Pyöräilijämamma koulutti kamikazelapsia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Ajelin autolla kotia kohti ja mitä näinkään. Sellainen vaahtosammuttimen kokoinen juuri apupyöristä päässyt fillaristi oli pysähtynyt suojatien lähelle odottamaan takaa pyörällä tulevia äitiään ja isoveljeään (oletettavasti). Ja mitä teki äiti? No tietenkin ohjasti lapsiaan polkemaan pyörillä suojatielle/pyörätien jatkeelle autojen eteen teemalla kyllä ne väistää. Siis täysin huolimatta siitä, että pyöräilijät ovat tuossa kohdassa väistämisvelvollisia niin kuin yleensäkin kun pyörätie risteää autotien kohtisuoraan.

Mikä siinä on niin vaikeaa opettaa lapsille liikennesäännöt oikein tai jos ovat vielä liian pieniä niitä oppimaan, opettaa ylittämään suojatie aina polkupyörää taluttaen? Kyllähän nyt jokainen autoilija varoo tuollaista tasapainoa hakevaa vaahtosammutinta, mutta entäpä viiden tai kymmenen vuoden päästä kun voidaan jo olettaa lapsen osaavan liikennesäännöt ja käyttäytyvän niiden mukaan? Siinä jää äkkiä vilpertti auton alle kun polkee puskasta tukka putkella suoraan eteen. Ja vaikkei jäisikään, lapsesta tulee sääntöjä noudattamaton kusipää, joka aiheuttaa muille harmaita hiuksia. Ja kaikki kiitos mamman, joka oli liian laiska nostamaan itse per-c-nsä satulasta lasten ollessa pieniä.
 
1) Se ei ole mikään autotie vaan ajorata.
2) Pyörätien jatkeen ja ajoradan risteämiskohtien väistämissäännöt ovat sen verran vaikeat, ettei aikuisistakaan kuin pieni osa osaa niitä kunnolla.
3) Jos lasta ohjeistaa taluttamaan pyörätien jatkeen tai suojatien yli, niin kuinka kauan uskot sen opin pitävän eli kärsivällisyyden riittävän siinä vaiheessa, kun vanhempi ei ole valvomassa?
3) Tienpitäjäkään ei tunnu tähän asiaan liittyvistä järjestelyistä kauheasti piittaavan, niin kuin ei muistakaan pyöräilyyn liittyvistä asioista.
4) Erittäin suuri osa pyöräilystä on muutenkin laittomuuden tilassa, mm. edellä mainituista seikoista johtuen.
 
2) Pyörätien jatkeen ja ajoradan risteämiskohtien väistämissäännöt ovat sen verran vaikeat, ettei aikuisistakaan kuin pieni osa osaa niitä kunnolla.
Väistämissääntö on helpompi kuin melkein mikään muu väistämissääntö. Esimerkiksi autojen väistämissäännöt ovat vaikeammat.

Polkupyörä väistää, paitsi jos väistämisvelvollisuus on liikennemerkillä osoitettu ajoradalle. Lisäksi kääntyvä väistää kääntyessään kaistan yli paitsi, jos liikennemerkillä on osoitettu muuta.
 
Väistämissääntö on helpompi kuin melkein mikään muu väistämissääntö. Esimerkiksi autojen väistämissäännöt ovat vaikeammat.

Polkupyörä väistää, paitsi jos väistämisvelvollisuus on liikennemerkillä osoitettu ajoradalle. Lisäksi kääntyvä väistää kääntyessään kaistan yli paitsi, jos liikennemerkillä on osoitettu muuta.

Ei ole mitään erillisiä autojen väistämissääntöjä. Samat ajoneuvojen väistämissäännöt koskevat kaikkia ajoneuvoja, eli siis myös polkupyöriä, mikäli pyöräilijä ei saavu risteykseen pyörätieltä tai jalkakäytävältä.

