Miksi kepulle työelämän "uudistukset" ovat aina työntekijäpuolen työehtojen heikennyksiä?

[vierailija]

Miksi kepulle työelämän "uudistukset" ovat aina työntekijäpuolen työehtojen heikennyksiä?
Suomessa työläisten palkat olleet jo vuosia muutenkin Pohjoismaiden ylivoimaisesti alimmat, kuten myös ostovoima, joka laskee kotimaan kysyntää ja vaikuttaa negatiivisesti talouteen ja bkt:hen.

 

[poika]

Miksi kepulle työelämän "uudistukset" ovat aina työntekijäpuolen työehtojen heikennyksiä?
Suomessa työläisten palkat olleet jo vuosia muutenkin Pohjoismaiden ylivoimaisesti alimmat, kuten myös ostovoima, joka laskee kotimaan kysyntää ja vaikuttaa negatiivisesti talouteen ja bkt:hen.

Ongelma ei taida olla työläisten huonoissa palkoissa vaan verotuksessa ja veroluonteisissa maksuissa joka syö ostovoiman ja kotimaisen kysynnän.
Verotuksen laskulla voisikin koittaa kasvattaa kotimaista kysyntää ja työllisyyttä ja sitä kautta kasvattaa verotuloja muttei kukaan halua sitä koittaa. Ainoa ratkaisu on verojen lisääminen ja ostovoiman vähentäminen.

 

[vierailija]

Miksi kepulle työelämän "uudistukset" ovat aina työntekijäpuolen työehtojen heikennyksiä?
Suomessa työläisten palkat olleet jo vuosia muutenkin Pohjoismaiden ylivoimaisesti alimmat, kuten myös ostovoima, joka laskee kotimaan kysyntää ja vaikuttaa negatiivisesti talouteen ja bkt:hen.

Marin nimenomaan ei halua leikata köyhiltä, pienituloisilta ja duunareilta tai työttömiltä, vaan haluaa laajentaa veropohjaa eli ottaa myös pääomapiirit ja säätiöt ym. yhteisöt Suomitalkoisiin. Ja näkyy miten Kepu koittaa taas rokottaa tavalliselta kansalta ja autoilijoilta. Saa nähdä ymmärtääkö lampaat porvarien ja oikeisto-omisteisen valtamedian yksinkertaisten viestien propagandan läpi.

 

[vierailija]

Veropohjan laajentaminen on sama asia kuin verojen nosto, jos ei laajennusta kompensoida laskemalla veroja toisaalla. Ja sitähän ei SDP koskaan tee. Demarit eivät ole veronlaskubisneksessä.

 

[vierailija]

Veropohjan laajentaminen on sama asia kuin verojen nosto, jos ei laajennusta kompensoida laskemalla veroja toisaalla. Ja sitähän ei SDP koskaan tee. Demarit eivät ole veronlaskubisneksessä.

Mutta veropohjan laajentamisella ei tarvitse nostaa pieni- ja keskituloisten työläisten ja eläkeläisten tai autoilijoiden ja kuluttajien verotusta

 

[vierailija]

Marin nimenomaan ei halua leikata köyhiltä, pienituloisilta ja duunareilta tai työttömiltä, vaan haluaa laajentaa veropohjaa eli ottaa myös pääomapiirit ja säätiöt ym. yhteisöt Suomitalkoisiin. Ja näkyy miten Kepu koittaa taas rokottaa tavalliselta kansalta ja autoilijoilta. Saa nähdä ymmärtääkö lampaat porvarien ja oikeisto-omisteisen valtamedian yksinkertaisten viestien propagandan läpi.

Varaa on ottaa sikariporraskin talkoisiin:

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia ver

www.kansanuutiset.fi

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.
Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

www.stat.fi

Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa .

EU:n tilastossa veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu veropohjan mukaan kolmeen: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Vertailussa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa ero oli Savelan mukaan 5,5 miljardia pääoman hyväksi. EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla.

Tätä Savela ei sano, mutta työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot olisi voinut myös pitää ennallaan ja kaventaa kestävyysvajetta 5,5 miljardilla eurolla ilman leikkauksia pelkästään lopettamalla pääoman suosiminen verotuksessa.

Ero näkyy myös suhteessa kansantalouden kokoon. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

Savela kirjoittaa, että erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa. Niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen."



Sipilän porvarihallutuskaudella tämä epäsuhta on vain kasvanut.

