Tiede | Maailman vanhin narunpätkä todistaa neandertalinihmisen kekseliäisyyden: kadonneet serkkumme osasivat ehkä punoa verkkoja ja rakentaa ansoja
Ranskasta löytynyt 50 000 vuotta vanha puukuitunarun palanen on vanhin koskaan löydetty, ja kertoo neandertalinihmisen nokkeluudesta.
Neanderthalin ihminen kehitti narun, jolla saattoi valmistaa työkaluja, koreja, vaatteita, aseita, ansoja ja vaikkapa kalaverkkoja. Puun ja köyden avulla neandertalilainen olisi päässyt vesillekin rakentamalla lautan. Tämä tarkoittaa, että neandertalinihmisellä on ollut avaimet hyvinkin edistyneeseen kulttuuriin. Narun punominen vaatii tutkijoiden mukaan varsin kehittynyttä ajattelua ja jopa tietynlaista matemaattista ymmärrystä. Neandertalinihmiset ovat hoksanneet kerätä puusta niiniä, joten heillä on täytynyt olla myös taju puiden kasvukausista. Tiedetään, että neandertalinihmiset hautasivat kuolleita, hallitsivat tulen käytön ja olivat taitavia metsästäjiä.
Voisivatko nämä geenit erottaa eurooppalaisen afrikkalaisesta vielä tänäkin päivänä?