Rakkauden loppuminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Pitkä liitto takana. Itse rakastan vielä suunnattoman paljon. Toinen osapuoli ei enää ollenkaan, eikä usko, että haluaa tulevaisuudessakaan enää rakastaa. Kuitenkaan ei halua vielä erota. Haluaa, että jatketaan nyt eloa näin, hätäilemättä minkään päätöksen suhteen. Meillä on yhteiset talolainat, jälkikasvua myös. Asutaan sellaisella paikkakunnalla missä ei talot kovin helposti kaupaksi mene.
Onko tässä nyt muuta vaihtoehtoa kuin sinnitellä yhtenä perheenä siihen asti, että talo on maksettu, lapset muuttaa omilleen ym. ja sitten pistää lusikat jakoon? Itselläni ei ole mahdollisuutta muuttaa tästä mihinkään kerros- tai rivitaloon, olisi pakko luopua kaikista lemmikeistäkin siinä tilanteessa. Eikä olisi taloudellisesti mahdollista jäädä tähänkään asumaan jos toinen lähtee. Jokainen päivä ahdistaa kun tietää toisen tunteet. Onko ne vain omaltakin osalta tapettava kokonaan? Miten?
 
Hmm...joskus oli jossain että niitä tunteita täytyy herätellä ja ylläpitää.
Oletko muistanut vietellä miestäsi, osoittaa rakkautta? Onko teillä tarpeeksi yhteistä aikaa? Lähekkäin oleminen, eroottisuus. Keinoja kyllä on millä voi nähdä sen toisen taas niillä silmillä millä on rakastuessakin nähnyt. Jos ei miehesi halua ulkopuolisen apua niin voithan sinä niitä kysyä ja soveltaa. Mutta tokihan jos toinen on täysin sulkeutunut niin paha on kenenkään avata.
Ja tuo roikkumassa pitäminen kertoo siitä että miehesi ei uskalla tehdä loppullista päätöstä vaikka on ilmeisen selvää että haluaa erota. Hän odottaa,roikottaa ja jättää kun tilanne on sopiva...esim.hänellä uusi nainen.
 
Hmm...joskus oli jossain että niitä tunteita täytyy herätellä ja ylläpitää.
Oletko muistanut vietellä miestäsi, osoittaa rakkautta? Onko teillä tarpeeksi yhteistä aikaa? Lähekkäin oleminen, eroottisuus. Keinoja kyllä on millä voi nähdä sen toisen taas niillä silmillä millä on rakastuessakin nähnyt. Jos ei miehesi halua ulkopuolisen apua niin voithan sinä niitä kysyä ja soveltaa. Mutta tokihan jos toinen on täysin sulkeutunut niin paha on kenenkään avata.
Ja tuo roikkumassa pitäminen kertoo siitä että miehesi ei uskalla tehdä loppullista päätöstä vaikka on ilmeisen selvää että haluaa erota. Hän odottaa,roikottaa ja jättää kun tilanne on sopiva...esim.hänellä uusi nainen.

On yhteistä aikaa, on reissattukin jonkin verran. On myös omaa aikaa. Ei halua lasten takia nyt tehdä hätäisiä päätöksiä. Itse olen eroperheestä ja tiedän miten tarkkaan lapset kuitenkin kokee, näkee, kuulee ja aistii asiat. En tiedä onko osasyy tässä, että itse olen todella läheisyyden kaipuinen. Tykkään ollaa lähellä, kainalossa. Ohimennen silittää, hipaista ja koskettaa.
Oma lapsuus oli lytätty. Ikinä en kelvannut. Ja kun mies on sellainen joka ei pahemmin kehu, niin herkästi koen, etten kelpaa. Olenko siis tukehduttanut miehen?
Hän myös myönsi, että työ on mennyt kaiken edelle. Ei ole ollut jaksamista/halua enää korjata tilannetta kun on huomannut sen olevan virhe. Enkä halua tässä nyt syyllistä etsiäkään, vaan keinoja. Vai onko niitä edes enää?
 
Mä epäilen vahvasti, että tällaisen takana on ns. toinen nainen. Joko jo pokattu tai vasta ihastuttu. Mies ei kuitenkaan uskalla vielä hypätä - on liian tuore juttu eikä halua jäädä tyhjän päälle. On varmaan avautunut siitä ettei ole enää tunteita, kun koskettelu häntä ärsyttää.

Sitten kun uuden hoidon kanssa saa asiat järjestymään / suunniteltua, niin ero otetaan. Näitä olen nähnyt aika paljon.
 
Mit ihmettä. Mulla hälytyskellot sois ja lujaa jos meillä mies lähtis tollasest avautumaan. Vähän niinku pohjustetaa jotai. Tai sitte ei, itepähän tunnet miehesi, kai.
Sinänsä tuollaiset tunteet ymmärrän. Itselläkin on mutta en niitä toiselle juurikaan avaa kun haluu yhdessä jatkaa. Miks pahoittaa toisen mieltä tai jauhaa jotain turhaa.
 

Yhteistyössä