Mitä näihin pyöräteiden jatkeiden väistämissääntöihin tulee, niin epäselvyyttä aiheuttaa kovasti varsinkin tämä kääntyjän käsite. Useimmat eivät ole sisäistäneet esimerkiksi sitä, että se koskee vain sellaisia ajoradalla liikkuvia jotka ovat jo kääntyneet, eli ei siis niitä jotka vasta ovat kääntymässä. Lisäksi kysymyksiä aiheuttaa mm. se, että kuinka kaukana pyörätien jatke voi olla ajoratojen risteyksestä, jotta kääntyjäsääntö yhä pätee (tähän ei taida edes olla yksiselitteistä vastausta olemassa). Selvää kaikille ihmisille (varsinkaan pyöräilijöille) ei myöskään ole se, että pyörätien jatkeen väistämissäännöt koskevat niitä pyöräilijöitä jotka tulevat risteykseen pyörätieltä, eikä siis niitä jotka tulevat risteykseen ajoradalta ja ovat menossa pyörätielle. Kyky erottaa pyörätie pyöräkaistasta on myös eräs ongelma, koska pyöräkaista lasketaan osaksi ajorataa siitä huolimatta, että se saattaa ulkonäöltään muistuttaa pyörätietä.

... Tosin käytännössähän tämä kaikki on hyvin pieni ongelma. Todellisuus on villi länsi mitä tulee pyöräilyyn liittyviin liikennesääntöihin, ja lähes kaikki tahot ovat myös hiljaisesti hyväksyneet tämän asiaintilan. Sääntöjen kyttäyksen sijaan ihmiset keskittyvät ehkäisemään onnettomuuksia ihan käytännön varovaisuudella.
 
Ei ole mitään erillisiä autojen väistämissääntöjä. Samat ajoneuvojen väistämissäännöt koskevat kaikkia ajoneuvoja, eli siis myös polkupyöriä, mikäli pyöräilijä ei saavu risteykseen pyörätieltä tai jalkakäytävältä.

Mitä näihin pyöräteiden jatkeiden väistämissääntöihin tulee, niin epäselvyyttä aiheuttaa kovasti varsinkin tämä kääntyjän käsite. Useimmat eivät ole sisäistäneet esimerkiksi sitä, että se koskee vain sellaisia ajoradalla liikkuvia jotka ovat jo kääntyneet, eli ei siis niitä jotka vasta ovat kääntymässä. Lisäksi kysymyksiä aiheuttaa mm. se, että kuinka kaukana pyörätien jatke voi olla ajoratojen risteyksestä, jotta kääntyjäsääntö yhä pätee (tähän ei taida edes olla yksiselitteistä vastausta olemassa). Selvää kaikille ihmisille (varsinkaan pyöräilijöille) ei myöskään ole se, että pyörätien jatkeen väistämissäännöt koskevat niitä pyöräilijöitä jotka tulevat risteykseen pyörätieltä, eikä siis niitä jotka tulevat risteykseen ajoradalta ja ovat menossa pyörätielle. Kyky erottaa pyörätie pyöräkaistasta on myös eräs ongelma, koska pyöräkaista lasketaan osaksi ajorataa siitä huolimatta, että se saattaa ulkonäöltään muistuttaa pyörätietä.

... Tosin käytännössähän tämä kaikki on hyvin pieni ongelma. Todellisuus on villi länsi mitä tulee pyöräilyyn liittyviin liikennesääntöihin, ja lähes kaikki tahot ovat myös hiljaisesti hyväksyneet tämän asiaintilan. Sääntöjen kyttäyksen sijaan ihmiset keskittyvät ehkäisemään onnettomuuksia ihan käytännön varovaisuudella.
Se että ihmiset eivät suostu opettelemaan sääntöjä ei ole sama asia kuin että ne olisivat vaikeat. Esim. nyt tuo kääntyjän käsite. Se on täysin yksiselitteinen ja helppo asia, jossa ei ole mitään vaikeaa tai epäselvää. Väistäminen koskee kääntymistä kaistan yli.

Mitä tulee siihen kuinka kaukana pyörätien jatke voi olla risteyksestä, että kääntymissääntö pätee, niin tässähän on kaksi asiaa. Ensinnäkin risteys alkaa ja loppuu suojatiestä, mikäli suojatie on käytössä. Eli se pyörätienjatke, jonka yli käännytään, on määritelmällisesti risteyksen päättävä suojatie. Ja toiseksi se kaista, jonka yli käännytään on osa sitä tietä, jota pitkin kuljetaan. Vaikka se olisi rakenteellisesti erotettu. Muistan joskus nähneeni esimerkin haastavasta risteyksestä tämän suhteen, mutta käytännössä nuo kaksi tekijää kyllä johtavat siihen ettei epäselviä tapauksia voi juurikaan tulla. Liikennesuunnittelija joutuisi tekemään todella perverssejä ratkaisuja siirtääkseen pyörätien jatketta kovin kauaksi siitä missä sen luontevasti pitäisi kulkea.

