Hyvänlainen ja vääränlainen herkkyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Echo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Echo

Tunnettu jäsen
01.09.2008
56 780
19 180
113
Tämä jatkaa mun narsisti-nat_sisarjaa - no ei, jos tätä pystyy lukemaan objektiivisesti. Joka lukee omien kokemusten värittämien lasien kautta(koulukiusausmuistot, narsistin uhrina-muistot), käy köpelösti.
Tää mun "Echo-kauhunarsku"-sarja jatkuu vielä yhdellä ketjulla, mut kirjoitan nyt tästä.

*Hyvä herkkyys=sensitiivisyys
-aistii toisen tunnetilat ja pystyy mukauttamaan omaa käytöstään siihen
->pystyy palvelemaan monenlaisia ihmisiä, sekä ahdingossa olevia mutta myös pärjääviä
-tilannetaju
-ymmärtää, miten terve ihminen kokee asiat: ymmärtää miten elämässään pärjänneet ihmiset kokee asiat, ei vain syrjäytyneiden kantilta
-kykenee ainakin pyydettäessä objektiiviseen ajatteluun: ottaa asiat asioina
-hyväntuulinen, kestävä
-herkkyys luonnolle, musiikille, kauneudelle

*väärällä tavalla herkkä ihminen
-ei ole päässyt traumojen käsittelyssä vielä riittävän ehjään vaiheeseen (siis kaikilla on traumoja jotka aktivoituu joskus, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan)
- tunne-ja kokemusilmasto pakkasen puolella
- ei ymmärrä topakkaa puhetta, ei topakoita ratkaisuja vaan ottaa ne ilkeilynä
-ei ymmärrä kylmää järkeä, matematiikkaa, vaan kaikki on subjektiivista mössöä
-"koska olen/naapurin Maija on koulukiusattu, ei mikään mun/Maijan omassa käyttäytymisessä voi olla pielessä, saan esim. kaivaa nenääni muiden nähden". (siis kiusaaminen ON väärin, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan)
-> kiusaamiskokemukset antavat minulle/Maijalle immuniteetin niin, että ratkaisumme/elämäntyyliämme ei saa edes ajatuksissa kukaan ihmetellä.
Esim.tavallinen case on tällainen: töissä voi olla herkkä, parikymppinen, koulukiusattu nuori työntekijä, joka kokee työpaikan tekemisen meiningin liian kovana, tekee vain 80 %:sesti, ja kun pomo sanoo asiasta niin ihon alle menee ja heti ("mua sorrettiin/arvosteltiin")
-"koska mua haavoittaa itseeni kohdistunut arvostelu, niin arvostelu haavoittaa aina kaikkia. Ketään ei saa arvostella vaan ihmisiä pitää käsitellä silkkihansikkain." Asia kuitenkaan ei ole ihan niin. Asioista reipaskaan väittely ei läheskään aina haavoita niitä osapuolia.

Mielipiteitä (=avaan sateenvarjon)?
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Elena777
En nyt tavoita mistä tässä pitäisi keskustella.
Nää 2 puolta näkyvät tällä palstalla keskusteluissa.
Siis mä en ole oikein kumpaakaan aloitustekstin herkistä, olen vain jyrä. Mutta enemmän kannatan ensinmainittua.
 
Avaa pois vaan, lumisateella siitä tosin ei ole niin hirveästi apua (varsinkin kun nyt tuolla tupruttelee millon mistäkin suunnasta). (y)
Meillä vähän jo laantuu sade, aurinko vähän näkyy pilvien takaa.
 
Ongelma on usein siinä, että elämässä ns.enemmän kolhiintunut ihminen ei ymmärrä, miten turvallisen elämän elänyt ihminen ajattelee.
Ja tulkinnat tehdään niistä 1-2 omasta palikasta tai ankeasta reiästä käsin, kun sillä turvassa olleella on 4-5 mallia ja avaraa näkökulmaa.

Okei, en mäkään tiedä miten Nalle Wahlroos ajattelee, sen pääkoppa voi olla hyvin paljon ajattelua "joo ei nuo keskituloset tajua miten kannattaisi tehdä rahaa paremmin ja sijoittaa. Nuokin sote-alan naiset raatavat ihan turhaan." Mutta tarkoitan tavallista asettelua.
 
