Hyvänlainen ja vääränlainen herkkyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Echo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuosta vielä että Mauria ei voi laittaa tärkeän asiakkaan kanssa….

Mauri on selviytyjä.
Hänen on ollut osattava tulla toimeen kaikkien kanssa jotta hän on
a) saanut haluamansa
b) selviytynyt
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777 ja Echo
No voithan sä rakentaa ihan millaisia tarinoita haluat, vain taivas on rajana?
Esim. söisitkö mielummin kilon paskaa vai lettuja hillolla ja kermavaahdolla?

Mutta tää:

”Mauri vaikuttaa vähän yksioikoiselta, ehkä katuelämä on raaistanut?
Mitä jos meille tulee asiakkaaksi joku vaativa ja kärkäs tapaus, alkaako Mauri väitellä sen kanssa?”

Ootko tosissas?
No kun mä tunnen entisiä kadun kasvatteja. Ei ne raitistuttuaan koskaan ihan täysin saavuta nuoruudesta asti tasapainoisen IT-insinööri-Samun ajattelua, jossa on miljoona vivahdetta.
Ovat ärhäköitä, riitaisia jos pintaa raaputtaa.
 
  • Vau!
Reactions: Lispetti
J
No voithan sä rakentaa ihan millaisia tarinoita haluat, vain taivas on rajana?
Esim. söisitkö mielummin kilon paskaa vai lettuja hillolla ja kermavaahdolla?

Mutta tää:

”Mauri vaikuttaa vähän yksioikoiselta, ehkä katuelämä on raaistanut?
Mitä jos meille tulee asiakkaaksi joku vaativa ja kärkäs tapaus, alkaako Mauri väitellä sen kanssa?”

Ootko tosissas?
Ja muistutan, että Mauri oli KATUOJASTA. Sä tiesit sen. :) Siis voihan joku psykologikin tai koodari löytää itsensä katuojasta jos elämä heittelee, mutta yleensä puistokemisteillä on käyty kassi-Almojen "elämäm kovaa koulua".
 
  • Vau!
Reactions: Lispetti
No kun mä tunnen entisiä kadun kasvatteja. Ei ne raitistuttuaan koskaan ihan täysin saavuta nuoruudesta asti tasapainoisen IT-insinööri-Samun ajattelua, jossa on miljoona vivahdetta.
Ovat ärhäköitä, riitaisia jos pintaa raaputtaa.
Yleisellä tasolla näin saattaa ollakin.

Monet pohjalta nousseet ovat kuitenkin jopa taitavampia usealla saralla kuin tämä IT-insinööri Samu.

Mitä nämä miljoona vivahdetta ovat mitä Mauri ei tajuu?
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
J

Ja muistutan, että Mauri oli KATUOJASTA. Sä tiesit sen. Siis voihan joku psykologikin tai koodari löytää itsensä katuojasta jos elämä heittelee, mutta yleensä puistokemisteillä on käyty kassi-Almojen "elämäm kovaa koulua".
Kun nyt puhutaan nyt siitä tunne-elämästä niin vähintäänkin heillä tulee olla yhtäläinen ammatillinen kokemus takana. Tällöin asetelma olisi reilu.

Eli hyvät suositukset molemmilla, eikä työhaastattelussa ikinä kerrota mistään henkilökohtaisen elämän vaikeuksista.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Jos jaotellaan karkeasti hyvällä ja huonolla tavalla herkät ihmiset niin luonteenpiirteellä ja persoonalla on merkitystä.
Hyvällä tavalla herkkä ihminen omaa useampia kykyjä selviytyä (defenssejä) ja siten kestää myös epäonnistuessaan arvostelua jne eli pärjää elämän "aallokossa". Perusluottamus (muodostuu 1- ikävuoden aikana), perusturvallisuus ja mallikäyttäytymisen kautta omaksutaan arvot, asenteet... Mikä on oikein ja mikä väärin, joista ihmiselle muodostuu "omatunto" sekä terve itsekritiikki. Luulenpa, että tässä on eväät empaattisuuteen.
Väärällä tavalla herkkällä ihmisellä on ongelmakohtia joko kaikissa tai joissain edellä mainituista. Henkilöt ahdistuvat helpommin, taipuvaisia huonommuuden tunteisiin, epärealistisempia itsearvioinnissa ja enemmän riippuvaisia muista sekä ehkä vähän vähemmän älykkäitä. Ihminen, joka ei ole ehyt ei välttämättä kykene empatiaan.
Ympäristöllä, kokemuspohjalla, koulutuksella.... on paljon tekijöitä, jotka lisäksi vaikuttavat ihmiseen ja hänen kykyynsä reagoida kanssaihmisiin.
 
