehuksi. Ei Suomesta ruoka syömällä lopu.
Mitenkä turkistuottajilla mahtaa mennä?

Voivat syödä tiukan paikan tullen minkkejä.

 

Suomessa säännöllisesti tavattavia hyljelajeja ovat norppa ja halli eli harmaahylje. Kirjohylje on Suomessa satunnaislaji.

Onko historian kirjat väärässä? Suomessa ei ollut nälänhätää, kun kaikki söivät hylkeitä? En muista lukeneeni, että hylkeet olisivat kuuluneet suomalaisten ruokavalioon.

 

Aina on sodan jälkeen ollut joko pula-aika tai nälänhätä. Suomessa 1860 -luvun jälkeiset nälänhädät johtuivat katovuosista. Juhannuksena oli järvetkin vielä jäässä. Heinäkuussa päästiin istuttamaan mutta elokuun lopussa-syyskuun alussa tuli jo halla. Lopulta viljaa ostettiin Venäjältä ja Euroopasta, ehkä Alankomaista tai Saksasta tms. mutta Itämeri oli umpijäässä eikä laiva päässyt perille. Ensin loppui ruoka Lapista. Lappalaiset alkoivat vaeltaa etelämmäs. Sitten muualla Suomessa alkoi olemaan ruoka tiukilla, lähinnä kerjäläisten takia. Eduskuntaan laitettiin viestiä, mutta eipä siellä uskottu kun maalla oli hätä. Sitä en tiedä mistä kaupunkilaiset saivat ruokaa. Eli eka vuosi - lappalaiset, toka vuosi - maanviljelijät, kolmas vuosi - hallitus osti viljaa, jota ei saatu maahan kuin vasta paljon myöhemmin. Tein sukututkimusta ja eräässä kylän talossa oli isäntä ja emäntä, 6 lasta, 2 renkiä ja 2 piikaa, sekä 2 isovanhempaa. Ensin kuolivat isovanhemmat, sitten järjestyksessä lapset nuorimmasta vanhimpaan, isäntä ja viimeiseksi emäntä. Rengit ja piiat lähtivät jossain vaiheessa muualle. Omassa suvussa kaksi vanhinta lasta, parikymppisiä tuolloin, lähtivät kauas pois kotoa muutamaksi vuodeksi.

 

Kyseessä oli viljoihin kohdisteitut katovuodet.

Ja kun tekivät viimeisistä siemenviljoista alkoholia. Juoppo kansa ei ymmärtänyt muuta.

 

Hylkeitä ei ole koko Suomessa.

On ollut rannoilla ja ne ovat liikkuneet jään sulaessa.

 

Onko historian kirjat väärässä? Suomessa ei ollut nälänhätää, kun kaikki söivät hylkeitä? En muista lukeneeni, että hylkeet olisivat kuuluneet suomalaisten ruokavalioon.

Siis paljon ennen sitä viljakatoa se on ollut. Ja telkänuuttuja on ollut kaikilla rannoilla.

 

En vedellyt, vaan karja n leviäminen Suomeen esti jatkossa nälänhädät Suomessa.

Juu, kun karja söi risukoita ja niittyheinää metsästä. Ei niillä peltoa ollut laitumena kun niiltä kerättiin talven heinät talteen.

 

Ei ainakaan siinä määrin, että olisi nälänhätä voitu estää katovuosien aikana.

On ollut kyyttöjä ja lapinlehmiä. Pieniä lehmiä jotka tulevat toimeen vähällä. Nykyiset lehmät ovat hevosen kokoisia ja syövätkin enemmän kuin ne maatiaisrodut.

 

Silakat ihmis...iokapöytään eikä minkkien rehuksi. Ei Suomesta ruoka syömällä lopu.
Mitenkä turkistuottajilla mahtaa mennä?

Silakoissa on dioksiinijäämiä ja siitä sairastuu. Minkit tapetaan ennen sairastumista.

 

Silakat ihmisten ruokapöytään eikä minkkien rehuksi. Ei Suomesta ruoka syömällä lopu.
Mitenkä turkistuottajilla mahtaa mennä?

Todella huonosti kun ei venäläiset voinut ostaa turkiksia. Hyvä juttu.

 

On ollut rannoilla ja ne ovat liikkuneet jään sulaessa.

Onko hylkeet kuuluneet yleisesti suomalaisten ruokavalioon?

 

Silakoissa on dioksiinijäämiä ja siitä sairastuu. Minkit tapetaan ennen sairastumista.

Mahtaakohan olla yhtään elintarviketta jossa ei ole yhtään ihmisen valmistamaa kemikaalia tai radioaktiivista säteilyä. Mitä alempana on ravintoketjussa sitä vähemmän on lajissa kemikaaleja. Itämeren lohessa on enemmän kuin silakassa eikä sitä tarvitse joka päivä syödä. Sisävesi kaloissa on elohopeaa. Ainoa keino ihmisellä on välttää ruuassa olevia kemikaaleja on lopettaa syöminen ja mehän tiedämme miten siinä käy.