Uusi tieliikennelaki tekee lopun mahdollisille tulkintaongelmille pyöräkaistojen suhteen sikäli mikäli sellaisia on ollut. Pyöräkaista ei ole rakenteellisesti erotettu.
 
Se että ihmiset eivät suostu opettelemaan sääntöjä ei ole sama asia kuin että ne olisivat vaikeat. Esim. nyt tuo kääntyjän käsite. Se on täysin yksiselitteinen ja helppo asia, jossa ei ole mitään vaikeaa tai epäselvää. Väistäminen koskee kääntymistä kaistan yli.

Mitä tulee siihen kuinka kaukana pyörätien jatke voi olla risteyksestä, että kääntymissääntö pätee, niin tässähän on kaksi asiaa. Ensinnäkin risteys alkaa ja loppuu suojatiestä, mikäli suojatie on käytössä. Eli se pyörätienjatke, jonka yli käännytään, on määritelmällisesti risteyksen päättävä suojatie. Ja toiseksi se kaista, jonka yli käännytään on osa sitä tietä, jota pitkin kuljetaan. Vaikka se olisi rakenteellisesti erotettu. Muistan joskus nähneeni esimerkin haastavasta risteyksestä tämän suhteen, mutta käytännössä nuo kaksi tekijää kyllä johtavat siihen ettei epäselviä tapauksia voi juurikaan tulla. Liikennesuunnittelija joutuisi tekemään todella perverssejä ratkaisuja siirtääkseen pyörätien jatketta kovin kauaksi siitä missä sen luontevasti pitäisi kulkea.

Ihmiset eivät jaksa tai huomaa opetella sääntöjä. Perussyy tähän on, että sääntöjä on liikaa. Järkevintä olisi esim. heivata menemään nämä pyörätien jatkesäännöt tai samantien vaikka koko käsite pyörätien jatke. Eli palattaisiin 90-luvun tilanteeseen. Samalla päästäisiin eroon siitäkin hölmöilystä, että nykyisin yksisuuntainen pyörätie on muutettava vähän ennen jokaista risteystä pyöräkaistaksi, jos sille halutaan normaalit väistämissäännöt.

Mitä etäisyyksiin tulee, niin ei se mitään perverssejä ratkaisuja edellytä. Pyöräteitä on olemassa vaikka minkälaisilla etäisyyksillä ajoradasta niin, että ne voidaan käsittää osaksi samaa tietä, alkaen 10 sentistä ja päättyen kymmeniin metreihin.

Sen puoleen pyörätien jatke ei ole määritelmällisesti sama asia kuin suojatie edes tässä tapauksessa. Suojatie ja pyörätien jatke voivat sijaita kaukanakin toisistaan, eikä pyörätien jatkeen ympäristössä välttämättä edes ole mitään suojatietä.
 
Mitä etäisyyksiin tulee, niin ei se mitään perverssejä ratkaisuja edellytä. Pyöräteitä on olemassa vaikka minkälaisilla etäisyyksillä ajoradasta niin, että ne voidaan käsittää osaksi samaa tietä, alkaen 10 sentistä ja päättyen kymmeniin metreihin.
Vähän epäilen, että samaa tietä oleva pyörätie kulkisi kymmeniä metrejä ajoradasta. Kuulostaa sellaiselta keksityltä ongelmalta, jota ei oikeasti ole olemassa.

