Toggle sidebar

elokuu 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Amorphis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Kiitokset sympatioista Amorphis ja Unelmoija <3! Heti helpotti vähän :)). Mua jo jännittää teidän puolesta, kun pääsette ihan kohta tapaamaan pikkuisianne.

Unelmoija, edellinen synnytykseni jouduttiin siis käynnistämään viikolla 42+0 ja esikko syntyi 42+1. Siitä tämä paasaukseni viidestä viikosta on siis lähtöisin ja mutu on nyt siis tismalleen sama :D.

Selia
 
Heips!

Tässä vähän jännittelee jo kun la 22.8.2010.. mun oma synttäripäivä myös tuolloin. ;D

Eli 37+4 menossa ja kohdunkaula pehmentynyt ja auki 2,5 sormelle. Hmm.

Ikinä eläessä ei ole ollut yhtä ristiriitaisia tunteita. Toisaalta haluais juosta kipua karkuun ja toisaalta taas ei jaksa enää pidempään odottaa että saisi pienen poitsun jo ulos masusta tohon sylkkyyn. Kai sitä pitää vaan koittaa hengittää syvään ja rauhoittua niin hyvin kuin pystyä ja tehdä jotain mistä nauttii, kuten sävellellä hevibiisejä... siitä mie nautin ja laulamisesta. Raskausajan diabetes on saanut mut muuttaa yleensäkin elintapoja terveellisemmäksi ja puntteja nostanut jo 3 kk päivittäin jotta sokerit pysyy kohillaan. Olen ihan kunnon raskausajan diabeetikko kun kaikki 3 arvoa paukkui yli, silti sain vältettyä lisäinsuliinit päivittäisillä lihasliikkeillä joita on pitänyt jaksaa joka päivä ja näin on minun sokerit pysyneet kurissa. Ruokavalio ei mikään tiukka, herkuttelenkin viikottain mutta mun kohdalla ainakin nimenomaan lihaskuntoilu ollut avaintekijä, samalla tässä kiinteytynyt huomattavasti. Pienillä painoilla pitkiä sarjoja ja pienissä osissa pitkin päivää. Tehokkaampi kuin kävely ja aerobinen vaikka toisin luullaan. Lihasliikkeiden tekeminen stimuloi paremmin omaa insuliinituotantoa. Jossain oli tästä artikkelikin netissä mutta sen saa itse etsiä joka tahtoo, mie en muista nimittäin missä se oli. :) Pojan koko arvio la 3,5kg. Saa tosin nähdä miten pitää paikkansa mutta näin. Ihana kun saa pienen Eliaksen syliin. Kyllä tiedetään että se on ihana poika ja nimi on päätetty; Elias! :)

Se on ollut nyt tällä ikävintä kun viisaudenhammas otti ja ärtyi ja olen ollut maanantaista asti helvetillisissä kivuissa ja rampannu lääkärissä.. Onneks lääkäri kertoi että vahvempaa(Panacodia) kuin panadol voi ottaa kipuun mutta kyllä se jääpussi ja vesi ollu kaikista tehokkaimmat ja alkaa jo penisiliinikin vaikuttaa. En olisi kaivannut tuota vaivaa tähän saumaan mutta what ever alkaa jo olla ohi joten ajatus siirtyy taas pieneen rakkaaseen. :)

Katsellaanhan milloin vaavia pukkaa maailmaan. Onnea kaikille odottaville sekä vauvaansa jo sylissään kantaville! :)
 
Huhhuijaa... Tänään uusi lääkäri, kun terkkarikin oli sitä mieltä, että viime viikon käynti kesäkandilla ei ollut sellainen kuin piti.

Nyt lääkäri katsoi ultralla ja mittaili vauvan kokoa. Painoarvio tällä hetkellä tasan 4000g. Vauva ei ole vielä kunnolla laskeutunut, mutta kohdunsuu on siis jo pikkuisen auki. Lapsivettä on vielä paljon, ja lääkärin mukaan sekin voisi vaikuttaa siihen, että se sf-mitta on niin iso. Anyways, tämän lääkärin mukaan ei siis "vain odotella" (kuten kesäkandi sanoi), vaan hän kirjoitti lähetteen KYSiin lasketun ajan lähelle, jolloin tutkitaan lisää ja mahdollisesti käynnistetään. Ettei vaan vauva kasva liian isoksi ja siten muodosta ongelmaa alatiesynnytykselle.

Sokerirasituskoe meni läpi :D ja tulokset oli jopa paremmat kuin eka kerralla. Mutta siis jotenkin tuo iso sf-mitta ja runsas lapsivesi viittaisi jonkinlaiseen sokerijuttuun vauvaan liittyen, en ihan ymmärtänyt mitä lääkäri sanoi tästä, kun jutteli vähän niin kuin itsekseen...

