Toiveissa vauva 2021

Heissan kaikille,

Mahtava lukea muiden samassa elämäntilanteessa olevien matkoja. Ihanan vahvoja naisia! Olen seuraillut alkuvuodesta saakka täällä palstalla kirjoittelevia ja nyt päätiin hypätä mukaan.

Eli yk 1 takana ja kemiallinenhan sieltä tuli. La haamuista haamuin, lähes nega (kuva alla) ja vuoto alkoi sunnuntaina.

( https://aijaa.com/gH3LfZ )

(osasinkohan linkittää kuvan...)

Sen verran taustoja, että huhtikuun puolivälissä, muinulta repesi kysta, joka vuosi verta vatsaonteloon ja toki sen vuoksi leikattiin. Pillerit lopetin helmikuussa, kun kysta todennäköisesti silloin oireili ja epäiltiin mm. kohdunulkopuolista raskautta, hormoonihäiriötä ja milloin mitäkin (toki 4 lääkärikäynnin aikana kukaan ei ultrannut...)

No, nyt on sitten se tilanne, että vauva saa tulla ja viime kierrosta tikutin oviksenkin (kp 21/34). Edellinen kierto oli 42 päivää jostain syystä.

Yk 2 siis alkoi sunnuntaina kp1:sellä. Toistaiseksi ei vielä harmita ja mielikin pysyin hyvänä.

Tässä kierrossa yritän pysyttäytyä hurvittelemasta, kun tuossa kesälomalla tuli otettua terassilla muutamat silloin tällöin (toki en ole ihan täyttä kuvaa saanut onko sillä mitään merkitystä). B+Foolihappoa olen syönyt jo useamman kuukauden ja mietiskelin greippimehun ostamista. Kaikki peliin vaan!

 

Heissan kaikille,

Mahtava lukea muiden samassa elämäntilanteessa olevien matkoja. Ihanan vahvoja naisia! Olen seuraillut alkuvuodesta saakka täällä palstalla kirjoittelevia ja nyt päätiin hypätä mukaan.

Eli yk 1 takana ja kemiallinenhan sieltä tuli. La haamuista haamuin, lähes nega (kuva alla) ja vuoto alkoi sunnuntaina.

( https://aijaa.com/gH3LfZ )

(osasinkohan linkittää kuvan...)

Sen verran taustoja, että huhtikuun puolivälissä, muinulta repesi kysta, joka vuosi verta vatsaonteloon ja toki sen vuoksi leikattiin. Pillerit lopetin helmikuussa, kun kysta todennäköisesti silloin oireili ja epäiltiin mm. kohdunulkopuolista raskautta, hormoonihäiriötä ja milloin mitäkin (toki 4 lääkärikäynnin aikana kukaan ei ultrannut...)

No, nyt on sitten se tilanne, että vauva saa tulla ja viime kierrosta tikutin oviksenkin (kp 21/34). Edellinen kierto oli 42 päivää jostain syystä.

Yk 2 siis alkoi sunnuntaina kp1:sellä. Toistaiseksi ei vielä harmita ja mielikin pysyin hyvänä.

Tässä kierrossa yritän pysyttäytyä hurvittelemasta, kun tuossa kesälomalla tuli otettua terassilla muutamat silloin tällöin (toki en ole ihan täyttä kuvaa saanut onko sillä mitään merkitystä). B+Foolihappoa olen syönyt jo useamman kuukauden ja mietiskelin greippimehun ostamista. Kaikki peliin vaan!

Tervetuloa mukaan Haluatko listoille?

 

@sabs Mulla on saattanut auttaa kun läheinen ystävä yritti myös todella pitkään, kunnes raskaus lopulta eteni alkua pidemmälle. Toisen ystävän vauva menehtyi ja toisen lapsi sai aivokasvaimen, selvisi onneksi. On ruvennut jotenkin ajattelemaan, että se raskaaksi tuleminen on oikeastaan vasta aika pieni askel tai jotain. Muoks. Niin ja nuo tragediat ovat todellakin muuttaneet ajatusmallin siihen suuntaan, että asioita tapahtuu hyville ihmisille ja vanhemmille ilman mitään syytä, sattumanvaraisesti. Niihin ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan eikä ole mitään oikeudenmukaisuuden puntaria, joka antaisi kaikille ansionsa mukaan.

