Muuttuneet ystävät...

Aattelin noita sun, kun ei niitä oo viimeiseen pariin tuhanteen vuoteen näkyny pelastamassa maailmaa
Jumalan kaljenterissa taitaa lukea seuraavana kylläkin maailman tuhoaminen...:unsure: Ainut kirja Raamatusta joka ei ole vielä toteutunut on Ilmestyskirja.

(Sori, itte aloit puhua taivasolennoista niin mähän nohevana plikkana vastasin :D)
 
Viimeksi muokattu:
Jumalan kaljenterissa taitaa lukea seuraavana kylläkin maailman tuhoaminen... Ainut kirja Raamatusta joka ei ole vielä toteutunut on Ilmestyskirja.

(Sori, itte aloit puhua taivasolennoista niin mähän nohevana plikkana vastasin )
Valhalla on aito, One and Only ja se oli ennen krissejen aikoja se :love:

Mitäs viikonpäiviä on krisset nimenneet? :whistle:
 
Huiiii.... Onko sinulla kyitä ja rantakäärmeitä siellä? Anteeksi nyt vaan, mutta minusta ne saisi hävittää kokonaan. Ne ei kuole sukupuuttoon, kyllä niitä aina jostain maailman kolkasta löytyy. Ja mitä myyriin tulee, pöllöt, haukat ja muut isot linnut saalistavat niitä mielellään. Samoin kissat
Rantakäärmeen tappaminen tulee kalliiksi, jos todistajaksi sattuu joku minun kaltaiseni. Virallinen korvaushinta rauhoitetun rantakäärmeen tappamisesta on 252 € - ja kyllä, käräyttäisin sinut. Lisäksi saattaisi tulla sakkorangaistus eläinsuojelulain rikkomisesta.

Suuressa osassa Eurooppaa myös kyy on rauhoitettu.
 
Viimeksi muokattu:
Nonni, alkaahan teillä lierojen ja lentävien mikkihiirien rakastajilla löytyä inhokkielukka.

Ja niin kun sitä muka oltiin eläinystävää, nii-i, nii-i!
No katos kun meillä on tietoa, lue hitaasti, siis t-i-e-t-o-a

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti yksi isoimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa suurimmat haitat voidaan kuitenkin vielä ehkäistä torjumalla vieraslajeja.

Yleensä vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti. Joskus ne voivat kuitenkin menestyä liian hyvin ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Tällöin niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa: Ne voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, valloittaa niiltä elintilaa, kilpailla samoista resursseista tai levittää tauteja ja loisia. Jotkut eläinlajit voivat myös saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti.



Mikähän elukka se siinä kurkkaa ensimmäisenä? No just niin

Haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi:

  • Kurtturuusu, joka leviää hiekkarannoilla ja tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Kun luontaiset kasvit taantuvat tai häviävät, katoavat myös niistä riippuvaiset perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
  • Jättipalsami, joka valloittaa purojen ja järvien rantoja, lehtoja ja niittyjä. Kookkaana ja nopeasti leviävänä kasvina se peittää alleen alkuperäisen kasvillisuuden heikentäen kokonaisia luontotyyppejä.
  • Lupiini, joka levittäytyy monenlaisissa luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten niityillä, pientareilla, harjuilla ja lehdoissa. Se muodostaa tiheitä kasvustoja tukahduttaen muun kasvillisuuden alleen. Lupiini myös sitoo ilmasta typpeä ja rehevöittää kasvupaikkaa monille ketokasveille sopimattomaksi.
  • Supikoira, joka syö lintujen munia ja voi levittää terveydelle vaarallisia sairauksia ja loisia.
  • Minkki, joka aiheuttaa suuria tappioita esimerkiksi luodoilla ja kosteikoilla sijaitsevissa lintujen pesimäyhdyskunnissa.
 
No meilläkin on täs jossain 100 m säteellä lepakoita, mut itikoita silti riittää. En oo nähny lepakkoparvea lentelevän suu ammollaan. Sen sijaan linnuille laitettiin uusi pönttö. (y)

Jos on metsäinen tontti, niin parempi ottaa puustoa pois, tai muuttaa peltojen keskelle. Vaikka harva varmaan itikoiden mukaan tekee muuttopäätöstä...
Linnusta vain tervapääsky taitaa pärjätä lepakoille hyttysimurina. Tervapääsky vaatii vähän erilaisen pöntön joka sijoitetaan korkealle. Tiaiset ja kirjosieppo ovat kyllä mukavia ja hyödyllisiä pihavieraita, mutta hyttysiä ne eivät juurikaan vähennä.
 
Mun afrikkalainen ystävä nauraa suomalaisille käärmeille.
Nää on kuulemma pieniä ja laiskoja, koska täällä ei kuitenkaan oo aina tajuttoman lämmin.
Afrikkalainen käärme on nopea. On alueita joihin ei maaseudulla asuvat paikalliset ei uskalla mennä.