En nyt kuitenkaan ole huolissani, vaikka hiukan ymmälläni olenkin.

Petra rv 37+6
 
Kylläpä raivostuttaa kun just kirjoitin pitkän kertomuksen ja kommentoin muiden asioita ja sit kone hävittää koko jutun.. !

Onpa Petra hyvä, että terkkari otti tosissaan ja laittoi sut uudelleen lääkärille. Melkoisen isoa vauvaahan sieltä ennustellaan, jos la tulee täyteen.
Tervetuloa HennaO, jos meinaat tulla uudestaankin kertoon kuulumisia. :)

Täälläki on todella norsu olo. Vauva on kiinnittyny ja jokaista alapään luutaki särkee, ku se painaa niin alas. Terkkari sano perjantaina, että alemmas ei enää pääse ja milloin vain saattais kalvot puhjeta.. Liikkuminen on hankalaa ja harmittaa niin, kun en jaksa/pysty esikoisen kans leikkimään niinkuin haluaisin..

Samalla sektio on alkanu jännittää tosi paljon.. Entä jos en paranekaan samalla tavalla kuin viimeksi, tai joku menee pieleen tms.. Jännitys taas purkautuu lähinnä miehelle kiukutteluna. Aivan sääliksi käy.. Mies on kyllä ollut nyt viimeisen viikonkin aivan unelma. Ymmärtäväinen ja huolehtivainen ja jopa petipuuhat on taas maistunut (vaikka vähän mielikuvitusta vaatiikin) 3ässää on siis ollut käytössä, mutta eipä niiden taikaan oo luottaminen. :)

Mulla ei ookkaan enää kuin yksi labrakäynti tällä viikolla, jossa otetaan jotkut verenkuvat leikkausta varten, normaalineuvolat on käyty ja sitten vain viikon päästä klo 6.30 Oyssiin. En voi uskoa että tää pitkän pitkä raskausaika on niin loppuvaiheessa.. Huomattavasti vaikeempi tää on ollu ku esikoisen kanssa.. Mutta loppujen lopuks kaikki ok, painoa tullut se n. 9 kiloa, verenpaineet ja kilpirauhasarvot pysyny hyvinä ja ainoastaan hb:t laskenu. Henkisesti tää on kuitenki ollu raskasta. Jännittänyt ja pelottanut kaikki enemmän. Kai siksi kun tietää tavallaan mitä on tulossa.

Jaksamista kaikille loppusuoralla ja tsemppiä jo synnytyksiin!!

Neppu 38+2
 
Kuten oletettu laskettu aika tuli ja meni joten nyt sitten vain tuskaisesti odotellaan...huoh...ei tunnu oireita laisinkaan siihen suuntaan etta meidan pikkuinen olisi tulossa tahan maailmaan. On hieman semmonen olo etta limbossa mennaan. Ei oikein viitti minnekaan pidemalle reissulle lahtea vaikka ollaan kumpainenkin miehen kanssa lomalla. Mies enemman huolissaan kuin mina.
Vauva onneksi liikkuu ihan mukavasti, mutta valilla en tieda missa suunnassa on koko motkyla menossa kun tuntuu etta kasia ja jalkoja tuntuu ympari vatsaa. Keskiviikkona on seuraava neuvola. Katotaan mitas se neuvolan tati meinaa, en odottele sen kummemempia taltakaan visiitilta. Onneksi taalla on ollut kuitenkin viileampi saa niin olenpahan edes saanut nukuttua.
Neppu koskas sulla on se suunniteltu sektio? Voimia sulle myos, juuri juteltiin miehen kanssa etta mahtaa olla raskasta kun on jo eneman kuin yksi lapsi kun ei ole aikaa lepailla silloin kun haluaa. Mina olen kans miehelle kiukutellut kovasti mutta tahan asti on onneksi ymmartanyt etta on raskasta.
Petra tsemppia!Koskas sulla on kaynnistys edessa jos ei ala pikkuinen ilmoitteleen itestaan. Hyva kuitenkin etta se sokeri rasitus meni hyvin.
Henna tervetuloa joukkoon ja tsemppia hammaskipujen kanssa!
Mitenkas muilla, joko on oireita synnytyksen suuntaan?
Unelmoija 40+1
 
HennaO tervetuloa joukkoon. :) Sun kiinteytysneuvot olis tulleet tarpeeseen mulle, ei jotenkaan ole edes tullut mieleenkään pienellä lihastreenillä hoitaa kuntoaan raskasuaikana. Joko olen uinut tai kävellyt - ja aika paljon liitos- ja iskiaskipujen kanssa on ollut tuo kävely hyvin hiljaista. Viime syksyn kuntoon onkin sitten taas matkaa, mutta hiljaa hyvä tulee. :)