Sen puoleen pyörätien jatke ei ole määritelmällisesti sama asia kuin suojatie edes tässä tapauksessa. Suojatie ja pyörätien jatke voivat sijaita kaukanakin toisistaan, eikä pyörätien jatkeen ympäristössä välttämättä edes ole mitään suojatietä.
Kenellekään ei ole epäselvää (tai pitäisi olla epäselvää), että pyörätienjatke ja suojatie ovat eri asioita. Mutta risteys alkaa suojatiestä ja päättyy suojatiehen, kuuluu perinteinen nyrkkisääntö. Suojatien kohdalle voi kirjoittaa myös pyörätienjatkeen tai voi kirjoittaa yhdistettyyn suojatiehen/pyörätienjatkeeseen, mutta en viitsi niin tehdä. Pointti on joka tapauksessa se, että risteyksessä ei voi olla useampia suojateitä per suunta. Jos ensin käännyt suojatien yli ja sitten on tyhjää ja sitten on pyörätienjatke, se jälkimmäinen ei ole sitä risteystä etkä silloin käänny sen yli. Jos se pyörätienjatke on yhdistettynä siihen suojatiehen tai jos se on yksin sen risteyksen sisällä ilman suojatietä, sen yli käännytään risteyksestä ulos ajettaessa, jos se kuuluu siihen samaan tiehen. Ja tässä nyt ainoaksi potentiaaliseksi ongelmaksi jää, jos joku arkkitehti on piirtänyt pyörätien koukkaamaan kymmenen metriä sivuun ennen ylitystä, mutta se kuulostaa tosiaan aika keksityltä ongelmalta.
 
Arkipäivää maantietyyppisillä teillä.
Kymmenien metrien etäisyys? Onko näillä teillä sitten risteyksiä, joissa käännytään sen kymmenien metrien päässä kulkevan pyörätien yli? Vai olisiko se kymmenien metrien päässä kulkeva pyörätie kuitenkin lain tarkoittama erillinen pyörätie, so. oma tiensä, ja se kymmenien metrien päässä oleva pyörätienjatke ei siten olekaan osa sen maantien risteystä, vaan ihan oma risteyksensä, jossa pyöräilijä on väistämisvelvollinen koska auto ei ole kääntymässä pyörätien yli, vaan ajaa suoraan? Vaikea sanoa näkemättä, mutta tuosta oletuksesta voisi lähteä liikkeelle.
 
Kymmenien metrien etäisyys? Onko näillä teillä sitten risteyksiä, joissa käännytään sen kymmenien metrien päässä kulkevan pyörätien yli? Vai olisiko se kymmenien metrien päässä kulkeva pyörätie kuitenkin lain tarkoittama erillinen pyörätie, so. oma tiensä, ja se kymmenien metrien päässä oleva pyörätienjatke ei siten olekaan osa sen maantien risteystä, vaan ihan oma risteyksensä, jossa pyöräilijä on väistämisvelvollinen koska auto ei ole kääntymässä pyörätien yli, vaan ajaa suoraan? Vaikea sanoa näkemättä, mutta tuosta oletuksesta voisi lähteä liikkeelle.
Niin, sepä se. Ei voi tietää, kuinka kaukana pyörätien on oltava ajoradasta, jotta se olisi erillinen pyörätie. Ja onko tässä ratkaisevaa se, että onko pyörätie kaukana ajoradasta ylipäätään vaiko joko risteysten kohdalla tai risteysten välillä.
 
Väistämissäännöt muuttuvat kesällä.


Tiivistelmä aiheesta: autolijat väistää aina
Autoilija väistää ainoastaan kääntyessä, tai kun autoilijalla on laitettu kolmio osoittamaan väistämisvelvollisuutta. Tämä kannattaa pyöräilijöiden muistaa. Mutta vielä tärkeämpää muistaa fillarin selässä on se, että epäselvyyksistä aiheutuvissa onnettomuuksissa fyysisiä vahinkoja saa yleensä vain ja ainoastaan pyöräilijä. Ja niitä nyt kannattaa tietysti aina miettiä ensisijaisesti. Mikään rahallinen vahinko ei loppupeleissä ole kuin ruttaantunutta metallia, mutta fyysisiä vammoja tai jopa kuolemaa ei saa rahalla kuitatuksi.
 
Autoilija väistää ainoastaan kääntyessä, tai kun autoilijalla on laitettu kolmio osoittamaan väistämisvelvollisuutta. Tämä kannattaa pyöräilijöiden muistaa. Mutta vielä tärkeämpää muistaa fillarin selässä on se, että epäselvyyksistä aiheutuvissa onnettomuuksissa fyysisiä vahinkoja saa yleensä vain ja ainoastaan pyöräilijä. Ja niitä nyt kannattaa tietysti aina miettiä ensisijaisesti. Mikään rahallinen vahinko ei loppupeleissä ole kuin ruttaantunutta metallia, mutta fyysisiä vammoja tai jopa kuolemaa ei saa rahalla kuitatuksi.
Myös pyöräilijä väistää kääntyessään pyöräilijää. Ja yleensä auton tai pyöräilijän kohdatessa pyöräilijän väistetään oikealta tulevaa. Tai sitten kolmio tai stop-merkki määrittää väistämisvelvollisuuksista poikkeuksen, tosin monesti on vaikea nähdä missä niitä on jos itse tulee risteykseen etuajo-oikeutetuksi tarkoitettua tietä pitkin.
 