Yleisellä tasolla näin saattaa ollakin.

Monet pohjalta nousseet ovat kuitenkin jopa taitavampia usealla saralla kuin tämä IT-insinööri Samu.

Mitä nämä miljoona vivahdetta ovat mitä Mauri ei tajuu?
Jaa vivahde-erot?

Maija/Samu, kuvitellaan että on vaikka sairaalaympäristö, vaikka puhuin IT-Samusta.
-kärsivällisyys: tullessaan töihin on 2-3 viikon ajan vaitonaisen hymyileväinen ja myötäilee, eli suostuu olemaan oppijan paikalla. Alun jälkeen juttelee mukavia, kommentoi kärsivällisesti niin työkaveri-Sirpan 2-vuotiaan tytön korvatulehduskierteeseen kuin toisen työkaverin Sarin kertomukseen hirviöanopista.
Ottaa itse työtehtäviä vähitellen haltuun, pitää hyvät välit työpaikan boomer-Pirjoihin mutta paremmin kaverustuu toisen nuoren IT-Henrin kanssa, jonka kanssa on oikeasti samalla aaltopituudella.
Jaksaa kärsivällisesti kuunnella vaativia potilaita, pahimmissa tilanteissa suupielet vetäytyvät tiukaksi viivaksi, mutta ei enempää, ja potilaat tykkäävät Samusta. "On se mukava se nuori mieshoitaja!"

Konfliktitilanteissa kuuntelee ensin hiljaa kaikkia työntekijöitä, mutta sitten varovaisesti esittää rakentavan ratkaisun, joka huomataan olevan yllättävän tarkkanäköinen ratkaisu.
Jos se huomataan jälkikäteen kuitenkin vääräksi ratkaisuksi, kokeillaan jotain muuta.

Mauri:
-ekana päivänä iloinen tervehdys ja kädenpuristus (koska Mauri on kuullut työkkärin tädiltä että se antaa hyvän vaikutelman), ja "no nii, tässä mä nyt oon, mistäs aloitetaan!"
-ekalla kahvitauolla muut kuuntelevat hiljaa kun Mauri kertoo laveasti elämästään ja paranemisprosessistaan. "Jokainen on oman onnensa seppä, eikö niin, kyllä se vaan jokaisen pitää itse tehdä se oma elämä", tuumaa Mauri monologiinsa.
Siinä jäi käsittelemättä Pirjon lapsen korvatulehduskierre ja toisen kauhuanoppi.
-Mauri tarttuu toimeliaasti hommiin, ja ekat 2-3 kk menee hyvin. Mies yrittää todella. Työkaverit tosin alkavat kyllästyä kahvitauoilla jatkuvaan politiikka-ja koronamonologiin, katselevat kahvihuoneen kattopaneeleja ja alkavat vetäytyä vanhojen työkaveriensa pariin.
Pirjo kuiskaa Sarille "mennäänkö tänään lenkille? Mä jotenki haluaisin tuulettaa päätäni, mä en nyt jostain syystä pysty keskittymään." Sari nyökkää hiljaa.

-Mauri alkaa kyllästyä työhönsä itse luomansa, hohdokkaan alun jälkeen. Se työ onkin arkista. Soittokelloa usein soittava potilas, joka on ollut 2 kk jo osastolla, käy hermoille, ja Mauri vastaa hänelle jo tylysti, ja potilaan omaiset valittavat osastonhoitajalle Maurin töksäyttelyistä.
Hän alkaa viettää yhä enemmän aikaa tupakkatauoilla.
Sitten alkaa maanantait. Mauri alkaa tulla väsyneen näköisenä töihin, erään maanantain on "saikulla". Ja sitä rataa.
 