Unelmoija, eräpäivä tuli tännekin. Pojat olivat niin tarkkoja syntymään ajallaan, mutta Tyty tuntuu viihtyvän massussa paremmin. Toivon huomenna pääseväni mukaan esikon ekalle koulumatkalle ja ainakin tällä hetkellä uskoisin sen onnistuvankin. Supistelee ja supistelee aina vaan ja vauva on hirmu alhaalla.. Lähtö tässä voi tulla vaikka miten nopealla aikataululla, mutta jotenkin on sellainen fiilis, että ihan pian se ei tapahdu kuitenkaan. Nyt siis keskitytään huomiseen koulunalkuun. :)

Onneksi on vähän vilpoisampaa, tosin turvotus ei tunnu enää laskevan ollenkaan. Saas nähdä mitä neuvolan vaaka näyttää, kohta lähdetään poitsujen kanssa selvittämään asiaa. :) Viimeeksi oli tullut viikossa turvotuksen takia vaikka kuinka lisää painoa.. Kokonaisuudessaan olen saanut kerättyä sellaiset 17kg lisää, saman verran on pojistakin tullut. Aika äkkiä ne kyllä niistä on eroon päästy - tosin pari kiloa on jäänyt pidemmäksi aikaa "roikkumaan".

Tsemppiä kaikille, kohta meillä on nyytit sylkyssä. :)

Amorphis ja Tyty 40+0
 
Iiks, nyt alkaa jännittää.. Tänään tuli kutsu KYSiin, ke 18.8. ois siellä siis lisää tutkimuksia vauvan koon suhteen yms. ja mahdollisesti samalla reissulla käynnistetään (LA siis 21.8.). Toisaalta jotenkin helpottaa ajatus siitä, että nyt sitten mennään ihan ajan kanssa (mahd.) synnyttämään, ettei tarvii arvuutella. Minä kun en mielestäni vieläkään ole mitään supistuksia tuntenut... Vai onko sitten niin korkea kipukynnys tullut selkäjuttujen yms. vuoksi, ettei ihan joka nipistyksestä reagoi?

Eilen annoin miehelle lahjaksi isyyspakkauksen, johon olen keräillyt tavaraa pitkin tätä ja viime viikkoa. Pääaineksena siinä oli miehen suosikkikonjakkia ja sikareita - varpajaisia varten... Huvitti pikkuisen, kun Alkossa multa kysyttiin papereita! Olinko sitten muka niin nuorekkaan näköinen vai ottiko kassa varuilta nimen ja sotun ylös, että voi ilmoittaa sossuun... :D Anyways, mies oli otettu paketistaan ja tänään jo suunnitteli mitä ottaa siitä mukaan synnärille "evääksi", sikäli mikäli meidän pitää sinne jäädä. Pakkauksessa oli siis myös energiajuomaa ja -patukoita sekä Sisu-aski.

Ihanaa tosiaan, kun on ollut nyt vähän viileämpää. Yölläkin saa paremmin nukuttua, kun ei ole niin tuskaisen kuumaa. Turvotus ei kyllä ole multakaan kadonnut mihinkään, mutta luotan siihen, että se jää sinne synnärille...

Mutta nyt pitää mennä ottamaan torttu uunista. Olen tässä viime päivinä leiponut ja tehnyt ruokaa pakkaseen. Joku ihme kotiäiti-vietti iskenyt päälle ;D

Jaksamisia kaikille elomammoille vielä viime metreille ja eikö niitä nyyttejä kohta ala jo ilmaantua?!

Petra rv 38+5
 
Hyvää huomenta oi te äidit elokuun!:)

Eikun Petra tsemppiä huomiseen ja vedä syvään henkeä! Hienosti pärjäät varmasti! :)
Pian pääset nauttimaan pienestä Päivänsäteestäsi!

Mulla on ollu kanssa tässä semmoisia hyvin "epäselviä" supistuksia kun eilenkin koko päivän juili alaselkää, sisäreisiä, peräaukkoa ja ihan alhaalla kohdussa tuntuu puristavaa tunnetta mutta ei kuitenkaan tunnu mitään varsinaisesti tuossa vatsalla. Pientä kiristystä silloin tällöin, lähinnä nuo muiden alueiden tuntemukset ovat päälimmäisinä mielessä. Neuvolassa eilen terveydenhoitaja tarkasti "instrumenteillaan" kohdunsuun tilanteen ja sanoi ettei kohdunkaulaa enää olemassakaan ja että seuraava vaihe sitä avautumista valmistelee joten sanoi myös että hän katsoisi että synnytykseni on käynnissä jo vaikka en sitä edes tajuaisi epäselkeiden supistusten takia ja vaikka ottaisi aikaa että keho työstää sitä synnytystä kunnon vauhtiin. Kaipa sitten niin! Synnytyksessä ilman että tajuaa! :D

