Exän kanssa viestittely

Onko ok, että toinen kirjoittelee kuulumisia ja mitä lie entisen naisensa kanssa? Vaikka minä olen tehnyt selväksi, etten tykkää asiasta. Heillä ei ole yhteisiä lapsia tms. mikä pitäisi kiinni toisissaan, eivät ole mitään lapsuudesta lähtien ystäviä tms.

Inhottaa erityisesti, koska huomaan miehen käyttäytyvän aina kummallisesti kun eksä kirjoittaa. Mies vastaa kiireesti ja hartaasti ja vastaamisen jälkeen lässyttää mulle epänormaalisti. Tuntuu tosi paskalta.

Olen sanonut asiasta monesti, sanonut että se sotkee turhaa suhdettamme. Mutta hän vain jatkaa.. Mitä voin enää tehdä? Selvästi hän koittaa nyt salailla yhteydenpidon minulta, enkä tiedä kuinka paljon ja millä tyylillä kirjoittelevat toisilleen. Mitä järkeä tuossa on? Eivät he tietääkseni edes tapaa, asuvat eri paikkukunnillakin.

 

No, ex tekee sen piruuttaan ja mies on tyhmä, kun lähtee siihen mukaan. jos homma ei muutu, niin vaikea on kuvitella tuollaista sietää.

Näytä tämä miehllesi.

 

"Olen sanonut asiasta monesti, sanonut että se sotkee _turhaa_ suhdettamme."

Miten teidän suhteenne alkoi? Eikö entinen hiillos ehtinytkään vielä kokonaan sammua? Joutuvatko he eroon haluamattaan, olosuhteista johtuen? Tulitko liian aikasin väliin? Nyt olet pettynyt ja odotat, etteivät he pitäisi yhteyttä tai edes sammuttaisi suhdettaan?

Joskus käy niin, että tarvitaan välimatkaa, jotta tiedetään, mitä oikeasti tunnetaan.

 

Heidän suhteestaan on nyt aikaa lähes nelisen vuotta, kariutui ennen minun tuloani. Mutta aika nopsaan tajusin, ettei mies ollut päässyt yli. Eka vuosi oli stressaava, kun mies yhteili tähän naiseen minulta salaa ja ties mitä. Mutta sitten meni hiljaiselolla, enkä olisi kyllä enää uskonut että jaksavat pitää yhteyttä! Ja mua ärsyttää kun huomaan miehen oudon käytöksen kirjoittelun yhteydessä, se tuo väkisin mieleen ettei viestien sävy ehkä ole kovin asiallinen.. vai johtuuko vain siitä, kun tietää etten mä tykkää. Mutta asiasta on puhuttu niin monesti, etten mä enää jaksa.. koen itseni typeräksi jos jankkaan.. mitä auttaa?

 

Auttaisikohan ns. kosto, eli joku mun vanha miestuttu kirjoittaisi mulle ja mä käyttäytyisin oudosti kuten mies? Josko avaisi silmiä, tai ainakin pistäisi keskustelemaan aiheesta?

 

Minä pidän miestäsi tyhmänä.

Jos kerran viestittelevät, niin etkö ole tutkinut viestejä ja niiden luonnetta?
Jos he kirjoittelevat ilmoista ja autoista, niin mitä se haittaa?

 

Miksi sanot että pidät miestäni tyhmänä?
Mua kiinnostaa tämä termi, koska olen itse miettinyt tuota.. (jos nyt tuskaltaa myöntää). Olen miettinyt kiukkuisena, että jos kerran pitää huijata toista ja säätää, niin tekisi perkele edes tyylillä eikä jäisi nolosti käytöksestään kiinni). Etkä sä nyt tätä edes tyhmyydellä tarkoittanut, tyhmää tuo touhu kokonaisuudessaan on.
Muuten vaan menee nyt niin hyvin, eikä eksästä ole enää juuri kuulunut. Viime viikonloppu pisti vain hermot tiukoille, kun huomasin piippauksen ja miehen ärsyttävän lässytyksen sen jälkeen. Harmittaa kun en kysynyt viestistä, mutta jätin kysymättä koska viimeksi eksän kirjoittelun ja mun tivaamisen jälkeen mies kivahti "mitä sä mun viestien saannitkin utelet? olisihan se voinut olla ihan kuka vaan kaveri. meinaatko sä, ettei mulla sais olla muita naispuolisia tuttavia kuin sä?"

 

""mitä sä mun viestien saannitkin utelet? olisihan se voinut olla ihan kuka vaan kaveri. meinaatko sä, ettei mulla sais olla muita naispuolisia tuttavia kuin sä?""