Ongelma on usein siinä, että elämässä ns.enemmän kolhiintunut ihminen ei ymmärrä, miten turvallisen elämän elänyt ihminen ajattelee.
Ja tulkinnat tehdään niistä 1-2 omasta palikasta tai ankeasta reiästä käsin, kun sillä turvassa olleella on 4-5 mallia ja avaraa näkökulmaa.
Mun mielestä kolhiintunut ihminen osaa ajatella laajemmin kuin "turvassa" ollut
 
Itse en näe herkkyyttäkään noin mustavalkoisena asiana. Ennemmin olen sitä mieltä, että nämä sun kaksi eri herkkyysluokittelua löytyvät meistä jokaisesta. Jopa siltä sun turvallista elämää eläneeltä ihmiseltä. Ylipäätänsä asioiden kategorisoiminen oikeaan ja väärään, niin tarvitseeko sitä tehdä j o k a asiassa. On olemassa vain asioita. Niin kuin herkkyyttäkään. En näe itse sitä tuolla tavoin luokiteltuna, koen että kuvailemasi asiat ovat yhtä ja samaa nippua.

Se ns. turvallisen elämänkin sisällä oleva on aivan varmasti saanut myös omalle kohdalleen käsiteltäväksi oman annoksensa tunteiden negatiivisuutta. Emme me tiedä, mitä ja miten toinen on kokenut tilanteita. Me vain oletamme. Ja silloin jo liikutaan huteralla pinnalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Boobis
Meillä vähän jo laantuu sade, aurinko vähän näkyy pilvien takaa.
Täällä ei oo satanut aamun jlk. nyt on aivan lumoavasti lunta puol metriä, ihana kirkas päivä.🥰

Dyykkasin itekki tuonne hankeen kun karvavauva harrasti lumisukellusta. Tein lumienkeleitä ja viskelin lumppareita luffelle ja annoin sille muutamat lumipesut.🤩


Väärällä tavalla herkät ihmiset, tai helposti näihin luokitelluksi tulevat, ovat mielestäni myös: mielensäpahoittajat, turvallisen tilan vaatijat ja osittain myös tahallaan väärinymmärtävät ihmiset.
He ovat katalia kun käyttävät edellä mainittuja oman agendansa läpi lyömiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777 ja Echo
Herkkyyttä ei voi erotella hyvään ja väärään. Kaikilla löytyy herkkyyttä. Joillakin se on myös osa luonnetta. Herkkyys ei ole ongelma.
Kyllä herkkyys on mielestäni väärää ja ongelma jos se estää ihmistä toimimasta ja elämästä täyttä elämää.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Ongelma on usein siinä, että elämässä ns.enemmän kolhiintunut ihminen ei ymmärrä, miten turvallisen elämän elänyt ihminen ajattelee.
Ja tulkinnat tehdään niistä 1-2 omasta palikasta tai ankeasta reiästä käsin, kun sillä turvassa olleella on 4-5 mallia ja avaraa näkökulmaa.

Okei, en mäkään tiedä miten Nalle Wahlroos ajattelee, sen pääkoppa voi olla hyvin paljon ajattelua "joo ei nuo keskituloset tajua miten kannattaisi tehdä rahaa paremmin ja sijoittaa. Nuokin sote-alan naiset raatavat ihan turhaan." Mutta tarkoitan tavallista asettelua.
Olen eri mieltä. Sillä turvassa elävällä voi olla niin turtunut käsitys ja osin hyvin pinnallinen kuva elämästä, että hänen tunne-elämänsä myös voi olla köyhempi kuin sillä ns. kovia kokeneemmalla (tosin sekin on sitä herkkyyden muovautumista, jota ei välttämättä todella siinä tilanteessa edes ymmärrä) . Usein se kolhiintunut ihminen osaa paremmin nähdä tilanteet ja ihmiset, ihmisen kerrostumat, kun on saanut olla osana kumpaakin herkkyyskokemusta. Minun mielestä, ja kokemuksiinkin perustuen, kun sillä enemmän kolhitulla on kuitenkin elämässään tarjolla molempia suuntauksia, usein lähellä on sitä ns. turvallista tasoa tarjoava, huolehtiva ihminen.

Ihmisestä itsestään löytyy kaikki tunne-elämän kerrostumat. Omat kokemukset, lähiympäristö ja tilanteet ihmisineen muokkaavat suhtautumistapaa, miten muokkaa tunteitaan, miten paljon jalan sijaa antaa niille missäkin tilanteessa.
 
Ongelma on usein siinä, että elämässä ns.enemmän kolhiintunut ihminen ei ymmärrä, miten turvallisen elämän elänyt ihminen ajattelee.
Ja tulkinnat tehdään niistä 1-2 omasta palikasta tai ankeasta reiästä käsin, kun sillä turvassa olleella on 4-5 mallia ja avaraa näkökulmaa.

