Työtä ei voi tehdä työttömyyskorvausta vastaan, vaan työläisenä palkkaa vastaan!

[vierailija]

Vain TES-palkatut työt sallituiksi ja kaikki yritysten sekä niiden omistajien sossipummituet pois, tarkoittaen mm. palkkatukia, joilla palkkakuluja ja palkanmaksua SOSIALISOIDAAN veronmaksajille ja yhteiskunnalle.

Työttömiä ei voi laittaa pakkotyöhön minimiperusturvaa vastaan, koska kaikista töistä pitää maksaa alan TES-palkka, jolloin työtä tekemään laitettu henkilö ei ole enää työtön, vaan osa-aikatyöläinen, joka saa palkkaa työttömyysturvan sijaan, ja mahdollisesti soviteltua päivärahaa osa-aika-TES-palkkansa jatkeeksi. Työtä tekevä ei ole työtön, eikä hänen työtä vastaan saatu raha ole työttömyysturvaa, vaan palkkaa!

Työttömyyskorvauksen suuruista palkkaa vastaan voidaan vaatia korkeintaan alan TES-palkkaa vastaava määrä työtunteja. Työtön ei saa tällöin korvausta, vaan palkkaa työstään, sekä on työttömän sijaan osa-aikatyöläinen. Alle TES-palkan ihmistä ei voi määrätä työhön, koska silloin kyse on alipalkkauksesta, jopa palkkaorjuudesta.

 

[vierailija]

Jos ilmaistöitä ei saa tehdä, niin ensinnäkin opiskelijoiden työharjoittelut muuttuvat lähes mahdottomiksi.

Ja toisekseen pitkäaikaistyöttömien ja hyvin nuorten henkilöiden työllistyminen muuttuu vaikeasta lähes mahdottomaksi. Tämä koska heidän CV:nsä on huono. Nykyisin monet pitkäaikaistyöttömät tai hyvin nuoret työllistyvät siten, että he ensin ilmaistyössä hankkivat työkokemusta ja esittelevät itseään työnantajalle, jotta heidät voi palkata huonosta CV:stä huolimatta.

 

[vierailija]

Yli 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä

Kokoomuksen ansiosta yrittäjät teettävät työt ilmaiseksi ja työntekijällä ei riitä rahaa edes ruokaan ja työmatkoihin.

 

[vierailija]

Jos ilmaistöitä ei saa tehdä, niin ensinnäkin opiskelijoiden työharjoittelut muuttuvat lähes mahdottomiksi.

Ja toisekseen pitkäaikaistyöttömien ja hyvin nuorten henkilöiden työllistyminen muuttuu vaikeasta lähes mahdottomaksi. Tämä koska heidän CV:nsä on huono. Nykyisin monet pitkäaikaistyöttömät tai hyvin nuoret työllistyvät siten, että he ensin ilmaistyössä hankkivat työkokemusta ja esittelevät itseään työnantajalle, jotta heidät voi palkata huonosta CV:stä huolimatta.

Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä

Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä

Harjoittelu, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu. Seuran selvitys on karu: talkootyöllä on monta nimeä.

seura.fi

Aktiivimalli on vain jäävuoren huippu – Pysäyttävä kirje asiantuntijalta: ”Palkattoman työn määrä on räjähtänyt”
https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...tuntijalta-palkattoman-tyon-maara-rajahtanyt/

TE-toimiston virkailija paljastaa Seuralle, kuinka härskisti työnantajat hyväksikäyttävät ilmaista työvoimaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15348065/asiantuntija--palkattoman-tyon-maara-on-rajahtanyt

Aktiivimalli = ilmaista työvoimaa yrityksille
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15347430/aktiivimalli--ilmaista-tyovoimaa-yrityksille

Palkaton työ, Suomen talouden kulmakivi
http://www.kaleva.fi/juttutupa/politiikka/palkaton-tyo-suomen-talouden-kulmakivi/6644501
"Seura-lehden tutkimuksen mukaan jo 500 000 suomalaista, eli 21 % työvoimasta teki vuonna 2017 palkatonta työtä. Voitaneen sanoa, että ilmaistyön tekemisestä on tullut yritystukien ohella yksi Suomen talouden kulmakivistä. Palkattomien työntekijöiden määrä tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa suuresti, kun sosiaaliturvaan kaavaillaan lisää vastikkeellisuutta. Ei liene mahdotonta, että jopa lähes kolmasosa Suomen työvoimasta työskentelee ilman työehtosopimusten mukaista palkkaa vuosikymmenen kuluttua.