Olen varmaankin myös menettänyt toivon omalta osalta, tai siis uskon että meitä voi auttaa vain IVF, eli jos sekään ei auta, niin on vain hyväksyttävä lapsettomuus. Mullakin on kyllä ehdottomasti ollut hetkiä, kun en vaan voi ymmärtää miksei me voida saada lasta. Ei kuitenkaan enää nykyisin, tai ehkä nyt vaan on tällainen vaihe.

 

Tervetuloa mukaan Haluatko listoille?

No ihan en tajua miten ne toimii, täytyy myöntää. Mutta mikä ettei! Nyt ois menossa kp 2/35-42.. Kierto on vielä kovin epäsäännöllinen, mutta näillä mennään

Muoks! Kävin tutustumassa aivojen kanssa tuohon listaan! Minut voi lisätä sinne

 

Pelkästään omaa napaa: ovulaatio oli tuntemusten ja limojen perusteella eilen. Viimeksi pupuiltiin (ihana sana ) perjantaina, eilen ja lauantaina jäi välistä itsestä riippumattomista syistä. Se harmittaa, ja olen jo sillä mielellä, että tämä kierto ei ole meidän kierto. No, ei siinä muuten mitään, mutta voi olla, että syyskuun kierron jälkeen joudutaan pitämään ainakin parin, kolmen kuukauden pituinen tauko yrittämisen suhteen. :/

JOku aikaisemmin mainitsi, että lapsen syntymän jälkeen on ruvennut tuntemaan ovulaatioon liittyviä tuntemuksia ihan eri tavalla, ja sama pätee mulla! On ollut ihan hauskaa seurata, miten ovulaatiokipuja tuntuu nyt, ennen esikoista olin pelkästään limojen varassa ovulaation ajankohtaa määritellessä. Uutena on myös tullut ovulaatiota seuraavana päivänä alkava pahoinvointi, joka (ainakin viime kierrossa) jatkuu sitten kuukautisten alkuun asti. Toivottavasti kehon herkistyminen vähän menisi ohi, ei tunnu kivalta ajatukselta, jos seuraavat n. 20 vuotta pitäisi tuntea huonoa oloa kaksi viikkoa kuukaudesta!

Viime kierrossa ovulaatiokipu oli selkeä, pistävä, kova äkillinen kipu vasemmalla puolella. Nyt eilen tunsin samankaltaista mutta lievempää kipua oikealla... ja sitten vähän päästä vasemmalla. Ja joskus tunnin päästä taas oikealla, ja vielä illallakin oikeaa ja vasenta jomotteli vuoron perään. Olisikohan irronnut molemmilta puolilta munasolu? Toivottavasti, kaksinkertaistaisi mahdollisuuden, että jotakin tapahtuisi! Nyt tänään on vielä särkenyt selkää oikealta. Otapa näistä selvää

 

Onhan se ihan ymmärrettävää, että nousee kaikenlaisia tunteita odotuksen odotusta ennen. Tämä on kuitenkin niin herkkä ja sydäntä lähellä oleva aihe. Vaikka se yritys olisi vasta alussa niin aivan sallittua on kaikki tunteet.

Monenlaista ajatusta ehtii kyllä itsekin pohtimaan, itse olen jättänyt pillerit 10/19, joten syksyllä olisi vuosi takana. Viimeaikoina ehkäpä juuri kesäloman takia on noussut itsellä pintaan se, että voi kun tämä esikoinen saisi pikkusisaruksen niin olisi leikkikaveri. Harmittaa ehkä osaltaan se, että yrityksen pitkittyessä pitkittyy tuo ikäero entisestään.

ON: tänään kp 38, vielä ei menkkatuntemuksia, tänään vissiin käytävä ostamassa pari testiä kääk

 

Voin lohduttaa, että nuo kateuden tunteet toisten raskauksista ovat ainakin omalla kohdalla jääneet pois jo kauan sitten tässä yli kahden vuoden yrityksen aikana. Sitä on nykyään vaan puhtaasti iloinen, että edes jollain toisella onnistuu. Poikkeuksena toki jotkut Johanna Tukiaisen kaltaiset hahmot, tarvitseeko syitä edes listata Kun itsellä olisi puitteetkin lapselle kohdallaan ja elämä tasapainoista.

