Parisuhteessa menoista ilmoittaminen

[Vieno Kakkonen]

Olen asunut mieheni kanssa vuoden verran yhdessä. Miehelläni on tapana ilmoittaa menoistaan saman päivän aikana muutaman tunnin varoitusajalla välittämättä siitä, olemmeko mahdollisesti sopineet jo yhteisiä menoja. Näitä tapahtuu viikottain usein. Eikös näistä menoista ole sopivaa yhdessä neuvotella, jos suhteessa eletään?
Nyt hän ilmoitti tekstiviestillä lähtevänsä tänään ulkomaanmatkalle kavereiden kanssa. Suunnitelmamme menevät taas mönkään. Olenko nipottaja, jos tästä suutun? Saako parisuhteessa näin toistuvasti käyttäytyä? Alan olla todella kypsä tällaiseen käytökseen, kun asioista on usein kuitenkin puhuttu.

 

[Teuvo]

Olen asunut mieheni kanssa vuoden verran yhdessä. Miehelläni on tapana ilmoittaa menoistaan saman päivän aikana muutaman tunnin varoitusajalla välittämättä siitä, olemmeko mahdollisesti sopineet jo yhteisiä menoja. Näitä tapahtuu viikottain usein. Eikös näistä menoista ole sopivaa yhdessä neuvotella, jos suhteessa eletään?
Nyt hän ilmoitti tekstiviestillä lähtevänsä tänään ulkomaanmatkalle kavereiden kanssa. Suunnitelmamme menevät taas mönkään. Olenko nipottaja, jos tästä suutun? Saako parisuhteessa näin toistuvasti käyttäytyä? Alan olla todella kypsä tällaiseen käytökseen, kun asioista on usein kuitenkin puhuttu.

Et ole nipottaja. Ei tietenkään saa. Jostain syystä - teillä on vasta lyhyt aika yhdessä - mies ei vaan ole vielä oppinut että liitossa toinen tulee "osaksi itseä" ja sen mitä tekee toiselle tekee kuin itselle. Tottakai omia menoja on ja voi olla, mutta ne eivät saa jyrätä yllättäen yhteisesti sovitun yli, vieläpä lyhyellä varotusajalla.

 

[tim]

Olen asunut mieheni kanssa vuoden verran yhdessä. Miehelläni on tapana ilmoittaa menoistaan saman päivän aikana muutaman tunnin varoitusajalla välittämättä siitä, olemmeko mahdollisesti sopineet jo yhteisiä menoja. Näitä tapahtuu viikottain usein. Eikös näistä menoista ole sopivaa yhdessä neuvotella, jos suhteessa eletään?
Nyt hän ilmoitti tekstiviestillä lähtevänsä tänään ulkomaanmatkalle kavereiden kanssa. Suunnitelmamme menevät taas mönkään. Olenko nipottaja, jos tästä suutun? Saako parisuhteessa näin toistuvasti käyttäytyä? Alan olla todella kypsä tällaiseen käytökseen, kun asioista on usein kuitenkin puhuttu.

Minusta vähän riippuu tilanteesta. Mitä suunnitelmia teillä oli jotka meni sen takia mönkään (vai oli ne sinun suunnitelmiasi) ja miksi tuo matka tuli noin yllättäen, peruiko joku toinen lähtönsä?

 

[Inhorealisti1]

Minäkin epäilen, että oletko sopinut menoistanne miehesi vai vain itsesi kanssa?

Toisekseen tulee mieleen yksi kaverini (entisen) avokkinsa kanssa. Olipa kaverillani enempi tai vähempi tärkeää menoa, alkoi sen kertomisesta aina kauhea kalabaliikki. Niinpä kaverini ajatteli, että pääsee vähemmällä, kun joutuu kuuntelemaan sitä vain 5 minuuttia ennen menoaan eikä 5 päivää. Etkai sinä kannusta miestäsi samanlaiseen salailuun?

 

[eräsperäs.]

Sinä itse asetat ne rajat miten sinun parisuhteessasi käyttäydytään. Siihen on ulkopuolelta oikeastaan turha nokkaa koputtaa.

Minun parisuhteessani olisi esim ihan ok toisen ilmoittaa, että lähteekin viikonlopuksi ulkomaille, vaikka olisi sovittu yhteisestä elokuvaillasta tai yhteisestä iltalenkistä.