Okei, en mäkään tiedä miten Nalle Wahlroos ajattelee, sen pääkoppa voi olla hyvin paljon ajattelua "joo ei nuo keskituloset tajua miten kannattaisi tehdä rahaa paremmin ja sijoittaa. Nuokin sote-alan naiset raatavat ihan turhaan." Mutta tarkoitan tavallista asettelua.
Esim. suhteessa jossa toinen on syntynyt kultalusikka suussa ja toinen on syönyt nälkäänsä kissanruokaa, voi olla tosi haastavaa asennoitua toisen saappaisiin.

Suvussa on yksi tällainen aviopari joille tuli valitettavasti ero.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Esim. suhteessa jossa toinen on syntynyt kultalusikka suussa ja toinen on syönyt nälkäänsä kissanruokaa, voi olla tosi haastavaa asennoitua toisen saappaisiin.

Suvussa on yksi tällainen aviopari joille tuli valitettavasti ero.
Tai sitten ei. Niitäkin pareja on, joilla esim. taloudellinen elämäntilanne on ollut vastakkaista, jotka eivät anna eletyn elämän kuormittaa suhdetta ja se toimii kuitenkin erilaisista lähtökohdista huolimatta. Riippuu paljon siitä, miten paljon antaa ns. määräysvaltaa asialle.
 
Mun mielestä kolhiintunut ihminen osaa ajatella laajemmin kuin "turvassa" ollut
No joo, mun piti lisätä että vaikeudet myös tuovat lisää näkökulmia ja syvyyttä elämään. On helpompi ymmärtää sellaista, joka on taapertanu samoissa ongelmissa.

Mutta väittäisin, että suurin osa ihmisen palikoista tulee ns.tavallisesta arjesta ja kasvatuksesta. Niistä hyvistä kokemuksista.

Joskus on kokemusasiantuntijoita jotka on eläneet raa'an elämän. He pystyvät kertomaan paranemisprosessistaan ja sillä auttamaan muita. Mutta he eivät pääse siltikään usein kokemuksen tasolla, keskustelutaitojen ja sosiaalisuuden tasolla jonkun kivasti pärjänneen ihmisen tasolle.

Ja mä sanon tämän siksi, että mä voin hakea eheytymistä niissä asioissa joissa olen saanut kolhuja, mutta se on ns.päälleliimaamista tai kuin sisiliskon katkennut häntä: uusi ei koskaan ole niin hyvä kuin se luonnostaan eheänä pysynyt tai luonnostaan vahva alue.
Se paraneminen on osasia, joita yrittää liittää yhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Herkkyyttä ei voi erotella hyvään ja väärään. Kaikilla löytyy herkkyyttä. Joillakin se on myös osa luonnetta. Herkkyys ei ole ongelma.
Hmm...jostakin herkkyydes on vain haittaa. Toinen sana sille negatiiviselle herkkyydelle on yliherkkyys.

Mä olin koulu-ja työpaikkakiusattuna joskus 20-vuotiaana niin hepulissa ja varuillani, että kun vanhempi työkaveri takkusi tietokoneen kanssa ja puuskahti "tää nyt herjaa sulle/meille", niin koin sen "herjaa"-sanan (en ollu ennen kuullu sitä käytettävän tietokone-ongelmista) työkaverin v-ttuiluna mulle rivien välistä: Echo, olet onneton ja tumpelo.

Tuo oli ääriesimerkki. Mutta alavireisillä ihmisillä on tilanteiden väärintulkintoja paljon.
 
  • Vau!
Reactions: Lispetti
Sisiliskon uudestakin hännästä tulee ihan tarpeeksi hyvä sen entisen hännän tilalle, ellei jopa parempikin juuri entiseen kokemukseensa pohjautuen. Uusi häntä toimii, joten se täyttää tarkoitusperänsä. Ei estä elämästä.
 
Hmm...jostakin herkkyydes on vain haittaa. Toinen sana sille negatiiviselle herkkyydelle on yliherkkyys.

Mä olin koulu-ja työpaikkakiusattuna joskus 20-vuotiaana niin hepulissa ja varuillani, että kun vanhempi työkaveri takkusi tietokoneen kanssa ja puuskahti "tää nyt herjaa sulle/meille", niin koin sen "herjaa"-sanan (en ollu ennen kuullu sitä käytettävän tietokone-ongelmista) työkaverin v-ttuiluna mulle rivien välistä: Echo, olet onneton ja tumpelo.