Toki tässä on joutunut jo käsittelemään sitä faktaa, että kaikki haluajat eivät lasta saa koskaan vaikka yrittävät kaikki keinot. Olen täällä palstallakin roikkunut jo niin pitkään, että väittäisin vuodenkin yrityksen olevan ihan normaalia, suurin osa kuitenkin siinä ajassa onnistuu <3

Niinhän se ohje on, että alle 35 vuotiaat voivat hyvillä mielin odottaa sen vuoden ennen lääkäriin hakeutumista. Ja että 80% raskautuu tuon ekan vuoden aikana. Ja vielä 50% raskautuu toisen vuoden aikana luonnollisesti. 3. vuosi tiputtaa todennäköisyyden jonnekin alas, en muista ulkoa, kuinka alas.
Mulla on itseni keräily menossa ajatuksella ottaa miehen kanssa tutkimukset puheeksi, jos nyt ei ole tärpännyt. Ollaan kuitenkin yli sen 35:n ja yritystä se vuosi takana. Totta kai osa kierroista on osunut huonosti ja osa paremmin.

 

@Disco Volante Mulla on aika sama fiilis, että plussa tikussa on aika pieni askel. Siksi pelkään jo valmiiksi että jos vielä joskus plussaan, niin stressaan itseni kuoliaaksi... Mä ajattelen samoin, että paskaa vaan sattuu ja sanonta ”kaikella on tarkoitus” on ihan täyttä puppua. Ei ole, kaikelle kamaluudelle ei ole mitään tarkoitusta. Mä kyllä uskon ihan vakaasti siihen, että toivosta sun ei kannata luopua. Kaksi vuotta on ihan hirveän pitkä aika, mutta toisaalta taas ei ole. Eihän sitä jaksa aina uskoa että niitä pieniä ihmeitä voisi tapahtua itselle, mutta kyllä voi.

@minttuni Todellakin toivoa on, meidän tapauksessa tämä nyt vain näemmä ottaa oman aikansa. Mä tunnistan että on juuri noita erilaisia kausia, välillä oon ollut ihan hälläväliä-asenteella ilman ovulaatiotikkuja ja tätä palstaa, sit taas täysin päinvastoin. Ja tulos on aina sama, menkat alkaa. Mulla on nyt kyllä ollut erityisen vaikeaa myös, kun keskenmeno painaa vielä mielessä tosi kovaa ja paras ystävä juuri tuli samaan aikaan raskaaksi. Hänen puolestaan olen onnellinen mutta silti tekee kipeää.

 

@minttuni mulle voisi muuten vaihtaa listaan tuohon KP /30-32 siis tuon kierron normaalipituuden ja ya oli 6/20

 

Kaikki tunteet on todellakin sallittuja ja täällä etenkin niitä kateudenkin tunteita saa ja pitääkin purkaa jos niitä on. Ne ovat aivan normaaleja. Muakin kieltämättä harmittaa kun ikäero ystävien lasten kanssa on venynyt jo useaan vuoteen, parinkin ystävän kanssa haaveiltiin jopa samanaikaisesta äippälomasta aikoinaan. Toisaalta siitä olen kiitollinen, että muutama ystävä on nytkin hoidoissa, eli siis itsekkäästi ajateltuna saan vertaistukea edelleen.

Kiitos @sabs lohdullisista sanoista!

 

@Disco Volante Kiteytit oikeastaan juuri sen, miksi itse kipuilen eniten tämän asian kanssa. Eli ystävien lapset kasvaa, samoin sisarusten lapset eli meidän mahdollisen lapsen serkut ja surettaa se ajatus, että itse jää siitä kelkasta ja vaille siitä vertaistuesta, kun kaikilla on pieniä lapsia. Pitää toivoa, että moni saisi vielä toisen tai kolmannen lapsen ja tietysti eniten sitä, että itse saisi edes yhden ja mielellään lähivuosina Välillä ihan sisuuntuu, että mähän en luovuta ja kyllä sen on pakko vielä onnistua.