Jos sen sijaan olisi sovittu, että ollaan menossa yhdessä lomalle viikoksi, matka varattu ja järjestelyt tehty ja toinen ilmoittaisi lähtevänsä sittenkin kaveriensa kanssa toiseen kohteeseen, niin tuskin se kovin suurta riemua aiheuttaisi.

 

[ei ok]

Kyllä minä haluaisin tietää aikaisemmin, kuin vain ilmoitusasiana 30 min ennen, jos jotain mitä olemme jo sopineet tekevämme perutaan, ja toinen lähteekin kavereidensa kanssa.

Jos jotain jo yhdessä sovittu etukäteen, fiksuinta on kysyä ja keskustella muutoksesta etukäteen, ettei tule ylijyräysmeininkiä. ¨Meillä oli sovittuna ensiviikolle xxxx, kaverit olisivat menossa samalla viikolla xxxx, ja yksi perui, olisi lippu vapaana minulle ja lähtisin mielelläni mukaan, mitä tuumaat?" -olisi ihan aikuista käytöstä.

On se kumma, miehiä ei saa"painostaa" naimisiin, nyt ei enää edes "painostaa" elämään normaalia avoparisuhde-elämää, jossa sitä toistakin otetaan huomioon muulloinkin kuin silloin kun pitäisi siivota, laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä ja "saada".

Mitä naiset oikein näissä suhteissa saa?

 

[tuota noin]

Olen asunut mieheni kanssa vuoden verran yhdessä. Miehelläni on tapana ilmoittaa menoistaan saman päivän aikana muutaman tunnin varoitusajalla välittämättä siitä, olemmeko mahdollisesti sopineet jo yhteisiä menoja. Näitä tapahtuu viikottain usein. Eikös näistä menoista ole sopivaa yhdessä neuvotella, jos suhteessa eletään?
Nyt hän ilmoitti tekstiviestillä lähtevänsä tänään ulkomaanmatkalle kavereiden kanssa. Suunnitelmamme menevät taas mönkään. Olenko nipottaja, jos tästä suutun? Saako parisuhteessa näin toistuvasti käyttäytyä? Alan olla todella kypsä tällaiseen käytökseen, kun asioista on usein kuitenkin puhuttu.

Toivottavasti on provo. Ellei ole, nosta kytkintä! Mitä tuollaista sikaa katselet, hyvä ihminen?

 

[vastaus]

Toteuttaa hoivaamis- ja marttyrointiviesttiään.

 

[Vieno Kakkonen]

Toivottavasti on provo. Ellei ole, nosta kytkintä! Mitä tuollaista sikaa katselet, hyvä ihminen?

Tämä on kyllä ihan totta. Ja mitä olimme aikaisemmin sopineet menoa niin mieheni ehdotuksesta, kun olemme molemmat kesälomalla, tarkoituksena oli lähteä loman viettoon hänen vanhempiensa kesämökille. Mökkitavarat olivat valmiiksi kassiin jo laitettu, kun suunnitelmiin tuli yht´äkkinen muutos aivan extemporee.

Mielestäni tällaisista asioista tulee nimenomaan keskustella yhdessä etukäteen, kysyä vaikka, sopiiko toiselle osapuolelle tai jotain muuta, ettei aiheuta mielipahaa omavaltaisilla päätöksillään.

 

[eräsperäs.]

Mielestäni tällaisista asioista tulee nimenomaan keskustella yhdessä etukäteen, kysyä vaikka, sopiiko toiselle osapuolelle tai jotain muuta, ettei aiheuta mielipahaa omavaltaisilla päätöksillään.

Selvästi seurrustelukumppanisi on toista mieltä asiasta. Varsinkin jos asiasta on jo keskusteltu aiemminkin. Sinulle jää vaihtoehdoiksi joko hyväksyä tälläinen käytös ja jatkaa suhdetta tai olla hyväksymättä ja erota. Ei tunnu mies tuosta muuttuvan.

 

[sen nähnyt]

Selvästi seurrustelukumppanisi on toista mieltä asiasta. Varsinkin jos asiasta on jo keskusteltu aiemminkin. Sinulle jää vaihtoehdoiksi joko hyväksyä tälläinen käytös ja jatkaa suhdetta tai olla hyväksymättä ja erota. Ei tunnu mies tuosta muuttuvan.

Voi muuttua. Hullumpaan suuntaan.

Ihminen saa monesti sellaista kohtelua kuin mitä ansaitsee ja hyväksyy, eli ap: lähde!