Eikö koulutetun ilmaisen työvoiman helppo saatavuus lisää kansainvälisten yritysten mielenkiintoa Suomea kohtaan? Tuleeko kymmenen vuoden sisällä jopa vastaan tilanne, että kaikille maahamme rynnänneille yrityksille ei riitäkään tätä palkatonta työvoimaa? Ilmaistyön määrän sääntely on poliittinen kysymys. Voimmeko me äänestäjät vaikuttaa siihen, lisääntyykö palkaton työvoima Suomessa, vai väheneekö se?"

 

[vierailija]

Yli 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä

Kokoomuksen ansiosta yrittäjät teettävät työt ilmaiseksi ja työntekijällä ei riitä rahaa edes ruokaan ja työmatkoihin.

Ylivoimainen enemmistö noista on opiskelijoita.

Miten ajattelit ratkaista opiskelijoiden työharjoittelun tarpeen ilman palkatonta työtä?

Ei yrittäjän mitenkään kannata ottaa taitamatonta opiskelijaa vaivoikseen ja ohjattavakseen ja vielä sitten maksaa sille palkkaa.

 

[vierailija]

Jos ilmaistöitä ei saa tehdä, niin ensinnäkin opiskelijoiden työharjoittelut muuttuvat lähes mahdottomiksi.

Ja toisekseen pitkäaikaistyöttömien ja hyvin nuorten henkilöiden työllistyminen muuttuu vaikeasta lähes mahdottomaksi. Tämä koska heidän CV:nsä on huono. Nykyisin monet pitkäaikaistyöttömät tai hyvin nuoret työllistyvät siten, että he ensin ilmaistyössä hankkivat työkokemusta ja esittelevät itseään työnantajalle, jotta heidät voi palkata huonosta CV:stä huolimatta.

Nyt puhuttiin työttömistä. Tosin myös ilmaisen työharjoittelun määrää pitäisi rajoittaa joihinkin viikkoihin. Esim. kuukausien työharjoittelu mm. kaupassa hyllyttäminen ja bussikuskin ym. työ on pelkkää hyväksikäyttöä. Työn oppii viikossa-parissa ja sen jälkeen sitä normaali ihminen tekee, kuten palkattu työläinen. Kyse on kuukausien työharjoittelussa vain ilmaistyöläisestä, jolla korvataan tes-palkattu alan työläinen. Ammattioppilaitokset määräävät opiskelijansa 1-2 kertaa lukukaudessa jopa 3 kuukaudeksi kerrallaan yritysten ilmaistyövoimaksi, jolla korvataan oikeita työläisiä ja säästetään palkkakuluissa.

 

[vierailija]

Nyt puhuttiin työttömistä. Tosin myös ilmaisen työharjoittelun määrää pitäisi rajoittaa joihinkin viikkoihin. Esim. kuukausien työharjoittelu mm. kaupassa hyllyttäminen ja bussikuskin ym. työ on pelkkää hyväksikäyttöä. Työn oppii viikossa-parissa ja sen jälkeen sitä normaali ihminen tekee, kuten palkattu työläinen. Kyse on kuukausien työharjoittelussa vain ilmaistyöläisestä, jolla korvataan tes-palkattu alan työläinen. Ammattioppilaitokset määräävät opiskelijansa 1-2 kertaa lukukaudessa jopa 3 kuukaudeksi kerrallaan yritysten ilmaistyövoimaksi, jolla korvataan oikeita työläisiä ja säästetään palkkakuluissa.

Et ole tainnut olla ammattioppilaitoksessa ainakaan nykyaikana jos väität, että työn oppii viikossa-parissa.

Asioita jotka on opeteltava käytännössä eikä vain koulussa on valtavasti, ja ne on vielä näytettävä näyttötilaisuudessa työpaikalla, joka näyttötilaisuus sitten arvostellaan.

Normaaliin ammatilliseen perustutkintoon sisältyy aivan syystä hyvinkin puoli vuotta harjoitteluita yhteensä. Jokaisessa tutkinnonosassa on ainakin yksi harjoittelu, jotta sen tutkinnonosan asiat ehtii harjoitella käytännössä ja sitten tosiaan tehdä niistä näytöt.

 

[vierailija]

Nyt puhuttiin työttömistä. Tosin myös ilmaisen työharjoittelun määrää pitäisi rajoittaa joihinkin viikkoihin. Esim. kuukausien työharjoittelu mm. kaupassa hyllyttäminen ja bussikuskin ym. työ on pelkkää hyväksikäyttöä. Työn oppii viikossa-parissa ja sen jälkeen sitä normaali ihminen tekee, kuten palkattu työläinen. Kyse on kuukausien työharjoittelussa vain ilmaistyöläisestä, jolla korvataan tes-palkattu alan työläinen. Ammattioppilaitokset määräävät opiskelijansa 1-2 kertaa lukukaudessa jopa 3 kuukaudeksi kerrallaan yritysten ilmaistyövoimaksi, jolla korvataan oikeita työläisiä ja säästetään palkkakuluissa.