Johonkin se raja on vedettävä.
Minusta teillä kävi niin, että kun sinä olit hiljaa ja tavallaan hyväksyit viestittämisen, niin suhde lämpeni. Eli miehen olo parani, kun hän ei tehnyt "väärää". Mutta viestien tuleminen ja sinun niistä kiinnostuminen hermostuttaa häntä. Mutta tässä ristiriita onkin. Teillä ei olisi mitään ongelmaa, jos mies viestittelisi ja hänen toimintansa olisi avointa ja hän jopa pystyisi näyttämään viestit.
Ymmärrän täysin, että tuollainen hermoilu ja salailu ei sovi sinulle. Siinähän voi alkaa ajatella vaikka mitä ja kehä suurenee. Eli et voi luottaa.

Minusta toisesta sukupuolesta olevan ystävän olemassa olo on sallittua, jos ystävyyteen ei sisälly mitään loukkaavaa. Kaikkia viestejä ei tarvitse tietää, mutta nekään eivät saa olla suhdetta loukkaavia. Avoimuus ja luottamus on ratkaisu.

 

Kiitos vast. mies. Sun kanssasi olen tismalleen samaa mieltä. Kerro sä mulle, miten nyt pitäisi toimia? Koen itseni idiootiksi, jos alan taas kohta asiasta keskustelemaan. AIna mä yritän, ja mies sitten toteaa että mä olen hirveä tiukkis. Miten sä toimisit? Varmasti mies nyt jälkikäteen kieltäisi tiukasti kuka kirjoitti, tai sanoisi vaan "en mä millään muista, mistä viestistä sä oikein puhut. saattohan se olla vaikka mutsi".

 

Tyhmä mies on, vajavainen sosiaalisilta taidoiltaan. Ei rakastaan noin kohdella.
Anna maistaa omaa lääkettään, pyydä vaikka jotain naisystävääsi viestittelemään sulle ja sitten vaan hyräilet ja lässytät, etkä sano mitään.

Parisuhteessa pitäisi kyllä avoimesti kertoa mitä tekee ja kenen kanssa. Salaisuudet väistämättä lyövät kiilaa suhteeseen.

 

Herää tietysti kysymys, että jos tässä asiassa mies tekee niin kuin itse haluaa välittämättä sinun mielipiteestäsi, niin miten sitten jatkossa muissa asioissa? Tekeekö hän silloinkin ihan niinkuin itse haluaa? Oma avioliittoni kaatui juuri tähän asiaan: mies teki mitä halusi, minun haluamiset hän teilasi täysin.

Älä anna periksi. Miehen tulee kuunnella sinuakin. Miten hän suhtautuisi asiaan, jos lähtisit tapaamaan ex-poikaystävääsi? Entä jos kertoisit, että sä tekstaat kumminkin exäsi kanssa, joten lähdet miestyökaverisi kanssa kaljalle? Avoimmuus ja luottamus ovat parisuhteen kulmakivia, mutta ne teiltä puuttuu.

Mieti, onko mies muutoin suhteessanne läsnä? Kohteleeko hän sinua hyvin? Johtuiko aiempi ero hänestä vai exästä? Voi olla, että mies haikailee vanhaa suhdetta tyyliin "aika kultaa muistot", mutta onko mahdollista, että ex on mustasukkainen sinusta ja vikittelee miestä vain siksi, että hän ei siedä ajatusta, että mies olisi onnellinen sinun kanssasi?

 

Miksi aina on lähtöoletuksena se, että ex yrittää vikitellä miestä tai jompikumpi ei ole päässyt erosta yli? Minä pidän yhteyttä exääni, ainakin kerran kuukaudessa tulee vaihdettua kuulumisia joko tekstiviestillä tai ihan puhelimessa puhuen. Olimme yhdessä monta vuotta, erosimme hyvissä väleissä enkä näe mitään syytä siihen, miksi pitäisi olla olematta missään yhteydessä, ikinä.

Nykyinen mieheni kyllä tietää tästä, mutta olemme asiasta keskustelleet ja on selvää etten haikailee exää eikä hän minua ja tosiaan vaan vaihdamme yleisiä kuulumisia. En erikseen kerro miehelleni saaneeni exältä viestiä, kuten en muiltakaan ystäviltäni / tutuiltani saaduista viesteistä.

AP:n tapauksessa kannattaisi ehkä vielä kerran keskustella asiasta, viestien viattomuushan on helposti toteennäytettävissä. Koska mies tietää, ettei ap pidä exän viesteistä, hän ei niistä kerro ja käyttäätyy samasta syystä mielestään huomaavaisemmin ap:tä kohtaan. Jos tämä on ainoa asia missä miehen luotettavuutta epäilee, kannattaa ehkä miettiä onko nyt itse tekemässä asiasta isomman kuin se oikeasti onkaan...