 

Täällä kans useilla läheisillä jo toinen tai kolmas tulossa, mutta eiköhän ole joku kuitenkin ole raskaana samoihin aikoihin ja lapset saman ikäisiä.

Menkathan ne sieltä alkoi, tuli selitys tälle itkuisuudelle ja ahistuneelle ololle. Hoitoihinkin soitin jo. Ens maanantaina ultra, ellei nyt jostain syystä tyrehdy vuoto.

 

Joo ne kateuden tunteet tuntuu itestäkin tosi inhottavilta mut ei sille voi mitään. Mut pahempi olo oli ehkä sillon vielä kun ei ollut kumppaniakaan. Ei ollut edes ketään kenen kanssa yrittää lasta niin se oman raskauden ajatus tuntui niin kaukaiselta että pahaa teki. Kun halusi löytää oman kumppanin kenen kanssa olla ja oman perheen perustaa. Nyt kun yritystä aloitettu, niin luulen että ne tunteet palailevat mitä kauemmin menee ettei raskaudu. Ja ne pettymyksen tunteet siihen päälle kun kierto alkaakin alusta. Tällä hetkellä ahdistaa se ettei menkat oo alkanu ollenkaan pillereiden lopettamisen jälkeen!! Vaikka onkin ihan normaalia että voi viedä aikansa että alkavat, niin heti sitä sitten ajattelee että jotain on varmasti vialla... Pitäs osata ottaa rennosti nyt.

 

Omaa napaa. Pienoinen ärtymys, kun en tiedä yhtään milloin ovis on ollut eli ei mitään tietoa nyt sitten menkoistakaan eikä seksiäkään ole ollut paljoa joten tärppi mahdollisuus todella olematon

 

Siis luin kaikki teidän pohdinnat näistä yrittämisen aiheuttamista fiiliksistä ja tosi fiksuja ja ymmärrettäviä ajatuksia kaikilla. Tosiaan itsekin olen todennut jo aikoja sitten, että mitään ”tarkoitusta” ei ikävillä asioilla ole, joillekin vaan käy huono tuuri ja saa kohtuuttomasti kakkaa niskaan elämässä.

Mua tässä yrittämisessä ehkä stressaa ja hämmentää näin alkutaipaleella se, että kun koko elämänsä on tähän asti keskittynyt vain siihen ettei nyt vaan tulisi vahingossa raskaaksi, niin on jotenkin vaikea käsittää ettei se sitten tapahdukaan halutessa millään sormien napsauksella. Tai siis vaikka tietysti tiedän, että näin asia on ja se vuosikin vierähtää monilla ilman yhtään mitään ”vikaa”, niin tuntuu että alitajunnan tasolla vaikea virittää itsensä siihen, että nyt sitten kun tahtoisi niin eipä se raskaus vaan välttämättä alakaan. Ja kontrollifriikkinä pikkasen ahdistaa, että tälle ei ees oikeen itse voi mitään. Pitää vaan odottaa.

ON. Tää hätähousu oli tosiaan liian hätäinen niiden ovistestien kanssa. Nyt ihan tulipunanen testi ja kauheet oviskivut vasemmalla, joten mulle voi päivittää dpo 0 tälle päivälle. No, nyt sitten toden teolla piinailemaan. Tallettelut osui nyt dpo -5, -3 ja -1. Mies lähti reissuun niin tänään ei enää onnaa, pitänee toivoa että tuo riittää..

 

mulle voi päivittää huomiselle kp 2/26-28 ja poistaa piinailijoista. Eiköhän tän päivän voi jo laskee kp1:seks kun on muuttunu ruskeesta punaseks yms.. Nyt vaan täytys viikko malttaa mielensä ovistestejen suhteen ja saada jostain itelleen se ajatus että tästä lähti uus mahdollisuus, jostain syystä en nää tätä kiertoo mahdollisuutena vaikka mitään syytä sille ei oo ettei olis mahdollista tulla raskaaks tässä kierrossa...