Myös vammaisia ja kehitysvammaisia käytetään härskisti hyväksi. Usein kehitysvammainenkin tekee ilmaistyötä tai rankasti alipalkattua työtä, vaikka hoitaa hommansa siinä missä tervekin työläinen. Monasti vammainen tai kehitysvammainen keskittää koko energiansa työhönsä ja on todellisuudessa paljon parempi ja tuottavampi sekä sitoutuneempi duuniinsa kuin "normaali" duunari, joka puolen tunnin - tunnin välein välein käy esim. vartin tupakalla? Forrest Gump.

 

[vierailija]

Ap, miten ratkaisisit sellaisen ihmisen työllistymisen, jonka cv on aukkoinen tai jopa kokonaan tyhjä? Normaalissa työnhaussa tällainen ihminen ei pärjää, koska normaali työnhaku on lähes puhtaasti kilpailu siitä kenellä on paras cv.

 

[vierailija]

Ap, miten ratkaisisit sellaisen ihmisen työllistymisen, jonka cv on aukkoinen tai jopa kokonaan tyhjä? Normaalissa työnhaussa tällainen ihminen ei pärjää, koska normaali työnhaku on lähes puhtaasti kilpailu siitä kenellä on paras cv.

Jos kelpaa työhön, siitä on maksettava tes-palkka, oli sitten kyse aloittajan/harjoittelijan palkasta tai muusta alan alimmasta TES-palkasta.

Suomi on porvarien orjapalkkauksen luvattu maa!

 

[vierailija]

Et ole tainnut olla ammattioppilaitoksessa ainakaan nykyaikana jos väität, että työn oppii viikossa-parissa.

Asioita jotka on opeteltava käytännössä eikä vain koulussa on valtavasti, ja ne on vielä näytettävä näyttötilaisuudessa työpaikalla, joka näyttötilaisuus sitten arvostellaan.

Normaaliin ammatilliseen perustutkintoon sisältyy aivan syystä hyvinkin puoli vuotta harjoitteluita yhteensä. Jokaisessa tutkinnonosassa on ainakin yksi harjoittelu, jotta sen tutkinnonosan asiat ehtii harjoitella käytännössä ja sitten tosiaan tehdä niistä näytöt.

En ole ollut, mutta lapseni ja tuttavieni lapset ovat olleet. Cittarin tai Prisman hyllyttäjän homma tai paikallisliikenteen bussikuskin työharjoittelu on muutamien viikkojen oppimisjakson jälkeen vai ilmaistyötä, jolla korvataan normaali tes-palkattu työsuhde.

 

[vierailija]

Jos kelpaa työhön, siitä on maksettava tes-palkka, oli sitten kyse aloittajan/harjoittelijan palkasta tai muusta alan alimmasta TES-palkasta.

Suomi on porvarien orjapalkkauksen luvattu maa!

Mistä ihmeestä työnantaja voi tietää, kelpaako työntekijä työhön, jos hän ei sen paremmin voi sitä hyvästä CV:stä nähdä taikka myöskään nähdä käytännössä työntekijän työskentelyä (ilmaistyö)?

Huonon työntekijän palkkaaminen tulee kalliiksi. Eli syystäkin yritetään minimoida riski sille, että työntekijä olisi huono.

 

[vierailija]

Ap, miten ratkaisisit sellaisen ihmisen työllistymisen, jonka cv on aukkoinen tai jopa kokonaan tyhjä? Normaalissa työnhaussa tällainen ihminen ei pärjää, koska normaali työnhaku on lähes puhtaasti kilpailu siitä kenellä on paras cv.

Yleensä nämä tekevät työt aivan yhtä hyvin kuin ammattikoulutettu työvoima. Ydinfyysikon hommia kun harvemmin on haettavissa huonomman cv:n omaaville.

 

[vierailija]

Mistä ihmeestä työnantaja voi tietää, kelpaako työntekijä työhön, jos hän ei sen paremmin voi sitä hyvästä CV:stä nähdä taikka myöskään nähdä käytännössä työntekijän työskentelyä (ilmaistyö)?

Huonon työntekijän palkkaaminen tulee kalliiksi. Eli syystäkin yritetään minimoida riski sille, että työntekijä olisi huono.

Siksi on olemassa koeaika.