Se pyöräilijä joka haluaa ottaa varman päälle väistää kaikkia autoja kaikissa risteyksissä. Toki matkanteko silloin muuttuu järjettömän hitaaksi, mutta eipä ainakaan henki vaarannu. :D
 
Niin, sepä se. Ei voi tietää, kuinka kaukana pyörätien on oltava ajoradasta, jotta se olisi erillinen pyörätie. Ja onko tässä ratkaisevaa se, että onko pyörätie kaukana ajoradasta ylipäätään vaiko joko risteysten kohdalla tai risteysten välillä.
Ei kun pointti on siinä, että tämä on elämästä vieraantunutta jossittelua. Ei sellaisia risteyksiä ole missä tätä pitäisi oikeasti miettiä. Ihminen katsoo risteystä ja tietää kuka väistää ketä, jos osaa liikennesäännöt. Eivät ne ole vaikeita juttuja paitsi netin keskustelupalstojen mielikuvitustodellisuudessa.
 
Ei kun pointti on siinä, että tämä on elämästä vieraantunutta jossittelua. Ei sellaisia risteyksiä ole missä tätä pitäisi oikeasti miettiä. Ihminen katsoo risteystä ja tietää kuka väistää ketä, jos osaa liikennesäännöt. Eivät ne ole vaikeita juttuja paitsi netin keskustelupalstojen mielikuvitustodellisuudessa.

Onko tässä erillinen pyörätie vai onko se tien osa (ts. kuka väistää ketä)? https://goo.gl/maps/DCywrtUp7TSM3i5j8

Pyörittelepä myös vaikka tätä näkymää ja mieti, että kuka tuossa lopulta väistää ja ketä: https://goo.gl/maps/FL6pLMowfExsgPMw7

Kannattaa myös siirtyä muutaman sadan metrin päähän edellisestä ja katsoa näkymää, missä on kaksi rinnakkaista pyörätietä joista toinen on leveämpi ja toinen kapeampi (huom! tämä vaikuttaa väistämisjärjestelyihin edellä mainitussa risteyksessä): https://goo.gl/maps/fonogjgmbfpj2Vr89 Tätä näkymää voi myös kääntää 180 astetta ja miettiä, että onko kadun varressa meren puolella oleva sorapintainen kulkuväylä tässä suunnassa mahdollisesti pyörätie, jalkakäytävä vai kävelytie. Kaikille kolmelle teorialle löytyy puoltavia argumentteja, ja ne vaikuttavat väistämisvelvollisuuksiin.

Toki tämä on nipotusta, mutta alleviivaa samalla sitä, että ei tuolla ulkona oikein tavata heittäytyä kovin juridiseksi mitä pyöräilyyn tulee. Se pyöräilijä joka eniten saa tyyttäyksiä ja käsimerkkejä autoilijoilta on se, joka ajaa tarkkaan sääntöjen mukaan...

Eli mitä lopulta tarkoittaa "liikennesääntö"?
 
Onko tässä erillinen pyörätie vai onko se tien osa (ts. kuka väistää ketä)? https://goo.gl/maps/DCywrtUp7TSM3i5j8
Tuohan on aivan selvä tapaus. Kyseessä on tien osa, rakenteellisesti ajoväylästä erotettu pyörätie. Risteys alkaa suojatiestä ja päättyy suojatiehen eli kääntyvä autoilija kääntyy pyörätien yli.

Pyörittelepä myös vaikka tätä näkymää ja mieti, että kuka tuossa lopulta väistää ja ketä: https://goo.gl/maps/FL6pLMowfExsgPMw7
Sama juttu kuin äsken. Ei mitään epäselvää. Tämä on siinä mielessä erinomainen esimerkki, että tässä on Kirkkokadun puolelta poistettu suojatie päätellen keskisaarekkeeseen jääneestä tilasta reunakivineen. Jos siinä olisi pyörätienjatke sitä väistettäisiin.