 

[tansecn]

Tämä on kyllä ihan totta. Ja mitä olimme aikaisemmin sopineet menoa niin mieheni ehdotuksesta, kun olemme molemmat kesälomalla, tarkoituksena oli lähteä loman viettoon hänen vanhempiensa kesämökille. Mökkitavarat olivat valmiiksi kassiin jo laitettu, kun suunnitelmiin tuli yht´äkkinen muutos aivan extemporee.

Mielestäni tällaisista asioista tulee nimenomaan keskustella yhdessä etukäteen, kysyä vaikka, sopiiko toiselle osapuolelle tai jotain muuta, ettei aiheuta mielipahaa omavaltaisilla päätöksillään.

Ei kai teillä nyt ole kyse siitä, että annat miehesi sanella muutenkin yhteisen aikanne? Miehen suvun mökki on ihan ok, mutta kuka sen keksi? Jos olette nuoria ihmisiä, niin jotenkin toivoisi että katseltaisiin vielä enemmän maailmaa ja tehtäisiin erilaisia asioita.

Oli miten oli, niin miehesi ei saisi rikkoa lupauksiaan. Voit tietenkin koettaa puhua asiasta ja toivoa hänen joskus ymmärtävän, mutta voit myös valita senkin ettet enää sovi hänen kanssaan mitään. Asennemuutos voi joskus tehdä tehokkaamman vaikutuksen ja säikäyttää toista, jolloin yhteistä ymmärrystä alkaakin löytymään. Vilkutat vain ovelta, miten sinä päätit vuorostasi nauttia omista menoistasi ex tempore.

 

[kämppiskö vaan?]

Oli miten oli, niin miehesi ei saisi rikkoa lupauksiaan. Voit tietenkin koettaa puhua asiasta ja toivoa hänen joskus ymmärtävän, mutta voit myös valita senkin ettet enää sovi hänen kanssaan mitään. Asennemuutos voi joskus tehdä tehokkaamman vaikutuksen ja säikäyttää toista, jolloin yhteistä ymmärrystä alkaakin löytymään. Vilkutat vain ovelta, miten sinä päätit vuorostasi nauttia omista menoistasi ex tempore.

Tuossa voi käydä niin, ettei sitten olekaan muuta kuin molempien "omia menoja". Jos miehen käytös johtuu teinimäisestä halusta "päättää itse" siitä, minne menee ja kenen kanssa, voi hän kokea yhteiset menot vähemmän mieluisaksi velvollisuudeksi ja olla vain helpottunut, kun toinenkin järjestää omaa ohjelmaa.

Mä olin vähän ap.n kaltaisen miehen kanssa suhteessa. Lopulta ei ollut enää mitään yhteistä, kumpikin huiteli omissa menoissaan, eikä oikeasti kohdattu lainkaan. Erohan siitä tuli. Mun exllä oli jäänyt murkkuikä päälle ja hän suhtautui muhun jollain lailla kuin äitiin tai muuhun vanhempaan. Tyttöystävän/vaimon kanssa yhteistekemiset ja menot olivat velvollisuutta ja suorittamista, kiva on sitten jossain muualla, kavereitten kanssa. Oma mokani oli, että lähdin niihin omiin menoihin kuvitellen, että toinen jossain kohden havahtuisi huomaamaan, että tyttöystäväkin on kelpo seuraa. Olisi ollut lyhyempikin tie - ts. keskustelu ja sen jälkeen todennäköisesti saman tien kamojen jako eri osoitteisiin. Meillä meni useampi vuosi elellen kuin kämppikset, kummallakin omat kaveripiirit ja menot.

 

[eräsperäs.]

Tuossa voi käydä niin, ettei sitten olekaan muuta kuin molempien "omia menoja". Jos miehen käytös johtuu teinimäisestä halusta "päättää itse" siitä, minne menee ja kenen kanssa, voi hän kokea yhteiset menot vähemmän mieluisaksi velvollisuudeksi ja olla vain helpottunut, kun toinenkin järjestää omaa ohjelmaa..

Tunnistan kyllä kuvion hyvin ja ymmärrän mitä ajat takaa. Mutta silti joku siinä tökkii ainakin minua, ettei saisi itse päättää omista menoistaan. En nyt puhu aloittajan suhteesta jossa selvästi ei olla samalla aaltopituudella menojen suhteen, mutta en ainakaan itse haluaisi elää kahden aikuisen ihmisen sellaista suhdetta, jossa kaikkeen kysytään lupa tai neuvotelaan, että saako mennä vai eikä saa mennä. Minusta sekin olisi outoa.