Mitä hyötyä jostain 10 m pythonista on ekosysteemille? Eiks joku pussirotta nyt kuole muutenki, tai joku sorsa? Mä lopettaisin sukupuuttoon kaikki yli 2 m lierot. :cautious:

Ja kaikki lepakot on ihan vammasia. Tekis mieli ottaa haulikko ja laittaa katon alareunassa vähän ra-ta-ta.
Mulla on taivaanukkelin lupa listiä niitä, koska eläinkunta on ihmisen hallussa. Mutta ilman hyvää syytä ei saa listiä, koska tää ekosysteemi on herkkä. Ja meidän tehtävä on myös varjella/vaalia luomakuntaa, lukee ihan ekassa Mooseksessa.

Jos lepakot kuolis sukupuuttoon koronan tai mun haulien takia, niin voishan joku ekolokero (mistä boksista bilsanope aina puhui? No joku laatikko kumminki) kärsiä. :)
Taivaanukkelin mahti jää toiseksi Suomen lainsäädännölle. Tässä lepakoiden listahintoja (korvaus, jonka joutuu rauhoitetun eläimen surmaamisesta maksamaan):

isoviiksisiippa (Myotis brandti) 101 €

korvayökkö (Plecotus auritus) 101 €

pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) 118 €

ripsisiippa (Myotis nattereri) 1177 €

vesisiippa (Myotis daubentoni) 118 €

viiksisiippa (Myotis mystacinus) 84 €


Laitan myös ketjussa keskustelun kohteena olleiden rauhoitettujen matelijoiden ja sammakkoeläinten korvaushintoja:

sisilisko (Lacerta vivipara) 17 €

vaskitsa (Anguis fragilis) 202 €

rantakäärme (Natrix natrix) 252 €

rupikonna (Bufo bufo) 34 €

rupilisko = rupimanteri (Triturus cristatus) 420 €

sammakko (Rana temporaria) 17 €

vesilisko = manteri (Triturus vulgaris) 34 €

viitasammakko (Rana arvalis) 34 €
 
  • Haha
Reactions: Latimeria
Tuo lelu taitaa olla olevinaan supi (=pesukarhu), joka on eri asia kuin supikoira. Tosin kyllä supikin saattaa Suomeen levitä, sitä on jo laajalti Keski-Euroopassa.
Jep, sille kuten supikoiralle paras vaihtoehto on tarjota 9 mm:n buranaa tai vastaavaa, sakut päästi sen toisen mantereen lajin aikoinaan luontoa "rikastuttamaan". Suomeenkin on yritetty :(

Symppis laji, kun ei hahmota kokonaisuutta, kuten rva kaiku, mutta parasta sille on pysyä omilla kotikonnuillaan rapakon takana.

 
Vesiliskoja joo, ja sammakkoeläimiä.

Salamanterieläimet[2][3] eli pyrstösammakot[1] (Caudata tai Urodela) on yksi sammakkoeläinten lahkoista. Salamanterieläimet ovat pitkäpyrstöisiä hieman sisiliskoa muistuttavia eläimiä, jotka elävät kosteissa ympäristöissä, joko vedessä tai metsän kosteassa maassa. Useimmat salamanterieläimet ovat pieniä, mutta suurin jättiläissalamanteri voi olla jopa 1,5 metrin mittainen.[4]

Monet salamanterieläinlajit ovat suojautuneet siten, että niiden suomutonta ihoa peittää myrkyllinen tai pahanmakuinen limakerros. Esimerkiksi tulisalamanteri varoittaa tästä ominaisuudesta kirkkaalla kelta-mustakirjavalla värityksellään. On tosin olemassa petoja, joilla on immuniteetti myrkkyä vastaan. Tällaisia ovat muiden muassa jotkin käärmeet.

Kaikki salamanterieläimet ovat petoja. Valtaosa niistä syö erilaisia pieniä selkärangattomia. Suurimmat lajit voivat napata ravinnokseen myös pieniä selkärankaisia.

Suomessa on kaksi luonnonvaraisena elävää salamanterieläinlajia: vesilisko (Triturus vulgaris) ja rupilisko (Triturus cristatus). Muualla Euroopassa tavattavia lajeja ovat muiden muassa tulisalamanteri (Salamandra salamandra), alppisalamanteri (Salamandra atra), karpaattienvesilisko (Triturus montandoni), alppivesilisko (Triturus alpestris) ja olmi (Proteus anguinus) sekä kaksi Hydromantes-suvun keuhkotonsalamanterilajia.
Tähän tarkennuksena, että vesiliskoa suositellaan nykyisin nimitettävän manteriksi, koska se ei ole lisko. Rupilisko on rupimanteri. :giggle:
 
  • Tykkää
Reactions: Latimeria

Yhteistyössä