@millionnea, uskon myös vahvasti että sulla kaikki kunnossa, kuitenkin se on onneks paljon todennäköisempää kuin ettei ois.. mutta alun viikot on kyllä ressaavia kun ei oikein mistään pysty ilman ultraa tietään mikä on tilanne. Jäätävä pahoinvointi ainakin kuulostaa hyvältä, vaikkei varmaan fyysisesti mieltä ylennäkään
Mulla niihin kkm aikoihin juuri kun alkiot kuoli, loppui se selkeempi etominen kun seinään, ja sen jälkeen oli vaan jotain ihan satunnaisesti hetkittäistä lievää etomista. Oli jotenkin liian normaali olo.. Tämä oli se eka merkki mistä aavistin pahaa. Tästä viikon päästä tuli pari tippaa verta v.vuodon seassa ja melko hyvin tiesi tilanteen sit np-ultraan mennessä kun kohtua ei tuntunu sillonkaan (muissa raskauksissa on jopa näkyny liikkeitäkin jo sillon) ja dopplerista kuului vain oma/istukan ankea viuhunta. Toki sitä viimeseen saakka toivoi että ois väärässä ja olihan se järkytys kun varmistu.
Päivä päivältä lähempänä kun saat helpotuksen ja hyvät uutiset!
O-plussaa ei näkyny tänäänkään, itse asiassa melko himmee kierron päiviin nähden,.. joko se on tulossa vasta ke-to aikoihin, tai koko ovulaatio on jotenkin lässähtäny.. en tiedä voisko sitten pregnylillä korjata enää mitään. Ke varmaan ultraan jos ei mitään merkkejä vielä sillonkaan.
@MyMa Juu, en ole enää uuteen hoitoon lähdössä.. Niin kiitollinen ja täysin tyytyväinen jo kahdesta voitosta näissä hoidoissa (+luomu), joita alunperin lähdin yrittään. Tämä viimeinen toki saa myös mahdollisuutensa, kun on olemassa, se vasta oliskin uskomatonta extraa kaiken jo saadun päälle..! Aattelin että voisin ottaa rennosti tän kierroksen, kun ei sillee enää oo paineita onnistua, mutta kyllä se vaan pelottaa nytkin kuinka mieltä alentavaa se negatikku taas ois..
tai selviääkö ylipäätään siirtoon. Kävi miten kävi, eräs pitkä ja kivinenkin tie tulee pian päätökseensä. Elokuussa tulee 10 vuotta ekasta ivf:stä ja sitä ennenkin yli 3 vuotta kotiyritystä.