 

Kertokaa nyt mulle, miten te toimisitte mun tilanteessani? Se, että mä alan tenttaamaan ja jankkaamaan, syynään viestien tulot jne. eivät lisääkään meidän välistä luottamusta enkä osoita uskoani mieheen yhtään. En tiedä miten mun pitäisi olla.

Mies panostaa siinä mielessä, että vastaa aina kun soitan, on kanssani tiiviisti jne. Ei hengaile muuten toisten naisten kanssa tai kummempia epämääräisyyksiä. Mutta suhteen aikana luottamuspuoli on noussut joskus muulloinkin esille, muutama tapaus on, jolloin hän on säätänyt selkäni takana jotain.

 

ja puhu miehesi kanssa mutkat suoriksi hohhoijaa: mille teidänkin suhde perustuu?

 

Olet saanut jo monta ehdotusta, miten toimia.

Jos mies peittelee ja salailee viestejään, on niissä luultavimmin sitten jotain salattavaakin. Tai sitten ei halua jakaa asioitaan SINUN kanssasi. Mietipä sitä.
Tuo suuttumuskin kysymisestä osoittaa olevan jotain muuta kuin puhtaita aikeita.

Käyhän tuollainenkin suhde, jos tapaillaan liiemmin sitoutumatta, ns. vakipanosuhde. Mutta jos on tarkoitus rakentaa jotain pysyvämpää, eipä toimi.

 

Sun pitää onkia sen exän numba ja lähetät viestin, että viestittely loukkaa sua. Mun mielstä exä on jossain vaiheessa käynyt paikkakunnallas ja olleet silleen. Exä ei kunnioita sua yhtään, koskapa kehtaakin viestitellä ukkos kanssa. Miehen käytöksen perusteella on suhde valitettavasti lämmennyt.

 

pyrkivätkin , meinaan, että tuntisit itsesi idiootiksi ja näin ollen alat uskoa itsekin,e ttä olet väärässä ja tiukkis ja luulotautinen.

Minä olen vakaasti sen kannalla, että jos ei ole salattavaa ei salaa mitään. Ilman muuta miehesi tekee väärin siinä, että hän ei välitä vaikka sinä pahoitat mielesi vaikka sinun pitäisi olla ykkössijalla olethan hänen kumppaninsa. Mikä hänen pointtinsa ylipäätään on pitää yhteyttä exäänsä,mitä se palvelee, hänen itsetuntoaan vai mitä?

En voi kuin yhä uudelleen ihmetellä nykyään tätä pettämiskulttuuria ja sitä miten pettäjät eivät tajua miten isoilla ja vakavilla asioilla siinä leikitään, suorastaan toisen mielenterveydellä ja elämällä.
Parhaan ystävättäreni mies petti mutta kielsi kaiken, syytti vainoharhaiseksi jne. Ystäväni joutui loppujenlopuksi psykiatriselle osastolle pahan olonsa ja syyllisyydentunteidensa kanssa, otti lopulta eron ja vasta sen jälkeen mies tunnusti, että hän on pettänyt vuosikausia. Tänä päivänäkin heidän lapsensa maksavat hintaa aikuisten touhuista, ystäväni elää elämänsä syyllisyyden taakkansa kanssa kun ei kyennyt olemaan tarpeeksi hyvä äiti masennuksensa keskellä ja mies jatkaa samaa touhua uuden kumppaninsa kanssa.

No tää tais mennä ohi ap:n asian mutta mä tuun niin vihaiseksi näistä jutuista ettei mitään määrää.

 

Nyt mua vaan harmittaa, kun en viime viestin kohdalla nostanut taas kissaa pöydälle. Mutta tunnen itseni tosiaan tyhmäksi kun jankkaan, toivoisi aikuisen ihmisen itse kertovan ja ottavan oman osuutensa tästä suhteesta.

Me emme näe viikolla, joten tuntuu hirveän vaikealta alkaa seuraavana viikonloppuna puhumaan asiasta.. "muistatkos kun sait viestin viime viikonloppuna, olen miettinyt sitä koko viikon.." - kuulostaen todella epätoivoiselta.

Voi paska, olisi pitänyt lopettaa koko suhde aikoinaan kun näin miten lapsellista toimintaa miehellä aluksi oli. Mutta nyt on mukana niin paljon hyviä juttuja myös.

 

onkin vaikeaa kun suhteessa ja toisessa on paljon hyvää.