 

Onko hylkeet kuuluneet yleisesti suomalaisten ruokavalioon?

Paikallisesti on syöty sitä ruokaa mitä luonto on tarjonnut milläkin paikkakunnalla.
Luonnollisesti meren rannalla meren antimia. Tuntureilla poroja, riekkoja, joki ja puro kaloja.
Järvi-Suomessa järvikaloja. Viljaa siellä missä se on ollut mahdollista. Nälkämaassa syöty petäjän kylkeä.

 

Siis paljon ennen sitä viljakatoa se on ollut. Ja telkänuuttuja on ollut kaikilla rannoilla.

Siis se viljakato oli yksi syy nälänhätään.

 

On ollut kyyttöjä ja lapinlehmiä. Pieniä lehmiä jotka tulevat toimeen vähällä. Nykyiset lehmät ovat hevosen kokoisia ja syövätkin enemmän kuin ne maatiaisrodut.

Ei tainnut olla tarpeeksi kuitenkaan.

 

Ei tainnut olla tarpeeksi kuitenkaan.

Ennen lehmät laidunsi metsässä ja tulivat illaksi itse kotiin. Kesällä riivittiin koivunlehtiä metsistä talveksi lehmille rehuksi. Kyllä nyky ihminen elää herroiksi, kun sitä vertaa menneitten sukupolvien elämään. Nykyisin valitetaan aivan olemattomista asioista. Esim. jos sähköt on tunnin poikki niin ollaan huutavassa hukassa.

 

Onko hylkeet kuuluneet yleisesti suomalaisten ruokavalioon?

Kyllä, ja jo kivikaudelta lähtien. Olin viime kesänä muinaiskaivauksilla, sieltä löytyi pieniä hylkeenluita 5 000:n vuoden takaa, myös kampakeraamisia ruukunpaloja.

”Suomessa merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvulla hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa. Kannat heikkenivät lähinnä ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.”

Suomessa saa myydä vain grönlantilaista hylkeennahkaa – Suomalainen hylkeenpyytäjä: "Taitaa painua unholaan koko ikivanha kulttuuri"

Lämpimät hylkeennahkatuotteet käyvät pohjoisen pakkasissa hyvin kaupaksi. Suomessa olisi materiaalia omastakin takaa, mutta EU:n kauppakiellon vuoksi ainoastaan grönlantilaisen hylkeennahan myynti on sallittua.

yle.fi

Oma koirarotukin oli aikoinaan kehitetty pyyntiin.

”Seiskarinkoirat ovat uudelleen luotu koirakanta, joka juontaa juurensa Suomenlahden hyljekoiriin. Näitä pohjoisia pystykorvia käytettiin hylkeiden pyynnissä aina kivikaudelta 1900-luvun puoliväliin asti.”

Viimeiset hyljekoirat katosivat 70 vuotta sitten, nyt ne ovat palanneet – seiskarinkoiria haluttaisiin enemmän kuin niitä on saatavilla

Uuden elämän saaneista seiskarinkoirista on vaikka terapiakoiriksi.

yle.fi

 

Ei ainakaan siinä määrin, että olisi nälänhätä voitu estää katovuosien aikana.

Jos olis osanneet ennakoida tulevaa yhtään.

 

Siis paljon ennen sitä viljakatoa se on ollut. Ja telkänuuttuja on ollut kaikilla rannoilla.

Telkänmunia syöneet koko kesän.

 

Kyllä, ja jo kivikaudelta lähtien. Olin viime kesänä muinaiskaivauksilla, sieltä löytyi pieniä hylkeenluita 5 000:n vuoden takaa, myös kampakeraamisia ruukunpaloja.

”Suomessa merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvulla hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa. Kannat heikkenivät lähinnä ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.”

Suomessa saa myydä vain grönlantilaista hylkeennahkaa – Suomalainen hylkeenpyytäjä: "Taitaa painua unholaan koko ikivanha kulttuuri"

Lämpimät hylkeennahkatuotteet käyvät pohjoisen pakkasissa hyvin kaupaksi. Suomessa olisi materiaalia omastakin takaa, mutta EU:n kauppakiellon vuoksi ainoastaan grönlantilaisen hylkeennahan myynti on sallittua.

yle.fi

Oma koirarotukin oli aikoinaan kehitetty pyyntiin.

”Seiskarinkoirat ovat uudelleen luotu koirakanta, joka juontaa juurensa Suomenlahden hyljekoiriin. Näitä pohjoisia pystykorvia käytettiin hylkeiden pyynnissä aina kivikaudelta 1900-luvun puoliväliin asti.”

Viimeiset hyljekoirat katosivat 70 vuotta sitten, nyt ne ovat palanneet – seiskarinkoiria haluttaisiin enemmän kuin niitä on saatavilla

Uuden elämän saaneista seiskarinkoirista on vaikka terapiakoiriksi.

yle.fi

Mielenkiintoista!

 

Jos olis osanneet ennakoida tulevaa yhtään.

Ei se aina onnistu. Katovuosina oli vaikea tilanne sään takia.