Viimeksi muokattu:
No kun mä tunnen entisiä kadun kasvatteja. Ei ne raitistuttuaan koskaan ihan täysin saavuta nuoruudesta asti tasapainoisen IT-insinööri-Samun ajattelua, jossa on miljoona vivahdetta.
Ovat ärhäköitä, riitaisia jos pintaa raaputtaa.
Päinvastoin yleensä juuri. Insinöörit elää näin. Hyvä duuni, perhe ja omakotitalo. Käydään kaupassa ja löhötään sohvalla sit 80vuotiaana kadutaan elämätöntä elämää. Puistokemisti taas on elännyt seikkaillellen tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä elämänsä varrella ja saannut kavereita eri luokista ja tulee monipuolisemmin toimeen kaikkien kanssa. Ja ovat sosiaalisesti yleensä erittäin lahjakkaita ja osaa keskustella yllättäen monista eri asioista. Tunnen monta tälläistä ihmistä. Siis ne on niin supliikkei ja niiden kaa keskustelut jostain syystä etenee joka päivä. Ja siis ne oikeesti oppii tekemällä ei kirjasta. Ja esim monista kadun tallaajasta on tullut psykiatrei jnee jnee. Ja ne jotka on elänyt kadun kovaa elämää osaa ehkä opettaa tiettyi juttui mitä insinööri ei voi koska wi ole saannut kadulta oppia. Mut joo kyl insinöörei tarvitaan eikä nekään tyhmoä tietty ole.
 
Jaa vivahde-erot?

Maija/Samu, kuvitellaan että on vaikka sairaalaympäristö, vaikka puhuin IT-Samusta.
-kärsivällisyys: tullessaan töihin on vaitonaisen hymyileväinen ja myötäilee, eli suostuu olemaan oppijan paikalla. Alun jälkeen juttelee mukavia, kommentoi kärsivällisesti niin työkaveri-Sirpan 2-vuotiaan tytön korvatulehduskierteeseen kuin toisen työkaverin Sarin kertomukseen hirviöanopista.
Ottaa itse työtehtäviä vähitellen haltuun, pitää hyvät välit työpaikan boomer-Pirjoihin mutta paremmin kaverustuu toisen nuoren IT-Henrin kanssa, jonka kanssa on oikeasti samalla aaltopituudella.
Jaksaa kärsivällisesti kuunnella vaativia potilaita, pahimmissa tilanteissa suupielet vetäytyvät tiukaksi viivaksi, mutta ei enempää, ja potilaat tykkäävät Samusta. "On se mukava se nuori mieshoitaja!"

Konfliktitilanteissa kuuntelee ensin hiljaa kaikkia työntekijöitä, mutta sitten varovaisesti esittää rakentavan ratkaisun, joka huomataan olevan yllättävän tarkkanäköinen ratkaisu.
Jos se huomataan jälkikäteen kuitenkin vääräksi ratkaisuksi, kokeillaan jotain muuta.

Mauri:
-ekana päivänä iloinen tervehdys ja kädenpuristus (koska Mauri on kuullut työkkärin tädiltä että se antaa hyvän vaikutelman), ja "no nii, tässä mä nyt oon, mistäs aloitetaan!"
-ekalla kahvitauolla muut kuuntelevat hiljaa kun Mauri kertoo laveasti elämästään ja paranemisprosessistaan. "Jokainen on oman onnensa seppä, eikö niin, kyllä se vaan jokaisen pitää itse tehdä se oma elämä", tuumaa Mauri monologiinsa.
Siinä jäi käsittelemättä Pirjon lapsen korvatulehduskierre ja toisen kauhuanoppi.
-Mauri tarttuu toimeliaasti hommiin, ja ekat 2-3 kk menee hyvin. Mies yrittää todella. Työkaverit tosin alkavat kyllästyä kahvitauoilla jatkuvaan politiikka-ja koronamonologiin, katselevat kahvihuoneen kattopaneeleja ja alkavat vetäytyä vanhojen työkaveriensa pariin.
Pirjo kuiskaa Sarille "mennäänkö tänään lenkille? Mä jotenki haluaisin tuulettaa päätäni, mä en nyt jostain syystä pysty keskittymään." Sari nyökkää hiljaa.