 

[vierailija]

En ole ollut, mutta lapseni ja tuttavieni lapset ovat olleet. Cittarin tai Prisman hyllyttäjän homma tai paikallisliikenteen bussikuskin työharjoittelu on muutamien viikkojen oppimisjakson jälkeen vai ilmaistyötä, jolla korvataan normaali tes-palkattu työsuhde.

Ei ole olemassa sellaista ammattitutkintoa kuin hyllyttäjän ammattitutkinto. Hyllyttämistä varten ei tarvita koulutusta.

Tuntuu, että aliarvioit pahasti sen vaatimustason mikä liittyy ammattikoulutettujen työhön.

 

[vierailija]

Siksi on olemassa koeaika.

Tulee kalliiksi ottaa huonoa työntekijää edes koeajalle. Tämä koska 1) koeajallakin sen odotetaan saavan jotain aikaan ja sille pitää maksaa palkkaa, 2) huonoutta ei välttämättä huomaa heti, eli koeaikaa saattaa kestää viikkoja tai kuukausia ennen kuin työntekijän huonous havaitaan ja 3) koska kallis rekrytointiprosessi pitää tehdä uudestaan jos työntekijä on potkittu pihalle koeajalla.

Sen puoleen työnantajilla ei normaalisti edes ole mitään syytä ottaa mahdollisesti huonoa työntekijää edes koeajalle. Tämä siksi koska myös niitä hienon CV:n omaavia työnhakijoita on tarjolla yllin kyllin.

 

[vierailija]

Ei ole olemassa sellaista ammattitutkintoa kuin hyllyttäjän ammattitutkinto. Hyllyttämistä varten ei tarvita koulutusta.

Tuntuu, että aliarvioit pahasti sen vaatimustason mikä liittyy ammattikoulutettujen työhön.

On tunnettu tosiasia että esim. "kauppakoulun" markkinointi-instituutin opiskelijat tekevät useita 9 viikon työharjoittelujaksoja kauppojen hyllyttäjinä, logistiikka-alan opiskelijat taas ilmaistyötä normaaleilla paikallisliikenteen linjoilla bussikuskeina. Keskiverto opiskelija tekee työt viikon-parin jälkeen yhtä hyvin ja samalla tuottavuudella kuin tes-palkattu työläinen.

 

[vierailija]

On tunnettu tosiasia että esim. "kauppakoulun" markkinointi-instituutin opiskelijat tekevät useita 9 viikon työharjoittelujaksoja kauppojen hyllyttäjinä, logistiikka-alan opiskelijat taas ilmaistyötä normaaleilla paikallisliikenteen linjoilla bussikuskeina. Keskiverto opiskelija tekee työt viikon-parin jälkeen yhtä hyvin ja samalla tuottavuudella kuin tes-palkattu työläinen.

Tuo ei todellakaan päde useimpiin ammattitutkintoihin.

Sitä paitsi myös merkonomeille ja logistiikka-alan opiskelijoilla on aika paljon asioita joita joutuvat opettelemaan ja näyttämään työpaikalla, mikä maksaa rahaa työnantajalle.

 

[vierailija]

Tuo ei todellakaan päde useimpiin ammattitutkintoihin.

Sitä paitsi myös merkonomeille ja logistiikka-alan opiskelijoilla on aika paljon asioita joita joutuvat opettelemaan ja näyttämään työpaikalla, mikä maksaa rahaa työnantajalle.

Hyllyttäjän ja bussikuskin työ opitaan maksimissaan muutamassa viikossa. Loput 9 viikon työharjoittelusta tuottavat ilmaistyön voittoa firmalle ja vievät alan työntekijöiltä työpaikkoja.

 

[vierailija]

Tuo ei todellakaan päde useimpiin ammattitutkintoihin.

Sitä paitsi myös merkonomeille ja logistiikka-alan opiskelijoilla on aika paljon asioita joita joutuvat opettelemaan ja näyttämään työpaikalla, mikä maksaa rahaa työnantajalle.

Näyttämään työpaikalla? Mitä kaupallisen alan opiskelija hyllyttäjänä näyttää työpaikalla? Kyse ei ole oppisopimuskoulutuksesta ja sen näytöistä.

 

[vierailija]

Tuo ei todellakaan päde useimpiin ammattitutkintoihin.

Sitä paitsi myös merkonomeille ja logistiikka-alan opiskelijoilla on aika paljon asioita joita joutuvat opettelemaan ja näyttämään työpaikalla, mikä maksaa rahaa työnantajalle.