Sunnuntai-maanantai välisenä yönä silmät rävähti auki noin klo 2 kun olin nukkunut n. 1 tunnin vasta ja piti oikein ravata vessaan. Ajattelin että onpas hurja kakkahätä ja siinähän sitä "tuubaakin" tuli oikein urakalla väännettyä mutta kun ei tullut enää isompaa eikä pienempää hätää niin en pöntöltä päässyt ylös seisomaan kun alkoi työnnättää oikein urakalla noin 20 ekstra minuuttia lisää. Jalat oikein nousi sojottamaan eteenpäin, kädet puristu nyrkkiin ja vatsa teki kovaa puristusta(eilen neuvolassa hoitaja selvensi että olivat napakampia supistuksia ;D) uudelleen ja uudelleen ja aloin jo itkeä että miksei tämä lopu. Mies kerkesi viereen kun kuuli ölinäni ja hetken tilannettani seurattuaan alkoi hokea että " Rauhoitu, älä ponnista noin kovaa!" ja että "Nyt et kyllä loppu raskausaikana syö enää mausteista kebablihaa.."
Siihen minä vain puristuksen aikana irvistelin että "En minä saakutti tätä ponnistusta itse tee joten ei paljon voi rentoutua" Kebabasiaan sanoin että " Jos tämä kebabista johtuu niin on kyllä helkkarin moista kebabbia..". Oli se koomista kun jälkeenpäin alkoi supistukset rauhoittua. Veli ja kälynikin nukkuivat viereisessä huoneessa ja veljenikin tuli kesken ölinäni vessan ovella ja näyn nähdessään nosti kättä ja sanoi "Hyvät yöt" ja hävisi toisen vessan kautta äkkiä takas nukkumaan. :D

Kyllä tolle naurettiin eilen päivällä mut sillä hetkellä nauru oli viimeinen mikä olisi mieleen juolahtanut.


Amorphis, mulla on ollut sama noiden kävelyjen kanssa! Ei vaan kykene "lenkkeilee" 5-10 min kauempaa ku tuntuu että edestä, alhaalta hajoaa jotain. Siksi ajatus raikkaasta syksystä ja pienestä kultamurusta tuhisemassa vaunuissa onkin aivan taivaallinen! Hitsi aion muuten kävellä kun taas ei tunnu siltä että häpyluuliitos ratkeaa. Oijoi! :)

No mites Unelmoija jakselee? Vieläkö olet yhtenä kappaleena vaiko kahtena? :)

Jokos Neppu on saanut oman pikkuisensa syliin?

Joskohan tässä uni tulisi uudelleen kun tässä kirjoittaessa närästys alkanut helpottelee.. Kiitos tehohdistelmäni: Rennie ja iso maito lasillinen :)

Voimia ja iloa tuleviin koitoksiin ja minä jään odottelemaan josko jonain hetkenä "tajuaisin" tämän menneillään olevan synnytyksen! ;D

Hipsis!
 
Mulla siis Rv 39+2




Alkuperäinen kirjoittaja HennaO:
Hyvää huomenta oi te äidit elokuun!:)

Eikun Petra tsemppiä huomiseen ja vedä syvään henkeä! Hienosti pärjäät varmasti! :)
Pian pääset nauttimaan pienestä Päivänsäteestäsi!

Mulla on ollu kanssa tässä semmoisia hyvin "epäselviä" supistuksia kun eilenkin koko päivän juili alaselkää, sisäreisiä, peräaukkoa ja ihan alhaalla kohdussa tuntuu puristavaa tunnetta mutta ei kuitenkaan tunnu mitään varsinaisesti tuossa vatsalla. Pientä kiristystä silloin tällöin, lähinnä nuo muiden alueiden tuntemukset ovat päälimmäisinä mielessä. Neuvolassa eilen terveydenhoitaja tarkasti "instrumenteillaan" kohdunsuun tilanteen ja sanoi ettei kohdunkaulaa enää olemassakaan ja että seuraava vaihe sitä avautumista valmistelee joten sanoi myös että hän katsoisi että synnytykseni on käynnissä jo vaikka en sitä edes tajuaisi epäselkeiden supistusten takia ja vaikka ottaisi aikaa että keho työstää sitä synnytystä kunnon vauhtiin. Kaipa sitten niin! Synnytyksessä ilman että tajuaa! :D