Parisuhteessa tulee sallia toiselle myös sellaista kivaa, johon ei ole itse osallisena. Toisella saa siis olla mukavaa ja hauskaa ilman sitä puolisoa, Toki on ihmisiä jotka eivät oikein pysty tälläistä toiselle sallimaan. Enkä nyt tarkoita sinua.

Ylipäätään sille että toinen mieluummin viettääkaiken aikansa ja kivansa omien kaveriensa kanssa, ei voi mitään. Ketään ei voi pakottaa viihtymään yhteisissä menoissa tai omassa seurassaan Silloin täytyisi miettiä sellaisia yhteisiä menoja, että ne olisivat molemmille kivampia kuin kuin kaverien kanssa vietetty aika.

Mukaan voi "pakottaa" mutta viihtymään ei.

 

[Rauna]

Olette siis yhdessä miettineet yhteisen loma-ajan. Mies ehdottanut mökille menoa. Ja mies peruukin textarilla lomasuunnitelmanne! Nyt et kyllä jää yksin asiaa märehtimään, vaan tuppaudut ystäviesi kanssa loppulomailemaan. Tai sitten keksit itsellesi jotain kivaa lomalle. Lähdet vaikka Kroatiaan. Upea paikka! Miehelle ei tarvitse jättää kuin lappu pöydälle -olen lomalla. Syksyyn mennessä olette luultavasti jo eronneet. Eihän tuollainen liitto voi kestää, missä mies ei arvosta sinua tipan tippaa.

 

[Mieskö??]

Mikä lie keskenkasvuinen pojankoltiainen tuo ap_:n "mieheksi" nimittämä planttu on. Ikää saattaa tosin olla jo miehen mittaan, mutta kehitys on jäänyt murrosikäisen hemmotellun koltiaisen tasolle. Toswnnäköisesti kysymyksessä opn yksilö, jolla ei ole aikomustakaan kasvaa aikuiseksi.

Minä pakkaisin kamani ja häipyisin toisiin maisemiin sillä aikaa, kun kaveri lomailee kaveriensa kanssa.

 

[ei surra]

Voi, minä olisin napannut jonkun naisystäväni mukaan, pakannut muiden kamojen lisäksi tanssikengät ja kukkamekot matkaan ja sinne mökille. Oltaisiin saunottu, uitu ja keskuteltu Irlannit ja Kreikat pois EU:Sta ja muutenkin maailma uuteen järjestykseen ja paineltu lavatansseihin.

 

[N51 v]

Toisekseen tulee mieleen yksi kaverini (entisen) avokkinsa kanssa. Olipa kaverillani enempi tai vähempi tärkeää menoa, alkoi sen kertomisesta aina kauhea kalabaliikki. Niinpä kaverini ajatteli, että pääsee vähemmällä, kun joutuu kuuntelemaan sitä vain 5 minuuttia ennen menoaan eikä 5 päivää. Etkai sinä kannusta miestäsi samanlaiseen salailuun?

Tiedän myös itse tälläisia tapauksia, että koska kotona aina tulee menoista sanomista, niistä sanotaan vasta viime tipassa tai ei ollenkaan ja näin minimoidaan motkotuksen kesto.

Eräs kaveri lähti ulos viemään roskapussia ja lähti samalla reissulla Daytonaan (vai miten se kirjoitetaan?), Amerikkaan moottoripyöräkisoihin... silloin ei ollut vielä kännyjä että olisi voinut edes tekstarin laittaa

 

[kokemus]

Tiedän myös itse tälläisia tapauksia, että koska kotona aina tulee menoista sanomista, niistä sanotaan vasta viime tipassa tai ei ollenkaan ja näin minimoidaan motkotuksen kesto.

Eräs kaveri lähti ulos viemään roskapussia ja lähti samalla reissulla Daytonaan (vai miten se kirjoitetaan?), Amerikkaan moottoripyöräkisoihin... silloin ei ollut vielä kännyjä että olisi voinut edes tekstarin laittaa

On näitä. Muistan joskus nuorempana: seurustelin erään miehen kanssa, hän oli 27v ja mä jotain 24v. Oli puhetta kuinka yhdessä mennään sinne ja tänne kesälomilla, jotka vaivalla olin saanu duunissa mulkattua samalle ajanjaksolle kun miehellä oli. Emme asuneet yhdessä. No. Kun loma-aika läheni, ajattelin että pitäisi alkamaan jo varailemaan hotelleita, matkoja tms, niin eikös tämä jäpikkä kerro mulle että onkin vuokrannut moottoripyörän ja lähtee sillä kiertämään maata, yksin. Se suhde päättyi tasan siihen lauseeseen.

