Olen edellisen kanssa samaa mieltä siitä, että myös tavallisesta ruoasta on mahdollista saada tarpeeksi foolihappoa. Tätä painotetaan toki myös KTL.n sivuilla, vaikka KTL onkin ottanut myönteisempää kantaa foolihppolisien käyttöön. KTL:n sivuilta luin myös tutkimuksesta, jonka lopputulemana esitettiin, että suomalainen nainen saa ravinnostaan keskimäärin n. 2,5 - 2,6mg (?)foolihappoa (en muista lukua ihan tarkasti, jotain tätä luokkaa kuitenkin). Tämä ei ihan riitä tyydyttämään foolihapon tarvetta "normaalitilassa", vielä vähemmän raskauden aikana. Kansainvälisesti foolihapon saantisuositukset käsittääkseni vaihtelevat melko paljonkin (jotain 4mg - 8mg välillä?). Tietysti eri maissa on erilaset ruokakulttuurit, ja sitä kautta foolihappolisille on erilaiset tarpeet.
Omia ruokailutottumuksia on tietysti vaikea arvioida keskiarvoon; syönkö juuri minä keskiverrosti vai keskimääräistä paremmin? Vaikea on siis tällä perusteella arvioida juuri omaan foolihapon saantiaan.
Suositus on, että hedelmiä, vihanneksia ja salaattia syödään 5 annosta / pv. Myös ruoan tulisi olla tietysti monipuolista. Itse syön yleensä n. 4 annosta he-vi-tuotteita päivässä. Itse valmistetun kotiruoan syön 2 krt/ pv, mutta monipuolisuudessa olisi todennäköisesti parantamisen varaa. Kiinnitän jonkin verran huomiota syömisiini, joten luulen, että syön keskimääräistä paremmin. Ehkä saan ruoasta foolihappoa
3 mg??? 3,5 mg??? Parannettavaa ruokavaliossani on, enkä todennäköisesti syö täysin ideaalilla tavalla. Siksi päädyin käyttämään foolihappolisää.
Eli pointtini on siis se, että periaatteessa monipuolisesta ruokavaliosta on mahdollista saada riittävästi foolihappoa, mutta mikäli se ruokavalio ei ihan ideaali ole, foolihappolisä voi olla suositeltava. Riskiryhmistä puhumattakaan. Jokainen tietysti tekee kuten itse parhaaksi näkee ja kokee. Jokainen tuntee itse oman ruokavalionsa parhaiten. Surffasin netissä useita erilaisia lähteitä (mm. äitiysneuvoloita, sairaaloita jne.), ja jonkin verran ristiriitaista tietoa tästä aiheesta valitettavasti näyttäisi olevan.
En tiedä, onko NTD jollain tapaa perinnöllinen sairaus: eräästä viranomaislähteestä (Stakes) luin, että esim. suuhalkiota esiintyy Suomessa huomattavasti enemmän kuin muualla Euroopassa; huulihalkiota esiintyy huomattavasti enemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas kitalakihalkioota Etelä-Suomessa. Aina NTD ei kuitenkaan ole seurausta ruokavaliosta tms. yksittäisestä vitamiinista.