-Mauri alkaa kyllästyä työhönsä itse luomansa, hohdokkaan alun jälkeen. Se työ onkin arkista. Soittokelloa usein soittava potilas, joka on ollut 2 kk jo osastolla, käy hermoille, ja Mauri vastaa hänelle jo tylysti, ja potilaan omaiset valittavat osastonhoitajalle Maurin töksäyttelyistä.
Hän alkaa viettää yhä enemmän aikaa tupakkatauoilla.
Sitten alkaa maanantait. Mauri alkaa tulla väsyneen näköisenä töihin, erään maanantain on "saikulla". Ja sitä rataa.
Eiku Maija saa hirveän paniikkikohtauksen heti ekana päivänä ja joutuu jättämään työn kokonaan, koska painiikkikohtaus todettiinkin vakavaksi aivoverenvuodoksi ja nyt Maija makaa vegetariaanana osastolla, mutta ei hätää Mauri hoitaa.

Mauri voitti!💪

No joo, oli tuossa teksissäsi muutama ihan varteenotettava seikka. ”Vapaana eläneen” voi olla haaste tottua uusiin rutiineihin, mutta niinhän se on esim. normaalin alun eläneellä pitkaikaistyöttömälläkin.

Mutta mutta, ihan sama kuinka monta tarinaa keksit (nyt jo Samukin mukana) niin jos asetelma on noin epäreilu - voi olla melko haaste nähdä tuon tapahtuvan oikeassa elämässä…
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777 ja Echo
Eiku Maija saa hirveän paniikkikohtauksen heti ekana päivänä ja joutuu jättämään työn kokonaan, koska painiikkikohtaus todettiinkin vakavaksi aivoverenvuodoksi ja nyt Maija makaa vegetariaanana osastolla, mutta ei hätää Mauri hoitaa.

Mauri voitti!

No joo, oli tuossa teksissäsi muutama ihan varteenotettava seikka. ”Vapaana eläneen” voi olla haaste tottua uusiin rutiineihin, mutta niinhän se on esim. normaalin alun eläneellä pitkaikaistyöttömälläkin.

Mutta mutta, ihan sama kuinka monta tarinaa keksit (nyt jo Samukin mukana) niin jos asetelma on noin epäreilu - voi olla melko haaste nähdä tuon tapahtuvan oikeassa elämässä…
Niin, suurin osa ihmisistä asettuu välimaastoon, Maijan/Samun ja Maurin välille. Mä oon puolivälissä tai vähän Maijaan/Samuun päin kallellaan.

En uskaltaisi mennä naimisiin ikävuosina 13-30 koheltaneen Maurin kanssa, vaikka sen kans ois kiva jutella vaikka politiikasta, vaikka se ois työkaverina hauska, ja vaikka se kärräisi potilaita riemulla niin että kolina kävis.

Samun kyky lukea tilanteita on monta kertaa parempi.
 
Ja nytkun tarkemmin mietin. Ni joo mä oon ollut kateellinen joillekkin ihmisille kun on ollut niin hyvä puhumaan toisten kanssa ja saa kavereita helposti. Mut nyt myöhemmin vast tajunnut et joidenkin kaa natsaa vaan paremmin oli sitten mistä lähtökohdasta tahansa ja ei siitä pidä olla kateellinen. Mut olen kokenut riittämättömyyden tunnetta ja vertaillut itteäni just näihin sosiaalisesti lahjakkaihin tyyppeihin ja siten tuntenut pahaa oloa kun olen ottanut sen kilpailu asetelmana se on raskasta. Ja silloin hukkaa itsensä ku yrittää olla joku toinen ja menee pasmat sekaisin. Siis ku kuvittelen et mäkin haluan olla verbaalisesti parempi kuin se toinen mut sit sitä vaan jäätyy eikä tiedä mitä tehdä ja sit se mustasukkasuus iskee. Ja sit olettaa et totaali jäätyminen on huono. Mut mistä se johtuu. Joidenkin kaa tulee vaan tunne et pakko kilpailla ja sit pingottaa ku kelailee mitä se toinen mahdollisesti sanoo takas. Se kontrollin tarve puskee pintaan ja sit ei uskalla olla oma rento ittensä joka kyllä selviää.
 