Sunnuntai-maanantai välisenä yönä silmät rävähti auki noin klo 2 kun olin nukkunut n. 1 tunnin vasta ja piti oikein ravata vessaan. Ajattelin että onpas hurja kakkahätä ja siinähän sitä "tuubaakin" tuli oikein urakalla väännettyä mutta kun ei tullut enää isompaa eikä pienempää hätää niin en pöntöltä päässyt ylös seisomaan kun alkoi työnnättää oikein urakalla noin 20 ekstra minuuttia lisää. Jalat oikein nousi sojottamaan eteenpäin, kädet puristu nyrkkiin ja vatsa teki kovaa puristusta(eilen neuvolassa hoitaja selvensi että olivat napakampia supistuksia ;D) uudelleen ja uudelleen ja aloin jo itkeä että miksei tämä lopu. Mies kerkesi viereen kun kuuli ölinäni ja hetken tilannettani seurattuaan alkoi hokea että " Rauhoitu, älä ponnista noin kovaa!" ja että "Nyt et kyllä loppu raskausaikana syö enää mausteista kebablihaa.."
Siihen minä vain puristuksen aikana irvistelin että "En minä saakutti tätä ponnistusta itse tee joten ei paljon voi rentoutua" Kebabasiaan sanoin että " Jos tämä kebabista johtuu niin on kyllä helkkarin moista kebabbia..". Oli se koomista kun jälkeenpäin alkoi supistukset rauhoittua. Veli ja kälynikin nukkuivat viereisessä huoneessa ja veljenikin tuli kesken ölinäni vessan ovella ja näyn nähdessään nosti kättä ja sanoi "Hyvät yöt" ja hävisi toisen vessan kautta äkkiä takas nukkumaan. :D

Kyllä tolle naurettiin eilen päivällä mut sillä hetkellä nauru oli viimeinen mikä olisi mieleen juolahtanut.


Amorphis, mulla on ollut sama noiden kävelyjen kanssa! Ei vaan kykene "lenkkeilee" 5-10 min kauempaa ku tuntuu että edestä, alhaalta hajoaa jotain. Siksi ajatus raikkaasta syksystä ja pienestä kultamurusta tuhisemassa vaunuissa onkin aivan taivaallinen! Hitsi aion muuten kävellä kun taas ei tunnu siltä että häpyluuliitos ratkeaa. Oijoi! :)

No mites Unelmoija jakselee? Vieläkö olet yhtenä kappaleena vaiko kahtena? :)

Jokos Neppu on saanut oman pikkuisensa syliin?

Joskohan tässä uni tulisi uudelleen kun tässä kirjoittaessa närästys alkanut helpottelee.. Kiitos tehohdistelmäni: Rennie ja iso maito lasillinen :)

Voimia ja iloa tuleviin koitoksiin ja minä jään odottelemaan josko jonain hetkenä "tajuaisin" tämän menneillään olevan synnytyksen! ;D

Hipsis!
Click to expand...
 
Viimeksi muokattu:
Petra, hurjasti tsemppiä huomiselle! Tule heti kertomaan tilanne, kun voit :))).

Jokos Amorphis ja Unelmoija ootte jakautuneet, kun ei oo kuulunut?

Tänne ei mitään erikoista. Syyskuun kuudetta odotellessa ja pesää rakentaessa. Pikkulikka pitää onneksi kiireisenä, niin ei pääse aika käymään pitkäksi :)

Selia 39+1
 
HennaO kiitos päivän nauruista! Tuo sun kebab-juttu oli kyllä varsin hupaisaa luettavaa.. :))

Täällä viikot tasan 41. Olin aamupäivällä neuvolassa. Yliaikaiskontrolli äippäpolilla edessä sunnuntaina ja sisään ottavat joko silloin tai viimeistään ens tiistaina. Nyt on kyllä tänään tullut jonkin verran veristä vuotoa ja taas vaihteeks supistelee, että ehkä lähtö tulee jo ennen kontrollikäyntiä. TAI sitten ei.. tuntuu olevan Tytynen sitä mieltä, että masussa on mukavampaa. :) Olen kyllä sikäli tyytyväinen tilanteeseen, että saatiin rauhassa esikoisen koulunaloitukset ja kuopuksen kerhot käyntiin.

Nyt täytyy rientää, tsemppiä kovasti kaikille, kohta päivitetään syntyneet-listaa. :))

Amorphis ja Tyty rv 41+0
 
Pikaisesti moi! Eilen illalla tuli lähtö klo 22.30 ja Tyty syntyi klo 01. Nopea synnytys ilokaasun ja spinaalin voimin. Pieni ihanuus tuhisee tuossa vierellä.. Mitat neidillä oli 4380g ja 53cm. Meni siis painoarvio ihan metsään. :) Tsemppiä teille kaikille, minä jatkan tuijottelua.. <3
 
Amorphis, tuhannesti onnea ja lämpöisiä halauksia pienen tylleröisen johdosta koko perheelle <3!
Nopsaan tyttö sitten tuli, kun oli tullakseen, hyvä niin. Tuu kertoo lisää synnytyksestä, kun tuijottelulta joudat :). Ihanaa, mäkin haluan jo vauvan kainalooni :).