Kannattaa myös siirtyä muutaman sadan metrin päähän edellisestä ja katsoa näkymää, missä on kaksi rinnakkaista pyörätietä joista toinen on leveämpi ja toinen kapeampi (huom! tämä vaikuttaa väistämisjärjestelyihin edellä mainitussa risteyksessä): https://goo.gl/maps/fonogjgmbfpj2Vr89 Tätä näkymää voi myös kääntää 180 astetta ja miettiä, että onko kadun varressa meren puolella oleva sorapintainen kulkuväylä tässä suunnassa mahdollisesti pyörätie, jalkakäytävä vai kävelytie. Kaikille kolmelle teorialle löytyy puoltavia argumentteja, ja ne vaikuttavat väistämisvelvollisuuksiin.
Mitkä kaksi rinnakkaista pyörätietä? Soratie on ihan normaali autoille sallittu ajoväylä. Autoilija (tai toinen pyöräilijä) väistää, jos tulee Veistämönkadulta ja kääntyy vasemmalle suojatien yli tai jos kääntyy Satamapuistolta pyörätien yli.
 
Tuohan on aivan selvä tapaus. Kyseessä on tien osa, rakenteellisesti ajoväylästä erotettu pyörätie. Risteys alkaa suojatiestä ja päättyy suojatiehen eli kääntyvä autoilija kääntyy pyörätien yli.

Mistä näin päättelet? Pyörätie kulkee tuossa keskellä puistoa aika etäällä ajotiestä, ja haarautuu vielä kahtia siellä keskellä puistoa. Eli miksi se olisi samaa tietä kuin ajotie, eikä erillinen, esimerkiksi puistokäytävään rinnasteinen tie`?

Sama juttu kuin äsken. Ei mitään epäselvää. Tämä on siinä mielessä erinomainen esimerkki, että tässä on Kirkkokadun puolelta poistettu suojatie päätellen keskisaarekkeeseen jääneestä tilasta reunakivineen. Jos siinä olisi pyörätienjatke sitä väistettäisiin.

Mietitään vaikkapa Kirkkokadun suunnasta tulevaa pyörätietä. Onko se osa Kirkkokatua vai tavallaan Laivurinkadun (joka on pyörätie) jatke? Tähän ei ole oikein yksiselitteistä vastausta, vaikka vastaus määrittelee sen, että kuka väistää.

Mitkä kaksi rinnakkaista pyörätietä? Soratie on ihan normaali autoille sallittu ajoväylä. Autoilija (tai toinen pyöräilijä) väistää, jos tulee Veistämönkadulta ja kääntyy vasemmalle suojatien yli tai jos kääntyy Satamapuistolta pyörätien yli.

Siksi koska ne on molemmat kyltitetty pyöräteiksi.
 
Kaikkein pahin oli vasta lukemani teksti, missä sanottiin, että autoilijat opettavat pyöräilijöitä toimimaan väärin, koska väistävät näitä. Olisikohan ollut tekniikan maailma?
Mikä siinä on, että näistä asioista pitää niin valtavasti tapella? Ei mikään muu, kuin että syyllinen löydetään. Miten olisi, jos laitettaisiin nekin rahat tilanteen korjaamiseen? Varmaan olisi pari miljoonaa lisärahaa ehtinyt lääketieteeseen ja korjaustoimiin jo.
 
Mistä näin päättelet? Pyörätie kulkee tuossa keskellä puistoa aika etäällä ajotiestä, ja haarautuu vielä kahtia siellä keskellä puistoa. Eli miksi se olisi samaa tietä kuin ajotie, eikä erillinen, esimerkiksi puistokäytävään rinnasteinen tie?
Se on samaa tietä koska se kulkee jatkuvasti Vähäraumantien rinnalla ja se mitä kutsut puistoksi on paremminkin vain tien piennar. Vai voitko kuvitella, että joku perhe menisi piknikille siihen puistoon pyörätien ja Vähäraumantien väliin? Mutta ennen kaikkea se on samaa tietä sen takia, että risteyskohdassa se on tuotu osaksi sitä samaa risteystä. Vaikka risteyksen pyöreät kulmat eivät olekaan lainsäädännössä risteyksen rajojen mittaamisen kannalta oleelliset, tien rakenteesta näkee selvästi, että pyörätienjatke on samaa risteystä, joka loppuu sen jatkeen jälkeen. Lisäksi matka pyörätienjatkeesta Vähäraumantiehen on niin lyhyt, juuri ja juuri auton mitta, että sekin viittaa samaan asiaan.