Tai siis: ehjän ja monipuolisen lapsuuden ja nuoruuden eläneet ihmiset saavat etumatkaa elämän kolhineisiin nähden.

-ehjyys: ymmärrät jo valmiiksi turvallisen, keskustelevan perhe-elämän ja ihmissuhteiden merkityksen ja miten luoda+ylläpitää niitä: sun ei tartte oppia sitä tukiperheen, kuraattori/koulupsykologin kautta eikä sun aika ole mennyt juoksemalla terapiassa.
-monipuolisuus: koska vanhempasi ovat vieneet sua erilaisten ihmisten pariin ja olet saanut tehdä arkea, harrastaa jne, niin opiskelu- ja työelämässä tunnistat niitä juttuja.
"Ai toi on tommonen kodikas tupperware-Mirkku joka tykkää mokkapaloista, semmosen luona kävin Äidin kans usein. Isä taas tutustutti mut samanlaisiin urheilupiireihin kuin mitä tuo Teemu edustaa."
(Kuin sitten: olet pelannut koko nuoruutesi ja ainoat kontaktit aikuisena on työkkärin "ämmä" ja Megaforce-Jesse/Porno-Pate")
 
Tai siis: ehjän ja monipuolisen lapsuuden ja nuoruuden eläneet ihmiset saavat etumatkaa elämän kolhineisiin nähden.

-ehjyys: ymmärrät jo valmiiksi turvallisen, keskustelevan perhe-elämän ja ihmissuhteiden merkityksen ja miten luoda+ylläpitää niitä: sun ei tartte oppia sitä tukiperheen, kuraattori/koulupsykologin kautta eikä sun aika ole mennyt juoksemalla terapiassa.
-monipuolisuus: koska vanhempasi ovat vieneet sua erilaisten ihmisten pariin ja olet saanut tehdä arkea, harrastaa jne, niin opiskelu- ja työelämässä tunnistat niitä juttuja.
"Ai toi on tommonen kodikas tupperware-Mirkku joka tykkää mokkapaloista, semmosen luona kävin Äidin kans usein. Isä taas tutustutti mut samanlaisiin urheilupiireihin kuin mitä tuo Teemu edustaa."
(Kuin sitten: olet pelannut koko nuoruutesi ja ainoat kontaktit aikuisena on työkkärin "ämmä" ja Megaforce-Jesse/Porno-Pate")
Varmistan vielä että olihan tämä vitsi?

Ainakin nauran ihan kippurassa.😂
 
  • Haha
  • Vau!
Reactions: Elena777 ja Echo
Ai niinku miten?
No 100 kertaa parempi.

Mauri on "tullaan raamit kaulassa ja ei kuunnella muita"-tyyppi (alkkiksilla usein Adhd-tausta).

Samu tarkkailee tilanteita (osaa siksi esittää hyviä kehitysideoita), tietää millaista juttelua öitään valvonut boomeri-Pirjo tarvitsee lohduttautuakseen, kaverustuu Henrin kanssa, jaksaa olla potilaiden kanssa melkein loputtomiin.

Koska on kärsivällinen.
 
Ja nytkun tarkemmin mietin. Ni joo mä oon ollut kateellinen joillekkin ihmisille kun on ollut niin hyvä puhumaan toisten kanssa ja saa kavereita helposti. Mut nyt myöhemmin vast tajunnut et joidenkin kaa natsaa vaan paremmin oli sitten mistä lähtökohdasta tahansa ja ei siitä pidä olla kateellinen. Mut olen kokenut riittämättömyyden tunnetta ja vertaillut itteäni just näihin sosiaalisesti lahjakkaihin tyyppeihin ja siten tuntenut pahaa oloa kun olen ottanut sen kilpailu asetelmana se on raskasta. Ja silloin hukkaa itsensä ku yrittää olla joku toinen ja menee pasmat sekaisin. Siis ku kuvittelen et mäkin haluan olla verbaalisesti parempi kuin se toinen mut sit sitä vaan jäätyy eikä tiedä mitä tehdä ja sit se mustasukkasuus iskee. Ja sit olettaa et totaali jäätyminen on huono. Mut mistä se johtuu. Joidenkin kaa tulee vaan tunne et pakko kilpailla ja sit pingottaa ku kelailee mitä se toinen mahdollisesti sanoo takas. Se kontrollin tarve puskee pintaan ja sit ei uskalla olla oma rento ittensä joka kyllä selviää.
Ei ne puheenlahjat ja supliikkiudet äidinmaidossa tule, yleensä ne opitaan.
Eli treenaamalla tulee varmasti lisää taitoa tuollakin saralla.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777 ja Echo
Varmistan vielä että olihan tämä vitsi?