Oppisopimuksessa on näytöt. Työharjoittelussa olevalla ei ole mitään näyttöjä työpaikalla, vaan työharjoittelu kuuluu opiskeluun, vähentäen opiskelukuluja.

 

[m1es]

Oppisopimuksessa on näytöt. Työharjoittelussa olevalla ei ole mitään näyttöjä työpaikalla, vaan työharjoittelu kuuluu opiskeluun, vähentäen opiskelukuluja.

Jos ammattitutkinnoista on puhe, niissä ei ole työharjoittelua. Opintohin kuuluu työssäoppimista, joka on työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Työssäoppimisjaksoon liittyy usein työpaikalla annettavia näyttöjä. Työantajan kannalta työssäoppija voi toki saada jotakin aikaan, mutta aiheuttaa myös kustannuksia, koska jonkun vakituisen pitää häntä ohjata ja opastaa.

 

[vierailija]

Oppisopimuksessa on näytöt. Työharjoittelussa olevalla ei ole mitään näyttöjä työpaikalla, vaan työharjoittelu kuuluu opiskeluun, vähentäen opiskelukuluja.

Ihan kaikilla on näyttöjä nykyään. Ja näytettävien asioiden määrä on usein yli sata per tutkinnonosa ja harjoittelu.

Työharjoittelun virallinen nimi on nykyään "koulutussopimus", koska enemmän ja enemmän pyritään siirtämään opetusvastuuta työpaikoille.

 

[Lispetti]

Tulee kalliiksi ottaa huonoa työntekijää edes koeajalle. Tämä koska 1) koeajallakin sen odotetaan saavan jotain aikaan ja sille pitää maksaa palkkaa, 2) huonoutta ei välttämättä huomaa heti, eli koeaikaa saattaa kestää viikkoja tai kuukausia ennen kuin työntekijän huonous havaitaan ja 3) koska kallis rekrytointiprosessi pitää tehdä uudestaan jos työntekijä on potkittu pihalle koeajalla.

Sen puoleen työnantajilla ei normaalisti edes ole mitään syytä ottaa mahdollisesti huonoa työntekijää edes koeajalle. Tämä siksi koska myös niitä hienon CV:n omaavia työnhakijoita on tarjolla yllin kyllin.

Näin juuri.
Ihan perus riskinhallintaa, ainakin pk-yrittäjillä ja etenkin tällä verotuksella!

Suuryritykset ovat asia erikseen; heillä on varaa tehdä hyväntekeväisyyttä.

 

[vierailija]

Tulee kalliiksi ottaa huonoa työntekijää edes koeajalle. Tämä koska 1) koeajallakin sen odotetaan saavan jotain aikaan ja sille pitää maksaa palkkaa, 2) huonoutta ei välttämättä huomaa heti, eli koeaikaa saattaa kestää viikkoja tai kuukausia ennen kuin työntekijän huonous havaitaan ja 3) koska kallis rekrytointiprosessi pitää tehdä uudestaan jos työntekijä on potkittu pihalle koeajalla.

Sen puoleen työnantajilla ei normaalisti edes ole mitään syytä ottaa mahdollisesti huonoa työntekijää edes koeajalle. Tämä siksi koska myös niitä hienon CV:n omaavia työnhakijoita on tarjolla yllin kyllin.

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Jos on aukkoja CVssä tai se on tyhjä, pitäisi asia hoitaa muuten kuin ilmaistyövoimalla tavallisen palkansaajan kustannuksella.
Kenen vastuulla yrityksen toiminta ja palkkaukset ovat? Nyt kaikki vastuu sysätään työtä tekeville ja yritykset hyväksikäyttävät valtion tukia ja anteliasta järjestelmää.
On totta, että pienelle yritykselle rekrytointi on turhan riskaabelia, ja siihen voisi keksiä helpotuksia. Mutta helpotus nykyään, eli ilmainen työvoima on kaikkien yritysten käytössä ja sitä käytetään sumeilematta hyväksi. En sano, että kuvio olisi jotenkin huono, jos itse olisin yrittäjä, toimisin ihan samalla tavalla, koska tottakai raha kiinnostaa. Täytyisi aina muistaa, etteivät yritykset ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka toimivat yhteiskunnan ja ihmisten hyväksi. Ne ovat rahaa tahkoavia instansseja.
Nämä rahaa tahkoavat yritykset toki hyödyttävät koko yhteiskuntaa jne. Mutta koko kuviossa pitäisi pystyä toimimaan niin, että kun kumartaa toiseen suuntaan, ei pyllistäisi toiseen. Yritys tarvitsee työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat palkkaa, jotta voivat elää ja ostaa toisilta yrityksiltä hyödykkeitä.