Hohhoi, pakko purkaa tänne mieltäni kun en vaan saa ajatuksiltani rauhaa. Tilanne on tämä: olen seksuaalisesti erittäin turhautunut, koska avomieheni haluaa todella harvoin seksiä. Vuosia olen jo kaikkeni kokeillut - niin yrittänyt kuin ollut yrittämättäkin. Seksiä on vain silloin kuin mieheni haluaa, eli keskimäärin kerran pari kuukaudessa. Miehelläni ei ole mitään tavoitteita minun tyydytyksestäni huolehtimiseen eikä hän suostu vapaaseen suhteeseen. Rakastan kuitenkin miestäni ja hän rakastaa minua. Olemme olleet yhdessä jo pian kuusi vuotta ja asumme yhdessä.
Ongelma on vain tämä minun pakottava halukkuuteni, joka tekee minut hulluksi. Haluaisin seksiä mieheni kanssa, haluaisin olla hänelle uskollinen ja odottaa sitä, että hän joskus haluaisi useammin tai enemmän. En vain enää edes muista, miltä tuntuu halukkaan miehen suudelmat ja otteet seksissä. Olen vasta kolmekymppinen ja jo vuosia harrastanut seksiä passiivisen miehen kanssa. Kaipaan palavasti ja kipeästi seksiä, halukkuutta ja yhteistä intohimoa.
Nyt olen kohdannut miehen, joka tehnyt varsin selväksi haluavansa minua seksuaalisesti. Tulemme muutenkin hyvin juttuun. Mies tietää että olen varattu ja hän on sitä itsekin. Meidän välillämme on aivan mieletön kipinöinti ja intohimo, vaikka ainoa fyysinen kontakti välillämme on ollut halaus. Tuo mies on nyt kuitenkin vienyt kaikki ajatukseni ja fantasioin hänestä päivittäin. Tuntuu, että en pääse ajatuksistani eroon. Vartaloni suorastaan huutaa kosketusta. Joka kerta, kun näen miestä, välillämme on vahva eroottinen lataus, joka jää kihelmöimään mieleeni useiksi päiviksi. En haluaisi miehestä muuta, kuin seksuaalista tyydytystä. Mitään suhdetta hänen kanssaan en haluaisi. Tiedän, että avomieheni pettäminen olisi väärin.
Tunuu niin raskaalta, kun teidän, että minun pitäisi taistella kiusausta vastaan. Mietin vain, että mitä siitä saan? Mikä palkinto minua uskollisuudesta odottaa, jos tähänkin asti olen joutunut tyytymään murusiin seksielämässäni?
[keskustelu siirretty]