Ainakin nauran ihan kippurassa.
Naura vaan. :) Mutta jotkut oppivat asioita vasta 30-, 40- tai 60-vuotiaina.

Edellämainitut alkkikset usein ymmärtävät vasta 40-vuotiaana mistä elämässä ja sen vaatimuksissa on kyse, koska neurologisella tasolla adhd lievenee keski-ikään tultaessa, joskaan ei täysin parane.

Lapsellisesta itkupotkuraivari-perheenisästä tulee ehkä vähän myötämielisempi roskien viemiselle ja imuroimiselle.
 
Viimeksi muokattu:
No 100 kertaa parempi.

Mauri on "tullaan raamit kaulassa ja ei kuunnella muita"-tyyppi (alkkiksilla usein Adhd-tausta).

Samu tarkkailee tilanteita (osaa siksi esittää hyviä kehitysideoita), tietää millaista juttelua öitään valvonut boomeri-Pirjo tarvitsee lohduttautuakseen, kaverustuu Henrin kanssa, jaksaa olla potilaiden kanssa melkein loputtomiin.

Koska on kärsivällinen.
Mä tukehun!!!!!😂😂😂😂😂😂
 
  • Haha
Reactions: Elena777 ja Echo
Ei ne puheenlahjat ja supliikkiudet äidinmaidossa tule, yleensä ne opitaan.
Eli treenaamalla tulee varmasti lisää taitoa tuollakin saralla.
Juu. Geenit vaikuttaa, mutta ihminen oppii kommunikaatiota vain yhdessä muiden kanssa.

Olipas hienosti ja ylevästi sanottu. :giggle:
 
Omituinen Otus...onko Otuksella Omikron?
Buumeripirjo, nörttisamu, raamitkaulassa raivoova alkkis Mauri ja täydellinen Maija!🤣🤣🤣🤣🤣

Sulta tulee noita hahmoja sitä tahtiin että voisit kyllä kirjoittaa kirjan jo pelkästään noista henkilöistä!🤣
 
  • Haha
Reactions: Elena777 ja Echo
Buumeripirjo, nörttisamu, raamitkaulassa raivoova alkkis Mauri ja täydellinen Maija!

Sulta tulee noita hahmoja sitä tahtiin että voisit kyllä kirjoittaa kirjan jo pelkästään noista henkilöistä!
Mä kaipaan tänne sitä novellinkirjoitus-ketjua. :) Mut en halua kirjoittaa semmoseen yksin...
 
Mä kaipaan tänne sitä novellinkirjoitus-ketjua. Mut en halua kirjoittaa semmoseen yksin...
Tykkäsin siitä!❤ On täällä ollut niitä useita!!!

Minäkin kirjoitin yhteen. Ultramariinista tuli väkerreltyä sellainen romanttinen kyhäelmä.