 

Kävin töitten jälkeen kaupassa ostamassa testejä ja muutaman tunnin pidätyksellä pc nega, että kylläpä turhauttaa. Olis mieluummin ostanu vaikka jätskiä

Kierto alkaa siis olemaan lähellä 40päivää, tosi tylsää kun pitenee vaan sorry vuodatus

 

Kiitos vertaistuesta ja ajatusten vaihdosta! Tää on niin ihana porukka

Niinkuin eilen kirjoittelinkin, niin uskon oman kierron vaiheen aiheuttaneen tämmösen itkuisuuden ja katkeruuden toisten onnesta. Siltikin yllätti kuinka voimakas oma reaktio oli. Juttelin tänään puolison kanssa ja ihanasti hän tukee ja lohduttaa myös Eikä oma fiiliskään ole enää tänää niin huono, kuin eilen oli.

Ja olikos se @helmikorvakoru kun edellisen sivun lopussa puhui siitä, kuinka hassulta tuntuu kun ennen tehny kaikkensa välttääkseen raskauden ja nyt kun sitä toivoo, niin eihän se tapahdukaan niin nopeasti. Ihan samoja ajatuksia aiemmissa kierroissa pyöri mielessä. Ennen raskautumista "pelkäsi" kun ei lasta halunnut, mut nyt kismittää kun ei tapahdukaan juuri sormia napsauttamalla, vaikka tietää senkin olevan normaalia xD

Noh, ite aattelin ottaa uuden kierron rennoin mielin (saas nähä onnistuuko) ja mittailla vaan lämpöjä ja popsia mamma monivitamiineja


Mulle voi HUOMISELLE päivittää KP2! Värit ei edelleenkään toimi...

 

Kateus on ihan luonnollinen tunne, mutta kyllä sille myös voi jotain. sitä pystyy kyllä työstämään pois, jos vaan jaksaa ja haluaa. Mutta ei tietysti tarvi. mulla itellä helpotti aikoinaan se, että aktiivisesti vaan ajatteli, että ei ole millään tavalla multa pois, jos joku muu saa lapsen. Ja että se ei ole mun vika eikä tee musta mitenkään huonompaa vaikka meillä ei onnistukaan. Kaipuu tottakai jäi, mutta kateus loppui ja pystyn oleen aidosti iloinen ja onnellinen toisten puolesta. Mä en kans usko mihinkään ”kaikella on tarkoituksensa”, ihan vaan yksinkertaisesti koska miksi ihmeessä muka olisi millään mitään tarkoitusta.

Tänään käyty shoppaamassa esikoiselleen ensimmäisiä syysvaatteita ja pakko oli samalla käydä hipsuttamassa niitä koon 50-56 pikkupikkupikkuvaatteita. joskus vielä meillekin saa niitä toivottavasti taas ostaa.

 

Noniin, jospa mä nyt pikkuhiljaa tänne hivuttaudun. Jossain kohti vierailijana laitoin onestep ovis testeistä kuvia ja kommentoin @Kasikuus tilanteeseen mutta nyt..

Edellisestä suhteesta 7 ja 10 vuotiaat aarteet, ja nykyisestä suhteesta raskaan hoitojen kautta aivan valloittava pas muru, 9kk. Te jotka hoitoja läpi käyneenä, hatun nosto. Meillä oli 2018 3 icsiä, eka epäonnistui aivan tyystin, kun miehen näytteessä ei ollut lainkaan siittiöitä, munasolut meni pilalle kun pakastettiin liian myöhään. 2. Icsi 1 tuore siirto ja 2pas, ekasta pas lähti aluilleen, hcg ei noussut normaalisti, jotain raskausmateriaalia oli mutta jäi epäselväksi, kesken meni luonnollisesti. 3 icsi 2018 joulukuun alussa, ei tuoresiirtoon koska hyperin vaara, passia siis tammikuulle, ei osu ovis oikeelle päivälle siirtoa varten ja plääh. Onni kävi, siirtoon päästiin ja toivottu tulos tuhisee sängyssä, isommat katselee harry potteria

Meillä lähetään seuraavista menkoista, eli jos kaikki menis kun elokuvissa, niin pas olisi syyskuun puolessa välissä.
Mitenkäs ootte listoille laittanu hoitojen kans?

Itse olen 29 ja mies 35, miehen puolelta syy hoitoihin, muuta mahdollisuutta ei käytännössä olekkaan.