Tuo oli ääriesimerkki. Mutta alavireisillä ihmisillä on tilanteiden väärintulkintoja paljon.
Kai sitä voi joillakin olla.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Itse en näe herkkyyttäkään noin mustavalkoisena asiana. Ennemmin olen sitä mieltä, että nämä sun kaksi eri herkkyysluokittelua löytyvät meistä jokaisesta. Jopa siltä sun turvallista elämää eläneeltä ihmiseltä. Ylipäätänsä asioiden kategorisoiminen oikeaan ja väärään, niin tarvitseeko sitä tehdä j o k a asiassa. On olemassa vain asioita. Niin kuin herkkyyttäkään. En näe itse sitä tuolla tavoin luokiteltuna, koen että kuvailemasi asiat ovat yhtä ja samaa nippua.

Se ns. turvallisen elämänkin sisällä oleva on aivan varmasti saanut myös omalle kohdalleen käsiteltäväksi oman annoksensa tunteiden negatiivisuutta. Emme me tiedä, mitä ja miten toinen on kokenut tilanteita. Me vain oletamme. Ja silloin jo liikutaan huteralla pinnalla.
Juu, mutta itse pitää tiedostaa, milloin menee liian subjektiiviseksi se oma touhu. Milloin jostain kipukohdasta on haittaa joissakin tilanteissa ihmisten kanssa.

Mulla on kestänyt n.20 vuotta toipua siitä, kun viereisessä huoneessa on naurettu - minulle, opiskelukaverit ivasivat kerran, yhtenä iltana erittäin rankasti mua toisessa huoneessa. Sen jälkeen viereisessä huoneessa oleva nauru on tehnyt sen, että olen vaivihkaa, tikusta asiaa tehden, mennyt kuuloetäisyydelle, vaikka tajuan, että 99,9 % nauramisesta ei kohdistu muhun. Ja vaikka jos mulle nauretaan, niin se ei ole vakavaa, se on semmoista hyväntahtoista "hehheh, Echolla jäi toimistoon taas kahvikuppeja."

Mutta huomaan että monella on sama kokemus ja tekee samaa. Jos joku mainitsee etunimen keskustelussa, tulee lähistöllä ollut senniminen pian siihen huoneeseen hermostuneen oloisena.
Tai jos puhutaan vaikka 20 henkilön porukassa teiden huonosta kunnosta talvisin, on joku porukan tieinsinööri naama punaisena ja herkistyy, ja alkaa puolustautua.
Voi olla siis asian puolustamisesta kyse, mutta myös siitä, että ihmiselle tulee teilattu olo. "Tää porukka tietää, että olen tieinsinööri, mutta ei ota sitä keskustelussa huomioon, vaan haukkuu - eivätkö he tykkää minusta?"
 
Tai sitten ei. Niitäkin pareja on, joilla esim. taloudellinen elämäntilanne on ollut vastakkaista, jotka eivät anna eletyn elämän kuormittaa suhdetta ja se toimii kuitenkin erilaisista lähtökohdista huolimatta. Riippuu paljon siitä, miten paljon antaa ns. määräysvaltaa asialle.
On toki monenlaisia pareja joilla suhde toimii lähtökohdista huolimatta.

Juttelin tämän toisen puolison kanssa ja hän sanoi, että 10 vuoden liitosta huolimatta heidän on hyvin vaikea päästä samalle ”aaltopituudelle”. Toinen on auttamatta liian ”naivi” niin monessa asiassa. Ei osaa hahmottaa asioita samoin kuin tämä itse: ei pumpulissa kasvanut.

Itse olen haastavista lähtökohdista ja koen luonnostani vetoa ihmisiin jotka eivät ole saaneet hyviä eväitä elämään, tai ovat muuten vain joutunut alamäkeen ja selvinneet näistä.
Ymmärrän paremmin heitä, jotka ovat joutuneet taistella elämästään/ovat jääneet vaille normaalia kasvua ja kehitystä.
Nämä tuntemani ihmiset ovat empaattisia mutta vahvoja. Herkkyys on heikkous jolla ei pärjää kovassa maailmassa.
Tämän edellämainitun aina jollain tapaa huomaan ihmisestä, se on jännä.


Sori Echo kun läks rönsyilemään.:notworthy:
 
  • Tykkää
  • Rakkaus
Reactions: Elena777 ja Echo

Yhteistyössä