Selia 39+2
 
Lämpöisät onnittelut Amorphis!

Pikaisesti vain täältäkin uutiset. Tänään kotiuduttiin. Poika syntyi siis maanantaina suunnitellulla sektiolla. Pituus 51cm ja paino 3590g, tuuhea musta peikkotukka ja kerrassaan suloinen tapaus. Itse menen jo ilman särkylääkkeitä, kaikki siis paremmin ku hyvin. Kerron tarkemmin vähän paremmalla ajalla!

Tsemppia muille

Ikionnellinen Neppu ja poika 3vrk
 
Onnea Nepun perheelle! <3

Mekin kotiuduttiin jo tänään, tosin lauantaina täytyy vielä käydä kontrollissa. Tytyn sokerit oli aika matalalla, kun maito ei oel vielä noussut rintoihin ja useimmiten kai tällaiset yli neljäkiloiset tarvitsevat aika varhain lisämaitoa kaveriksi. Viime yönä pari kertaa meni pienet lisämaidot, mutta eivät olleet lääkärin mukaan riittävästi ja nyt meillä on ohje antaa lisää joka syötöllä. Niin ja syöttövälit näin alkuun kolme tuntia. Yritetään nyt sinne lauantaille pitää tämä tahti, eiköhän sitten jo ala arvot olemaan kohdillaan ja varmasti jo omaakin maitoa alkaa tulla.

Tosiaan synnytys oli aika nopsa. Maanantaina tuli pitkin päivää vähän veristä limaista vuotoa ja joitain supistuksiakin. Illemmalla supistuksia tuli lisää, mutta edelleen harvakseltaan. Yllättäen yhdeksän maissa sitten alkoikin oikein sarjatuli; supisteli 2-3min välelin ja välillä tuntui, ettei edes taukoa välttämättä ollut. Aika pian sitten olikin pakko hälyttää lastenvahti ja alkaa miehen kanssa tehdä lähtöä. Perillä oltiin puoli yhentoista jälkeen. Kätilö ohjasi suoraan saliin vaihtamaan vaatteita. Heti perän meni lapsivedet. Aloin hengitellä ilokaasua ja kätilö tilasi nukkumatin antamaan spinaalia. Olin siihen mennessä auennut 6cm. Spinaali toi taivaallisen raukeuden, kaikki kamala kipu oli poissa! :) Spinaalin laiton aikana avautuminen etenikin sitten loppuun asti.

Ponnistusvaihe kesti 20min, ilman spinaalia se olisi ollut varmaan muutaman minuutin. Puuduksissa jouduin ponnistaa, mutta onneksi loppua kohden alkoi tunto palata ja pystyin paremmin keskittymään ponnistamiseen. Yhdeltä tuska oli ohitse ja saimme ihastella isänsä synttäripäivänä syntynyttä ihmettä. <3

Nyt syöttelemään taas.. kuulumisianne odotellessa. :)

Amorphis ja Tyty vähän alle 2vrk
 
Pikainen onnen toivotus Amorprhis ja anteeksi jos oli muitakin mammoja, mutta on hieman unen puutette ;)
Tanne syntyi "pieni" poitsu 15/08 ja painoa oli huimat 4500g jota en todellakaan osannut odottaa. Sairaalaan lahettiin sunnuntai aamulla kello 7 ja sinne tullessa olin jo 7cm auki joten suoraan synnytys huoneeseen. Ilokaasulla ja semmosella kun diamorphine selvittiin, mutta loppu vaiheessa piti leikata valiliha ja sitten kaytettiin imukuppia kun ei meinannut meidan poika tulla tarpeeksi akkia ulos ja sydamen syke vaihteli. Taisi olla mies enemman peloissaan. Pituutta taalla ei mitattu mutta reilusti yli 50cm poika ja jopa oli katilo shokissa kun oli niin iso poika. Joka muuten nyt herailee joten taytyy jatkaa paremmalla ajalla.
 
Huomenta mammat! Ja onnea Neppu, Amorphis ja Unelmoija. Meitäkin saa onnitella, koskapa pikkumies syntyi torstaiaamuna 19.8. käynnistyksen tuloksena <3

Aamupäivällä oli aika KYSin äitipolille vauvan suuren koon vuoksi ja jo lähtiessä tuntui vähän mahanpohjassa nipistelyä, mutta panin sen vaan jännityksen piikkiin. Lääkäri katsoi, että kevyitä suppareitahan ne oli ja mittojen perusteella määräsi käynnistyksen. Lääkkeen sain kahdelta iltapäivällä ja sen vaikutus oli, että tuntui vaan kovasti pissattavan. Mutta mittareiden mukaan ne oli siis supistuksia. Mies jo arpoi siinä iltapalan syötyäni, että hän lähtee kotiin, mutta vaille ysi alkoikin sitten tosi kovasti supistaa ja kätilön tutkimuksen jälkeen tuli jo lapsivettäkin, joten kiireellä synnytyssaliin. Siellä olikin pikkisen ruuhkaa, mutta onneksi mahduttiin :D

