vierailija
"Kytöpuistonkoulu olisi ollut lapseni oppilaaksiottoalueen mukainen koulu. Vuonna 2015, kun lapseni oli aloittamassa koulutaivaltaan, ko. koulussa, maahanmuuttajalapsien osuus oli jo yli 60%. Nykyään taitaa lähennellä 70%. Tuttavaperheiltä olin jo ennakkoon kuullut koulusta pelkästään huonoja kokemuksia. Monenmoista ongelmaa siellä kuuleman mukaan oli ja tämä on alueen asukasrakenteen vuoksi helppo uskoa. Opettajat vaihtuivat jatkuvasti, koulukiusaamista, opetus sitä sun tätä, koska opettajien päivät kuluu pelkästään järjestyksenpitoon. Lapsen oppiminen pelkän koulun varassa heikoilla kantimilla. Kytöpuistonkoulussa ei lapsi välttämättä opi kuudessa vuodessa edes perustaitoja, kuten lukemista, kirjoittamista tai kertotaulua. Asuimme Havukosken ja Päiväkummun rajamaastossa, joten päädyin anomaan lapselleni koulupaikkaa Päiväkummun puolelta ja se oli viisas päätös se. Oppilasaines on Päiväkummun koulussa aivan toista, samoin opettajat. Valtaosa pihapiirimme lapsiperheistä koetti saada lapsensa mihin tahansa muuhun kouluun, kuin Kytöpuistoon, vaikka sitten muuttamalla Havukoskelta pois. Ja lopulta lähes kaikki tuntemamme lapsiperheet muuttivatkin pois. Niin teimme lopulta myös mekin. Vaikka olimme tyytyväisiä Päiväkummun kouluun, niin viisi vuotta Haviksella riitti. Päädyimme muuttamaan koko helvetin Vantaalta pois. Se oli elämäni hienoimpia päiviä, kun saimme Havukosken asunnon myytyä. Päivääkään en ole Havukoskea tai Vantaata ikävöinyt. Vieläkin iho nousee ahdistuksesta kananlihalle, jos syystä tai toisesta pitää ajatella Koivukylää tai Havukoskea lähellekkään."