Silti kehoitan sinua puhumaan juuri noin miten kirjoitit, ei tarvitse tapella tai syytellä vaan rauhallisesti kertoa; tämä ja tämä asia loukkaa minua.
Älä tee sitä virhettä, että jätät kaiken sisällesi, sillä kun niitä asioita kertyy paljon niin lopulta tulet vihaiseksi ja katkeraksi ja myrkytät koko suhteenne. Parempi olla rehellinen nyt ja jos tulee ero niin eikö se ole parempi nyt kuin sitten kun on jo lapsia ja yhteistä historiaa takana enemmän.

Tein itse tuon virheen joskus omassa suhteessani ja seuraukset olivat kauheita, saimme asiat kuitenkin korjattua olemalla ehkä ensimmäistä kertaa täysin rehellisiä kaikissa tunteissamme ja puhumalla ja taas puhumalla.
Nyt en enää suostu jättämään yhtäkään kipeää tai vaivaavaa asiaa puhumatta ja selvittämättä, opin sen niin kantapään kautta, että joitain asioita ei pysty jättämään taakseen ja jatkamaan eteenpäin ennenkuin ne on selvitetty juurtajaksain.
Se on vaativaa ja rankkaa mutta on aivan uskomatonta miten paljon energiaa vapautuu kun saa mieltään vaivaavat asiat puitua ja saa rehellisesti kertoa miltä minusta tuntuu.

 

Mä olen puhunut. Tästä asiasta on jankattu, mä olen kirjoittanut kirjeitä, keskustellut - vaikka mitä. Viimeksi tosiaan sitten totesin silmiin katsoen, että älä satuta mua enää tällä samalla asialla, älä anna tämän jutun enää myrkyttää suhdetta.

Ja nyt todennäköisesti taas tuo nainen kirjoitti, mies kirjoitti kiirellä takaisin, vilkuili väliin mua ja sitten lässytti myöhemmin oudosti. En jaksanut enää ottaa kantaa, ajattelin että ei helvetti... Olisi kuitenkin pitänyt. Nyt jäi tosiaan epäselvyys asiasta. Vieläkö sen yhden epämääräisen viestin kehtaa nostaa viikon päästä esille? Noloa, jos se ei ole ollutkaan tältä naiselta. Tosin, kyllä mä jo mieheni tunnen.

 

Näytä tämä viestiketju miehellesi ja pyydä aiheen perustavanlaatuista käsittelyä. Kyllä toimivassa parisuhteessa keskustellaan ikävistäkin asioista tasan niin monta kertaa, että tilanne selviää.

Tsemppiä!

 

exätkin osaavat olla pirullisia ja tehdä kiusaa, jos tietävät nyxän karsastavan yhteydenpitoa. Ota yhteyttä häneen ja kysy missä menevät, voi vaikka yllättyä.
Onhan siinä mahdollisuus, että suhde katkeaa siihen, mutta tuota menoa se katkeaa muutenkin.

 

Sanot, että se on sitten poikki koko suhde, jos ei ole avoin ja rehellinen ja lopeta viesteilyä. Onpa sitten joku syy alkaa hänelläkin miettiä suhteen tilaa.
Usein tätä lopetusuhkaa ei voi käyttää, mutta joskus se on pakko tehdä herättääkseen toisen todellisuuteen tai itsensä....

 

Olemme exän kanssa bestiksiä ja tapaamme/viestittelemme melkein päivittäin, vaikka toisella meistä on jo uusi kumppani. Mitäs siihen sanotte? Suhde on täysin platoninen, seurustelusuhdekin aikanaan muuttui sellaiseksi hyvin nopeasti, joten välillämme on vain kaveritunteita.

 

Siis näette vain viikonloppuisin?
Sittenhän tilanne voi olla mikä tahansa. Mies viestittelee viikolla ja varmasti kieltää ex:ää viestittämästä viikonloppuna. Sittenhän sinun ei tarvitse tehdä mitään. Jos korttipakka on kaatumassa ja haluat miehen pitää, niin yritä seuraavaa: Ole miehen kanssa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja keksi jotakin todella kivaa. olisi hyvä jos aavistaisit milloin viesti tulee. Tarkoitan, että miestä alkaa ottamaan aivoon ex:n viestit, jos ne tulevat silloin kun te nautitte toistenne seurasta. Ex taas haluaakin sinun potkaisevan miehen pellolle ja ajoittaa viestit viikonloppuun. Eli voit antaa viestien pilata viikonlopun, mutta älä tee vielä aloitetta erosta, vaan anna miehen hoitaa asia.
Ex:ää v****ttaa , kun hän saa sääntöjä, jotka johtuvat sinusta. Ymmärrätkö juonen?