Kivunlievitykseen sain alkuun ilokaasua ja puolilta öin epiduraalin. Kahden maissa alkoi kunnolla ponnistuttamaan ja pikkumies tuli maailmaan neljältä. Tosin mikään pikkuinenhan se ei siis ole, kun painoa tuli himpun vajaa neljä kiloa ja pään ympäryskin oli 38 cm. Pituutta ei täällä vielä ole mitattu, mutta varmasti yli 50 cm. Melkoisen kivuliastahan tuo synnytys oli, kun vauva repi tullessaan kaikki paikat rikki :( Mutta onneksi lääkettä saa ja itse ei tarvitse rimpuilla, kun palvelu pelaa. Tosin olen itse reippaillut enkä mitenkään hyytynyt sängynpohjalle.

Vauva joutui kylläkin eilen illalla tehohoitoon, kun sokerit oli pikkisen raja-arvon alapuolella (2,7 kun pitäisi olla väh. 2,9). Jotenka saa nyt tipasta vähän lisää sokeria, että jaksaa taas tulla viereen pötköttämään. Rauhalliselta vauva vaikuttaa ainakin ensi alkuun, ihan kuin isänsä - tykkää nukkua!

Minä lähden tästä nyt sitten aamupalalle ja pikkumiestä moikkaamaan <3

Petra + Maksi-Milli 1vrk
 
Onnittelut myös Petra ja Unelmoija! Ehkä jo muutama muukin, jotka ei vaan oo ehtineet ilmoittautumaan..

Täällä alkaa ikää olla jo viikon verran. Pikkuherra on ollut kiltti kuin unelma ja myös isosisko on ottanut tulokkaan tosi hienosti vastaaan. Ainaki vielä on vältytty kaikilta kriiseiltä. Vauvahan lähinnä nukkuu ja syö, mutta pari pidempää valvomispätkää n. 2,5h on ajoittunu päiväsaikaan ja yöt menee 3 syötöllä. Vaippaa en oo öisin vaihtanut ku iho on ollut niin hyvänä, vaan vasta aamukuuden aikaan kun on ruvennut sitä vähän kitisemään.. Näin mentiin esikon kanssakin ja sillä vältyttiin niiltä yöllä reipastumisilta..

Synnytyksestä sen verran että leikkauksen ajaksi laitettiin spinaali ja jälkihoitoa varten epiduraali. Leikkaus alkoi klo 11 ja tosiaan 11.14 oli poika ulkona äkäisen itkun saattelemana. Heti sain nähdä vilaukselta, että tuuhea musta tukka siellä oli ja komeat kivekset. :) Leikkauksen aikana tuntui ikävää tönimistä ja venyttämistä mutta ei tietenkään kipua. Isukki lähti heti hoitamaan poikaa ja minä jäin kokoon kursittavaksi. Siinä menikin yli tunti ja vielä yli kaksi tuntia yksin heräämössä. Aika tuntui tosi pitkältä mutta piti odottaa kunnes sai itse koukistettua jalat. Sen jälkeen pääsin osastolle ja syöttämään ensimmäisen kerran pojan. Isä olikin saanut antaa jo pullosta eka aterian..

Toipuminen meni hienosti, seuraavana aamuna sain katetrin ja kipupumpun jo pois ja pääsin liikkeelle ja itse hoitamaan vauvaa. Mikä olikin hyvä koska osasto oli niin täynnä että osa äideistä ja vauvoista oli käytävällä eikä hoitajat paljoa ehtineet minua katsomaan.. Torstaina päästiin sitten tosiaan kotiin ja siitä lähtien on mennyt hienosti.

Varsinkin illalla haavaa aristaa ja en saa nostella vauvaa painavampia, mutta yhdellä buranalla päivässä olen selvinnyt. Vauvelin paino tippui eka päivinä 300g, joten neuvolan kotikäynti on jo tänään.. Sitä odotellessa. Uskon kyllä että paino on nyt noussut hyvin, koska maitoa tulee kunnolla ja poika on aika hyvä syömään!

Nimi on muuten päätetty ja pojasta tuli/tulee Luka.

voimia vauva-arkeen ja tsemppiä viimeisille jotka nyyttiään vielä odottavat. Minä lähden tuijottelemaan meidän pikku ihmettä!

Neppu
 
Paljon onnea kaikille teille tuoreille äideille! Ihanaa lukea illoisesti päättyneitä tarinoita täältä. Ja jännittävääkin, kun on oma koettelemus vielä edessä.