Löytäisköhän sen ketjun vielä. :eek:
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Ei ne puheenlahjat ja supliikkiudet äidinmaidossa tule, yleensä ne opitaan.
Eli treenaamalla tulee varmasti lisää taitoa tuollakin saralla.
Mut onkohan sillä vaikutusta kuinka paljon vanhemmilla on erilaisia kavereita koita vauva jo pienestä pitäen näkee? Mut joo moni supliikki ihminen on huono kuuntelia. Ei kaikki mut oon törmänny sellasiin jotka tuuttaa vaan omaa asiaansa ja kuittaa toisen sanoman et joo ja sit jatkaa omaa juttua. Mut kerran tapasin siis kaikkien aikojen supliikeimman miehen jolla on oikeesti se keskustelu tason lahja. Siis sen sillosen naisen kaa ne jutteli toistensa kaa ihan mistä tahansa ja siis juttu ei jotenkin keskeytunyt ikinä ja ei ollut paikoillaan junnavaa se keskustelu ja siis erittäin taitava käytännön mies ja oppi helposti asian kuin asian. Noh tästä tunsin kateutta kun oltiin pariskuntina liikkeessä. Ni ne jutteli koko ajan ja mä en sit oikeen osannu jutella avokin kaa ku yritin samanlailla ja sit me istuttiin hiljempaa ja koin kiusallisia hetkiä. Koska pata oli ihan jäässä. Muuten juurikaan en ole kokenut kateutta. Mut silloin koin tästä jo kymmenenvuotta aikaa. Nykyään tiedän et kemia sen ratkaisee ja mä olin väärän ihmisen kanssa. Noh olihan tällä "täydellisellä" miehellä se vika et tuli toimeen niin monien kaa et kävi aina muitakin naisia nusasemassa.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Mut onkohan sillä vaikutusta kuinka paljon vanhemmilla on erilaisia kavereita koita vauva jo pienestä pitäen näkee? Mut joo moni supliikki ihminen on huono kuuntelia. Ei kaikki mut oon törmänny sellasiin jotka tuuttaa vaan omaa asiaansa ja kuittaa toisen sanoman et joo ja sit jatkaa omaa juttua. Mut kerran tapasin siis kaikkien aikojen supliikeimman miehen jolla on oikeesti se keskustelu tason lahja. Siis sen sillosen naisen kaa ne jutteli toistensa kaa ihan mistä tahansa ja siis juttu ei jotenkin keskeytunyt ikinä ja ei ollut paikoillaan junnavaa se keskustelu ja siis erittäin taitava käytännön mies ja oppi helposti asian kuin asian. Noh tästä tunsin kateutta kun oltiin pariskuntina liikkeessä. Ni ne jutteli koko ajan ja mä en sit oikeen osannu jutella avokin kaa ku yritin samanlailla ja sit me istuttiin hiljempaa ja koin kiusallisia hetkiä. Koska pata oli ihan jäässä. Muuten juurikaan en ole kokenut kateutta. Mut silloin koin tästä jo kymmenenvuotta aikaa. Nykyään tiedän et kemia sen ratkaisee ja mä olin väärän ihmisen kanssa. Noh olihan tällä "täydellisellä" miehellä se vika et tuli toimeen niin monien kaa et kävi aina muitakin naisia nusasemassa.
Vois olla aika rasittava tollanen äijjä jossain luonnonhelmassa missä haluaa vain nauttia hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta, pitää vaikka vain kädestä kiinni ja olla hiljaa.
No joo heitin mustavalkoisesti, eihän hän tietty aina välttämättä pälpätä, mut jos pälpättäis!:D

Kateus ei kannata. Jos tuntuu, että itsessään ja elämässään on parantamista niin sitä kohti vain.
Ja sitten se, että osaa olla onnellinen/innostua pienistäkin asioista on mielestäni tärkeää. Harva osaa (aidosti ja tuntuvasti) esim. arvostaa omaa terveyttä tai sitä että lapset ovat terveitä. Itsensä arvostaminen on myös erittäin tärkeää!
Mä kai jokseenkin osaan keskittyä olennaiseen koska en tiedä olenko kade mistään tai kenellekään. Osaan täydestä sydämestä olla onnellinen toisen puolesta etc. Joskus mieleen tulee, että ehkäpä joskus minullakin voisi olla noin, mutta ymmärrän että kaikki on itsestäni kiinni. Realismi toki mukana: esim lottovoittajia meistä ei tod.näk. tule.
No joo, joissain lajeissa tai aktiviteeteissa jos joku on parempi niin saatan suuttua (ainakin mielessäni), sitä en laske kateudeksi koska ei kertavoitto vielä toista paremmaksi tee.;)😁
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777

Yhteistyössä