Mietitään vaikkapa Kirkkokadun suunnasta tulevaa pyörätietä. Onko se osa Kirkkokatua vai tavallaan Laivurinkadun (joka on pyörätie) jatke? Tähän ei ole oikein yksiselitteistä vastausta, vaikka vastaus määrittelee sen, että kuka väistää.
Se on Kirkkokadun ja Satamapuiston risteys. Laivurinkatu ei risteä Satamapuiston kanssa. Mutta vaikka pyörätie olisikin nimetty, ei se muuttaisi väistämissääntöä koska se on tuotu osaksi tuota risteystä. Sama juttu kuin tuossa yllä. Se risteys sen määrittelee käännytäänkö kaistan yli vai ei.

Siksi koska ne on molemmat kyltitetty pyöräteiksi.
Siis mitkä molemmat? Onkohan meillä nyt sama kuva käsittelyssä? Siis tämä: https://goo.gl/maps/fonogjgmbfpj2Vr89
 
Kaikkein pahin oli vasta lukemani teksti, missä sanottiin, että autoilijat opettavat pyöräilijöitä toimimaan väärin, koska väistävät näitä. Olisikohan ollut tekniikan maailma?
Mikä siinä on, että näistä asioista pitää niin valtavasti tapella? Ei mikään muu, kuin että syyllinen löydetään. Miten olisi, jos laitettaisiin nekin rahat tilanteen korjaamiseen? Varmaan olisi pari miljoonaa lisärahaa ehtinyt lääketieteeseen ja korjaustoimiin jo.
Autoilijat tosiaan usein antavat tietä eikä vähiten sen takia, että pyöräilijät jättävät pysähtymisen aivan viime tinkaan siinä toivossa, että autoilija heltyy. Uudessa tieliikennelaissa lukee, että aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta on osoitettava selvästi hidastamalla. Tässä yksi päivä oli loistava esimerkki siitä miten asian voi hoitaa, jos osaa: pyöräilijä tuli kohti pyörätienjatketta ja pysähtyi sen eteen seisomaan polkimilla kunnes reitti oli vapaa. Ei tarvinnut hivuttaa eturengasta ajoväylälle. Kehoitan pyöräilijöitä opettelemaan tuon tai sitten vaan reilusti laittamaan jalkaa maahan, jos ovat väistämisvelvollinen.
 
Se on samaa tietä koska se kulkee jatkuvasti Vähäraumantien rinnalla ja se mitä kutsut puistoksi on paremminkin vain tien piennar. Vai voitko kuvitella, että joku perhe menisi piknikille siihen puistoon pyörätien ja Vähäraumantien väliin?

Niin se kulkee samaan suuntaan kuin Vähäraumantie, mutta parinkymmenen metrin etäisyydellä siitä keskellä hoidettua puistoaluetta. Tässä mielessä sen voi ajatella rinnastuvan esimerkiksi erilaisten puistojen puistokäytäviin, jotka myös saattavat kulkea ajoradan kanssa samansuuntaisesti vastaavalla etäisyydellä tai jopa lyhyemmällä etäisyydellä (esim. esplanadit monessa kaupungissa).

Se on Kirkkokadun ja Satamapuiston risteys. Laivurinkatu ei risteä Satamapuiston kanssa. Mutta vaikka pyörätie olisikin nimetty, ei se muuttaisi väistämissääntöä koska se on tuotu osaksi tuota risteystä. Sama juttu kuin tuossa yllä. Se risteys sen määrittelee käännytäänkö kaistan yli vai ei.

Hmm. Jos risteys määrittelee sen, että pitääkö väistää, niin ilmeisesti sitten esimerkiksi tältä pyörätieltä tulevaa pitää ajoradalla ajavan väistää, jos ajoradalla ajava kääntyy? https://goo.gl/maps/S65dJd7N44j6vb9q6

Siis mitkä molemmat? Onkohan meillä nyt sama kuva käsittelyssä? Siis tämä: https://goo.gl/maps/fonogjgmbfpj2Vr89

Siinä on kaksi pyörätien kylttiä, joista toinen koskee sitä leveää keskiviivalla varustettua tietä vasemmalla ja toinen taas kapeampaa keskiviivatonta tietä oikealla.
 

Yhteistyössä