Oon seuraillu teitä ihan hurjan pitkään, aamulla ensimmäisenä tsekkaamassa tilateen varsinkin jos joku tikuttelee urakalla niin aivan menossa henkisesti mukana

Tulipas kauheesti tekstiä :'D

 

Tervetuloa @Sabriiiina Listalle laitettu myös hoidoissa käyvien osalta, että nimi, yritys alkanut kk/vv, mones lapsi ja kiertopäivälistalle ja piinalistalle myös voi sitten tulla, jos haluaa. piinalistalle voinee merkata pp päivän dpo sijaan, onkohan se ollut yleensä tapana? Ollaan koitettu tehä niin, että se päivittää aamulla, joka ekana ehtii.

 

Listalle laitettu myös hoidoissa käyvien osalta, että nimi, ya kk/vv, mones lapsi ja kiertopäivälistalle ja piinalistalle myös voi sitten tulla, jos haluaa. piinalistalle voinee merkata pp päivän dpo sijaan, onkohan se ollut yleensä tapana? Ollaan koitettu tehä niin, että se päivittää aamulla, joka ekana ehtii.

Joo kun mä oon menny aina siirron jälkeisenä päivänä pp1,pp2 jne. Viimeistään pp4 alkaa tikutus ja sehän onkin fiksua, eli ei. Jäipäs tuossa purkautuessa sanomatta, että 2 blastoa jäi pakkaseen, sitähän ei taas tiiä miten sulatuksen jälkeen käy ja niin, sepäs on sen ajan murhe.
Tänään tuli postissa kasa ovistestejä, oon tehny niin että onestepeillä tikuttelen siihen asti että omasta mielestä näyttää plussaa ja varmistanu digillä, ja hyvin on toiminu näin..

 

Jossain vaiheessa oli puhetta kierron/oviksen eroista riippuen kummalta puolelta munasolu irtoaa. Mä tutkailin tarkemmin kiertoani flosta enkä tajua yhtään

Mulla on 6/19 lähtien vaihdellu kiertojen pituudet niin että on kaks normipitusta (27-29pv) ja yks pitkä (31-33pv) ja taas kaks normia, yks pitkä jne. Ymmärtäisin, jos menis lyhyt-pitkä-lyhyt, mut mikä ihmeen homma tää kolmen sykli oikeen on

Meillä on nyt torstaina vihdoin aika sinne lääkärille, joka ohjaa sit eteenpäin tutkimuksiin! Jännittävää ja pelottavaa mut kuitenkin samalla huojentavaa, että asiat ehkä etenee pikkuhiljaa!

 

Jossain vaiheessa oli puhetta kierron/oviksen eroista riippuen kummalta puolelta munasolu irtoaa. Mä tutkailin tarkemmin kiertoani flosta enkä tajua yhtään

Mulla on 6/19 lähtien vaihdellu kiertojen pituudet niin että on kaks normipitusta (27-29pv) ja yks pitkä (31-33pv) ja taas kaks normia, yks pitkä jne. Ymmärtäisin, jos menis lyhyt-pitkä-lyhyt, mut mikä ihmeen homma tää kolmen sykli oikeen on

Meillä on nyt torstaina vihdoin aika sinne lääkärille, joka ohjaa sit eteenpäin tutkimuksiin! Jännittävää ja pelottavaa mut kuitenkin samalla huojentavaa, että asiat ehkä etenee pikkuhiljaa!

Mä oon ainakin lukenut et ei ne (välttämättä) tuu silleen säännöllisesti vasen puoli, oikea puoli vaan voi olla just tuolleen vaihtelua.

Mulla on kans 28-30 päivää (ovis kp15-17) kierto silloin kun ovis on oikealla ja se oli myös dominoiva puoli ennen kystaa eli pari -kolme kiertoa tuli sieltä aina putkeen ja sit yks vasemmalta. Vasemman puolen kierto on pääsääntöisesti 31-33 päivää (ovis kp18-20/21). Nyt mulla on ovis ollut vain vasemmalta, koska oikea on vähän tuhoutunut sen kystan myötä eli siellä ei oo tällä hetkellä sen kokoisia follikkeleita et niistä alkaisi kasvaa sitä munasolua (ehkä taas joku päivä mut ei ihan lähiaikoina).

Tsemppiä lääkäriin!

 

Piinailijalistaan 4.8 kirjoh89 dpo 0.