V
vierailija
Vieras
Haja-asutusalueella sanomalehdet jaettaisiin viidesti viikossa, ja jakeluun esitetään 10-15 miljoonan euron tukea.
POSTINJAKELU on muuttumassa kolmipäiväiseksi reilun vuoden kuluttua, vuonna 2022.
– Kun jaettavaa ei ole, jakelupäiviä on syytä vähentää. Koko maassa siirryttäisiin kolmipäiväiseen jakeluun, valtiosihteerityöryhmän vetäjä Olli Koski (sd) tiivisti työryhmän uutisen.
Kaupungeissa postia jaetaan nyt neljä kertaa viikossa, haja-asutusalueilla viidesti viikossa.
Koska sanomalehtien jakelu halutaan turvata jatkossakin viitenä päivänä viikossa, työryhmä esittää tiedonvälitystukea sanomalehtien jakeluun.
– Niinä kahtena päivänä, jolloin postia ei kanneta, valtio tarjoaisi tiedonvälitystukea. Valtio tukee ja ostaa jakelua kahtena päivänä, jolloin postia ei jaeta. Tuki ei ole sanomalehdille ilmaista, siitä maksettaisiin kohtuullinen hinta. Alustavan arvion mukaan tämä tuki olisi 10-15 miljoonaa euroa vuodessa, Koski kertoi.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) valtiosihteeri Koski veti työryhmää, johon kuului valtiosihteerejä kaikista hallituspuolueista. Työryhmän esityksillä on siis hallituksen tuki.
POSTIN toiminnan kehittämistä pohtinut valtiosihteerityöryhmä esittää muun muassa myös luopumista Postin nykyisestä yleispalveluvelvoitteesta.
Kirjeiden jakelu on enää vain kolme prosenttia Postin liikevaihdosta.
– Tähän ei saada kilpailutusta aikaan. Kun siirrytään jakelutukeen, joka kilpailutetaan, tästä (yleispalveluvelvoitteesta) voidaan luopua, Koski sanoi.
Postin pakettitoiminta ja logistiikka ovat kannattavaa ja kilpailtua liiketoimintaa, ja sanomalehtien varhaisjakelussa on paljon muita toimijoita kuin Posti.
Elokuussa Posti yhdistää neljällä seutukunnalla varhaisjakelun ja päiväjakelun, ja käy yhdessä osoitteessa vain kerran päivässä.
VALTIOSIHTEERI Koski kertoi, miten paljon kotiin kannettavan perinteisen postin määrä on vähentynyt.
Postin viime syksyn lakko vähensi jaetun postin määrää 24 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna.
Koronakriisin aikana jaetun postin määrä on pudonnut yli 20 prosenttia.
– Suomalainen yhteiskunta on ottanut digiloikan, perinteisen postinjakelun kannalta se on huono asia. Ennuste on, että postin määrä puolittuu alle viidessä vuodessa, Koski kertoi.
Pohjoismaissa jakelupäiviä on jo vähennetty. Tanskassa postia jaetaan alueittain kerran viikossa, Norjassa jakelua on joka toinen päivä, ja Ruotsissa aletaan siirtyä jakeluun joka toinen päivä.
POSTINJAKELU on muuttumassa kolmipäiväiseksi reilun vuoden kuluttua, vuonna 2022.
– Kun jaettavaa ei ole, jakelupäiviä on syytä vähentää. Koko maassa siirryttäisiin kolmipäiväiseen jakeluun, valtiosihteerityöryhmän vetäjä Olli Koski (sd) tiivisti työryhmän uutisen.
Kaupungeissa postia jaetaan nyt neljä kertaa viikossa, haja-asutusalueilla viidesti viikossa.
Koska sanomalehtien jakelu halutaan turvata jatkossakin viitenä päivänä viikossa, työryhmä esittää tiedonvälitystukea sanomalehtien jakeluun.
– Niinä kahtena päivänä, jolloin postia ei kanneta, valtio tarjoaisi tiedonvälitystukea. Valtio tukee ja ostaa jakelua kahtena päivänä, jolloin postia ei jaeta. Tuki ei ole sanomalehdille ilmaista, siitä maksettaisiin kohtuullinen hinta. Alustavan arvion mukaan tämä tuki olisi 10-15 miljoonaa euroa vuodessa, Koski kertoi.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) valtiosihteeri Koski veti työryhmää, johon kuului valtiosihteerejä kaikista hallituspuolueista. Työryhmän esityksillä on siis hallituksen tuki.
POSTIN toiminnan kehittämistä pohtinut valtiosihteerityöryhmä esittää muun muassa myös luopumista Postin nykyisestä yleispalveluvelvoitteesta.
Kirjeiden jakelu on enää vain kolme prosenttia Postin liikevaihdosta.
– Tähän ei saada kilpailutusta aikaan. Kun siirrytään jakelutukeen, joka kilpailutetaan, tästä (yleispalveluvelvoitteesta) voidaan luopua, Koski sanoi.
Postin pakettitoiminta ja logistiikka ovat kannattavaa ja kilpailtua liiketoimintaa, ja sanomalehtien varhaisjakelussa on paljon muita toimijoita kuin Posti.
Elokuussa Posti yhdistää neljällä seutukunnalla varhaisjakelun ja päiväjakelun, ja käy yhdessä osoitteessa vain kerran päivässä.
VALTIOSIHTEERI Koski kertoi, miten paljon kotiin kannettavan perinteisen postin määrä on vähentynyt.
Postin viime syksyn lakko vähensi jaetun postin määrää 24 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna.
Koronakriisin aikana jaetun postin määrä on pudonnut yli 20 prosenttia.
– Suomalainen yhteiskunta on ottanut digiloikan, perinteisen postinjakelun kannalta se on huono asia. Ennuste on, että postin määrä puolittuu alle viidessä vuodessa, Koski kertoi.
Pohjoismaissa jakelupäiviä on jo vähennetty. Tanskassa postia jaetaan alueittain kerran viikossa, Norjassa jakelua on joka toinen päivä, ja Ruotsissa aletaan siirtyä jakeluun joka toinen päivä.