 

[vierailija]

Kepulta ja Kokoomukselta ymmärtää tämän pieni- ja keskituloisia kurittavan työelämän uudistamisen eli leikkauspolitiikan, mutta mikä on Persujen kanta asiaan, sekä veropohjan laajentamiseen?

 

[Echo]

Mutta kyllä joku kiinteistöverokin pännii.
On vaikka kesämökki tontteineen, se on jo edelliset sukupolvet maksaneet, et ehdi käydä siellä kuin 1-2 kertaa kesässä mut maksat siitä kiinteistöveroa.
Poiskaan et voi myydä kun siitä on monelle tunnesiteitä. No, ehkä vuokrata voisi...

 

[vierailija]

Valtion taloutta on mahdollista tasapainoittaa veronkorotuksilla
Ennusteet lupaavat koronakriisin jälkeen erittäin nopeaa (ehkä lyhytaikaista?) talouden kasvua ja on vaara jopa ylikuumenemiseen. Syynä on ennätyksellinen julkinen elvytys (erityisesti USA ja EU) sekä patoutunut kulutuskysyntä jota tukee kuluttajille korona-aikana kertyneet säästöt.

Nousukausi on oikea aika korottaa veroja ja Suomella on siihen tarve, kun edellisen nousunkauden huipunkaan aikana (2017-2019) valtion budjettia ei saatu tasapainoon.

Eurooppaan verrattuna Suomen verokertymässä työn verotus ja kulutusverot ovat ylikorostuneet ja pääoma- ja yritysverot alikorostuneet. Siksi korotuspotentiaalia on esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden verotuksessa, säätiöiden ja ay-liikkeen sijoitustuoton verotuksessa (lähdevero), korkeiden pääomatulojen verotuksen kirityksessä ja yhteisöveron (yritysveron) korouksesta. Nämä ovat perusteltuja myös siksi että yritysten pelastamiseksi / tukemiseksi on koronan aikana poltettu miljardeja valtion rahaa.

Nollakorkojen aikana pääoma- ja yritysverojen maltillisella korotuksella on vaikea nähdä negatiivisia vaikutuksia.

 

[vierailija]

Valtion taloutta on mahdollista tasapainoittaa veronkorotuksilla
Ennusteet lupaavat koronakriisin jälkeen erittäin nopeaa (ehkä lyhytaikaista?) talouden kasvua ja on vaara jopa ylikuumenemiseen. Syynä on ennätyksellinen julkinen elvytys (erityisesti USA ja EU) sekä patoutunut kulutuskysyntä jota tukee kuluttajille korona-aikana kertyneet säästöt.

Nousukausi on oikea aika korottaa veroja ja Suomella on siihen tarve, kun edellisen nousunkauden huipunkaan aikana (2017-2019) valtion budjettia ei saatu tasapainoon.

Eurooppaan verrattuna Suomen verokertymässä työn verotus ja kulutusverot ovat ylikorostuneet ja pääoma- ja yritysverot alikorostuneet. Siksi korotuspotentiaalia on esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden verotuksessa, säätiöiden ja ay-liikkeen sijoitustuoton verotuksessa (lähdevero), korkeiden pääomatulojen verotuksen kirityksessä ja yhteisöveron (yritysveron) korouksesta. Nämä ovat perusteltuja myös siksi että yritysten pelastamiseksi / tukemiseksi on koronan aikana poltettu miljardeja valtion rahaa.

Nollakorkojen aikana pääoma- ja yritysverojen maltillisella korotuksella on vaikea nähdä negatiivisia vaikutuksia.

AY-liikkeen sijoitustuottojen verotuksen estää kaikista puolueista yllättäin Kokoomuksen ja Kepun lisäksi raivokkaimmin RKP. Sillä ei ole mitään halua tukea ammattiliittoja, mutta käytännössä AY-liikkeen lähdevero tarkoittaisi lähdeveroa myös säätiöiden sijoitustuotoille ja Suomessa on sikarikkaita (svinrik) suomenruotsalaisia säätiöitä, jotka ovat RKP:n merkittäviä vaalirahoittajia.

SDP kannattaa AY-liikkeen tulojen lähdeveroa, mutta RKP haluaa pitää rahoittajiensa puolta.

 

[vierailija]

Keskusta vastustaa veronkorotuksia, vaikka sen peruskannattajakunta on verovaroilla elätettäviä tukijulleja.