 

[vain kämppiksiä?]

Mukaan voi "pakottaa" mutta viihtymään ei.

Totta joo. Mutta mitä mieltä on olla kimpassa jonkun kanssa, jos ei viihdy hänen seurassaan? Ja tämä ei tietysti tarkoita sitä, että aina pitäisi olla kuin paita&peppu. Jos taas tyttöystävästä/poikaystävästä/vaimosta/miehestä tulee jokin oman elämän huoltopiste, jota tavataan silloin kun tarvitaan varmaa seksiä tai puhtaita sukkia, niin ei semmoisessa suhteessa ole paljon järkeä. Tai ehkä on sen kannalta, joka vaan tulee ja menee, hänhän elää sitä teinielämää, jossa huolto pelaa.

Minusta on kyllä kasvun paikka, jos omista menoista ja suunnitelmista kertominen on parisuhteessa kovin vaikeaa. Eikö kertomatta jättämällä pimitä kumppanilta asioita, lähde pelaamaan valtapeliä? Siinä kohden moisen reaktion ymmärrän, jos toinen on sairaalloisen mustasukkainen tai takertuva, mutta ap:n tapauksessa ei kuulustanut siltä.

 

[eräsperäs.]

Minusta on kyllä kasvun paikka, jos omista menoista ja suunnitelmista kertominen on parisuhteessa kovin vaikeaa. Eikö kertomatta jättämällä pimitä kumppanilta asioita, lähde pelaamaan valtapeliä? Siinä kohden moisen reaktion ymmärrän, jos toinen on sairaalloisen mustasukkainen tai takertuva, mutta ap:n tapauksessa ei kuulustanut siltä.

No olen samaa mieltä koko kommentistasi, vaikka lainasin vain tämän pätkän. Itse tarkoitin lähinnä sitä, että menoista toki kerrotaan, mutta erityiseen ei lupaa tarvitse kysellä.

Itsekin olen ollut tässä jo tänä vuonna parilla lyhyellä ulkomaanreissulla, joille lähtemisestä ilmoitinkyllä ajoissa, mutta lupia en kysellyt

 

[suhteutusta]

No olen samaa mieltä koko kommentistasi, vaikka lainasin vain tämän pätkän. Itse tarkoitin lähinnä sitä, että menoista toki kerrotaan, mutta erityiseen ei lupaa tarvitse kysellä.

Itsekin olen ollut tässä jo tänä vuonna parilla lyhyellä ulkomaanreissulla, joille lähtemisestä ilmoitinkyllä ajoissa, mutta lupia en kysellyt

Ethän sentään tehnyt tuota vetoa ajankohtaan, jolloin olitte jo YHDESSÄ suunnitelleet jotain muuta? Siitähän aloituksessa oli kyse.

 

[eräsperäs.]

Ethän sentään tehnyt tuota vetoa ajankohtaan, jolloin olitte jo YHDESSÄ suunnitelleet jotain muuta? Siitähän aloituksessa oli kyse.

No en tehnyt. Joo, minä tässä matkanvarrella rupesin puhumaan yleisesti menoista, sopimisista ja luvan kysymisistä.

Ennenkuin joku keksii sitäkin kommentoida, niin on yhdessäkin matkusteltu ja tullaan matkustamaan

 

[Vieno Kakkonen]

Kiitos teille vastauksista. Vaikka aikaa onkin nyt pohdiskeluuni mennyt vain pari päivää, niin teidän vastauksia luettuani ja pari ystävääni kuunneltuani ja tietenkin itse asiaa todella pohdiskeltuani päätin, että tämä tyttö nyt lähtee tästä suhteesta. Asunnon etsiminen alkaa ja onneksi omalla paikkakunnallani löytyy vuokra-asuntoja nopeastikin.

Koen, että en saa tässä suhteessa riittävästi arvostusta avopuolisona. Joku kirjoittikin, että oma mies oli kohdellut häntä kuin äitiään ja niin minäkin tässä suhteessa olen pitkään tuntenut. Kaikkea hyvää teidän lukijoiden kesään!

 

[Rauna]

Onnea uuteen elämään! Viitsitkö tulla jossain vaiheessa kertomaan, miten mies reagoi lähtöösi? Oliko hänelläkin jo sinkkuajatuksia, vai tuliko kaikki puun takaa -loukkaantuiko?