Meillä vielä odotellaan lukemilla 39+6. Sisko antoi odottaa itseään viime hilkuille eli 41+6. Saapas nähdä, käykö nyt samoin...

Nautinnollisia vauvannuuskutteluhetkiä kaikille!

Hamma
 
Onnittelut kaikille vauvaantuneille ja tsemppiä meille muille tulevaan koitokseen :).
Täälläkin siis yhdessä kasassa vielä ollaan, eli Hamma mä pidän sulle seuraa loppuun saakka ;).

Selia rv 40+0
 
Anukin edelleen kasassa joten hamma ja selia, ette ole yksin :) mulla tänään siis 39+4, limatulppaa pikkuse tullu muutama päivä sitte, supistelee joka ilta mutta siinä se..3.syyskuuta leikataan, jos ei tule sitä ennen. laskettuna päivänä eli ens perjantaina ois voitu leikata jo, koska tyttö oli 3,7kilonen jo kaks viikkoo sitte, mutta tuona laskettuna menee appiukko naimisiin niin enhän siihen voinu leikkausta ottaa..eli katsellaan nyt tulisko ite vai autetaanko sillo syyskuussa..

Onnea hirmusesti kaikille vauvautuneille! Ei mee kauaa enää meillä muillakaan, tsemppiä vaan!
 
Mie oon vielä synnyttämättä myös. 22.päivä oli sekä laskettuaika sekä minun 26-vuotis synttäripäivä. Miehellä 32-vuotis synttärit 30. päivä ja silloin myös yliaikakontrolli Hyvinkäälle. Eihän tässä ole mielessä mitkään synttärijuhlinnat pyöriny ku pieni poika syntyy pian. Ehkä mennään ens kuussa joku viikonloppu leffaan ja jotain. Se olis kivaa! :P Ainakin hoitajia on tarjoutunut jo tuota leffailtaa varten.

Tosiaan 40+3 menossa kohta kun vuorokausi vaihtuu. Kipeämpiä supistuksia ollu jo viime viikon keskiviikosta ja paine alhaalla lisääntyy huomattavasti hetki hetkeltä. Ihan hirmuisesti pelottaa edessä oleva synnytys ja se kipuilu siis lähinnä..

Öitä :)
 
Hennalle tulin vaan sanomaan, että älä pelkää sitä synnytystä. tai koita ainaki olal pelkäämättä hirveesti :) keskity ajattelee sitä että kaikki minkä kestät vie sinua lähemmäs vauvan saantia syliin. Tottakai se tulee tekee kipeää ja ne supistukset on tuskasia, mutta kaiken sen kestää kun muistuttelee itteesä mikä palkinto on oottamassa!! Kaikki kipu loppuu kun saat vauvan syliisi!!
 
Tulin kurkkailemaan, joko vauvoja olisi syntynyt. :) Onnea Petralle ja Unelmoijalle! Isoja vauveleita sitten muillakin kun meillä. :))

Täällä on onneksi päästy jo vauvantahtiseen imetykseen viime lauantaisen kontrollin jälkeen. Maitoakin tulee jo riittävästi omasta takaa. Tyty on vallan hurmaava pikku Ihanuus, tuhisee ja tuoksuu hyvälle. :) Yöt menee tosi kivasti muutamilla syötöillä ja päivisin alkaa jo olla välillä ihan mukavia syöttövälejä. Kova kiri olikin saada äitin maitobaari vastaamaan ison vauvan tarpeita.

Henna olet menossa Hyvinkäälle kontrolliin, ilmeisesti synnytätkin siellä? Minä olen synnyttänyt siellä kaikki kolme lastani ja sairaalasta on pelkästään positiivista sanottavaa. Vuosi-pari sitten tehty remonttikin on tuonut kivasti uutta ilmettä. Uskon, että synnytys jännittää. Jännitti se minuakin, vaikka kolmatta kertaa oli koitos edessä. Mitään kauhutarinoita ei tietysti kannata alkaa mielessään maalailemaan, synnytystä kun ei voi etukäteen ennustaa. Kipua se tuottaa, mutta kuten Anumk sanoi, kaikki se vie lähemmäs vauvan syntymää. Onneksi on olemassa tehokkaat kivunlievitykset, jos kipu tuntuu sietämättömältä. Itse en ole yhtään lasta saanut ilman puudutuksia. On ihanaa saada edes joksikin aikaa tiheiden supistusten tuoma tuska pois. Toiset sitten kestää paremmin ja haluaa kokea synnytyksen ilman mitään kivunlievityksiä.

Tsemppiä ja jaksamisia loppumetriläisille, uutisia odotellessa! :)

Amorphis ja Tyty 8pv
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa