Oletkin luonnonoikku sitten
Ei haittaa, kunhan ymmärsit miten väärässä aikaisemmin olit
vierailija
Eikö aamuvirkut halua lisää valoa aamuun eli talviajan?
Aamuvirkut ei tartte lisää aurinkoa aamuihinsa koska heräävät joka tapauksessa aikaisten.
vierailija
Ei vaan aamuvirkut haluavat lisää valoa aamuihinsa, että on mukavempi lenkkeillä yms. aamulla. Iltavirkut haluaa lisää valoa iltaan, että on mukavampi lenkkeillä yms.
Eikö tuohan on ihan päinvastoin
vierailija
Ja höpö höpö. Iltavirkut haluavat sisäisen kellon mukaan normaaliajan siksi, että saavat nukkua tunnin kauemmin kuin mitä olisi kesäaika valittuna. Se sisäinen kello kun ei käy samaa aikaa kellon viisareiden kanssa, käännettiin niitä sitten mihin tahansa.
vierailija
Eikä ole. Ai niin mähän olinkin luonnonoikku.
vierailija
Minkä tunnin kauemmin? Jos on ympäri vuoden sama aika niin ei siinä nukuta tuntia vähemmän tai enemmän. Jos nukkuu esim. 7 tuntia yöllä, niin se on 7 tuntia niin talvi- kuin kesäajassa.
Kesäaika se olla pitää, että on enemmän valoa illassa. Älkää olettako tietävänne kaikkien ihmisten mielipiteet.
vierailija
Miltä se pitäisi tuntua? Luuletko, että mun elämä loppuu siihen? No haloo, elämä jatkuu enkä jää tuollaista märehtimään jos noin käy. Suurempi stressi sulla näyttää asiasta olevan etkä hyväksy eriäviä mielipiteitä.
vierailija
Itse asiassa ei ole ollut mitään äänestystä eikä ajasta ole vielä päätetty. Se otakantaa.fi ei ollut mikään äänestys, vaan keskusteluareena.
vierailija
Eiköhän Epek tarkoittanut eduskuntavaaleja.
T:Se iltavirkku kesäajan kannattaja
vierailija
Miten rautalangasta se pitää vääntää, ettei sisäinen kello niitä kellon viisareita seuraa, vaan uni tulee silloin kun tulee. Jos kesäaika tulee käyttöön, niin se tarkoittaa, että sitä nukuttavaa aikaa jää tunnin vähemmän. Jos nyt nukahtaisin yöllä yhdeltä, niin normaaliaikaan nukahtaisin jo puolilta öin eli kellon määräämään pakolliseen heräänisaikaan olisi tunti enemmän aikaa nukkua.
Menikö perille? Kesäajan kannattajat eivät tunnu ymmärtävän tätä lainkaan.
Höpöhöpö olette jo hävinneet
vierailija
Sä et voi tietää jokaisen ihmisen sisäistä kelloa.
Yhtälailla mä nukun niin kesä- kuin talviajassa. Mä vain haluan iltaan lisää valoa. Mä en työni takia mene aina samaan aikaan töihin tai nukkumaan.
vierailija
No voi, että. Mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä. Saada Hello Kitty-raivarit epekin tyylillä.
Sä tässä nyt kiukuttelet kun kaikki ei ole sun kanssa samaa mieltä etkä tajua, että et voi tietää jokaisen ihmisen mielipiteitä ja haluja.
vierailija
Ei. Minä en halua herätä tuntia aikaisemmin päästäkseni aikaisemmin töihin ja sieltä aikaisemmin kotiin. Ei.
Kurjat aamuvirkut, jotka haluatte herätä ennen auringonnousua, niin herätkää rauhassa. Antakaa meidän muiden nukkua. Pysytään normaaliajassa.
Kurjat aamuvirkut, jotka haluatte herätä ennen auringonnousua, niin herätkää rauhassa. Antakaa meidän muiden nukkua. Pysytään normaaliajassa.
vierailija
Minä iltavirkkuna haluan talviajan. Olen kohta 40 vuotta kärsinyt uniongelmista ja jatkuvasta väsymyksestä kun nukkumaan meno vain viivästyy ja viivästyy joka ilta. Lomalla vuorokausirytmi muuttuu täysin. Esim. tänään menen varmaan yhdeltä nukkumaan ja maanantaina luultavasti neljältä yöllä. Herätys on sitten tiistaina kuudelta ja työt alkavat seitsemältä. Toivottavasti en telo itseäni tai muita. Tarvitsen ilta-aurinkoa niin kuin tarvitsen amfetamiinia iltapalalle.
vierailija
Voi luoja mitä ääliöitä. Mitään tuntia pidempään nukkumista ei ole paitsi urpologiikalla. On vaan kello, joka näyttää jotain ja valoisuus, joka menee ihan samalla tavalla, riippumatta mitä me sovimme kellojen olevan. Vain kellojen siirtelystä seuraa, että talviaikaan mentäessä nukutaan yhtenä yönä tunnin pidempään ja keväällä toisinpäin.
Se mihin tämä asia vaikuttaa on, että onko enemmän valoa aamuissa vai illoissa.
Se mihin tämä asia vaikuttaa on, että onko enemmän valoa aamuissa vai illoissa.
vierailija
korjasinhttps://youtu.be/lXABy7eYvIA?t=32
Niin muuten onkin ja nyt alkaa lämmetä oikeen kunnolla, kun Jättiplaneetasta kimpoaa lämmöt takaisin meille
Jep. Tässä oli tolkun kirjoitus:
Kommentti: Tässä on kesäaikakeskustelun pahin vale – lisävaloa ei todellakaan tule 400 tuntia
(KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS, ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 19.4. 6:55
KOMMENTTI
Kesäajan valaiseva vaikutus olisi vain murto-osa väitetystä. Laskelmat osoittavat, että vaikutus olisi vain joitakin kymmeniä tunteja, kirjoittaa Lari Vesander.
Kun tunne alkaa viedä, ensimmäinen uhri ovat yleensä faktat. Näin on käynyt myös kesäaikakeskustelussa.
Valtakunnan uutisvälineet toistelevat – yksi toisensa jälkeen – että kesäaikaan siirtymisellä Suomeen saataisiin 400 tuntia lisää valoisaa aikaa. Tuossa väittämässä on niin paljon pielessä, että on vaikea päättää mistä aloittaa.
400 tuntia on kesäaikakeskustelun pahin vale. Se on rajamuuri, jonka Trump väitti Meksikon maksavan. Se on satojen miljoonien viikkosäästöt, jotka Brexitin ajajat lupasivat äänestäjilleen. 400 tunnin argumentin aukot ovat nimittäin niin pahoja, että ne huomaa jo alakoulun matematiikalla.
Nykyiseen kellojensiirtokäytäntöön verrattuna erot olisivat liki olemattomia.
Kun kyse on tunnin aikaerosta ja vuodessa on 365 päivää, lisätuntien maksimimäärä on 365. Lisäksi totuus ”lisätunneista” on vain murto-osa tästä. Teoriassa valoisia tunteja tulisi sopivaan aikaan Etelä-Suomeen maksimissaan 79, käytännössä jopa alle 30 tuntia. Nykyiseen kellojensiirtokäytäntöön verrattuna erot olisivat liki olemattomia. Luvuista ja niiden laskutavoista lisää myöhemmin.
Sitä ennen pitää ymmärtää jotain olennaista auringonvalosta. Lähinnä se, että sitä ei voi lisätä viisarien asennolla. Aurinko paistaa tiettyyn kohtaan maapalloa tietyn aikaa riippumatta siitä, onko tämän kohdan aikamittarit väännetty Siperian tai Kalifornian aikaan. Viisarien sijaan auringonpaisteisten tuntien määrään vaikuttaa pilvisyys. Siihenkin pääsemme myöhemmin.
Valoisaa aikaa ei voi lisätä. Sitä voi vain siirtää halutulle aikavälille. Ja jotta eri aikojen todellisia vaikutuksia voi verrata, pitää valita sopiva aikaväli.
Aurinko paistaa pilvien takana keskimäärin 12 tuntia päivässä. Siksi meidän pitää valita sopiva 12 tunnin aikaväli. Ongelma tässä tarkastelussa on tietysti se, että sopivasta aikavälistä on paljon mielipiteitä. Aamuvirkku saattaisi haluta valoisan ajan aamukuuden ja iltakuuden välille. Yökukkujalle taas aamukymmenen ja iltakymmenen olisi mukavampi väli.
Tähän tarkasteluun valitsin aikaväliksi aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Se ottaa jokseenkin sopivassa suhteessa huomioon sekä yhteiskunnan aamupainotteisuuden että iltapuolelle painottuvat vapaa-ajan harrastukset. Vertailukohdaksi valitsin Espoon ja Vantaan korkeuden, jotta erot olisivat mahdollisimman suuria. Pätevyyttäni laskentaurakkaan perustelen sillä, että ennen toimittajaksi kouluttautumista opiskelin useamman vuoden yliopistossa matematiikka ja pääaineenani tilastotiedettä.
Näin se laskettiin
Tarkastelu tapahtui seuraavasti: Tarkistin auringon nousu- ja laskuajat ja vertailin, miten kesä- ja talviaika vaikuttaisivat. Ensimmäinen huomioni tuli nopeasti: kaksi kolmasosaa vuodesta oli kesäaikakeskustelun osalta täysin merkityksetöntä aikaa. Neljä valoisinta kuukautta ovat niin valoisia, että aurinko on taivaalla koko tarkkailuajan oli kello tunnin normaalia enemmän tai ei. Neljä pimeintä kuukautta taas ovat niin pimeitä, että valoa ei riitä tarkkailuajan ulkopuolelle mitenkään.
Valoisan ajan lisäämisen maksimi ei ollutkaan 365 tuntia vaan hieman yli 120 tuntia. Tosin siihenkään ei yllettäisi. Suuria vaikutuksia kesäajalla olisi lähinnä vain syys- ja maaliskuuhun.
Muina kuukausina vaikutukset olivat paljon pienempiä. Elokuun illoista on pidetty paljon meteliä, mutta käytännössä pysyvä normaaliaika veisi tarkkailuväliltä valoa maksimissaan 2 tuntia ja 46 minuuttia. Lokakuulta lähtisi runsaat neljä tuntia, helmikuulta vajaat neljä tuntia.
Yhteensä kesäajan teoreettinen maksimivaikutus olisi koko vuodelta vajaat 79 tuntia. Sen verran valoisaa aikaa siirtyisi Etelä-Suomessa halutulle aikavälille, mutta vain teoriassa.
Valoisasta ajasta puhumisessa kun on se ongelma, että sen toteutuminen riippuu sääolosuhteista. Keskellä kesäpäivää voi olla valoisaa rankkasateen keskelläkin, syysillan viimeisenä tuntina taas ei. Siksi käytäntö on aivan muuta kuin teoria. Huomattava osa lisääntyneestä valosta pitäisi tulla syys- ja lokakuulle, jotka eivät ole kuukausina sieltä aurinkoisimmasta päästä.
Talviaika - kesäaika timelapse.
Miten säävaihtelun vaikutukset saisi sitten parhaiten huomioitua valoisassa ajassa? Paras tapa olisi luultavasti pitää vuosikymmenten ajan päiväkirjaa siitä, miten valonmäärä keskimäärin käyttäytyy illan viimeisenä tuntina missäkin kuussa. Valitettavasti en ole tullut tällaista päiväkirjaa pitäneeksi. Siksi käytän korvikkeena auringonpaistetunteja, jotka kertovat kuinka paljon aurinko on paistanut milloinkin. Ratkaisu ei ole tieteellisesti täydellinen, mutta antaa vahvasti suuntaa. Lisäksi paistetunneista selviää, että Suomi ei ole hirveän aurinkoinen maa.
Tässä vaiheessa juttuun tulee matemaattista jorinaa, jonka lukeminen ei ole erityisen viihdyttävää. Pahoittelut siitä. Olisin kuitenkin surkea toimittaja, jos kritisoisin muita hatusta vedettyjen lukujen julkaisusta enkä sitten avaisi kunnolla omia lukujani.
Kesäaika ja talviaika taistelevat, kumpi voittaa?
Paistetuntien teoreettinen maksimi on 4 380 tuntia (12 tuntia x 365). Se, kuinka paljon teoreettisesta maksimista muuttuu valaisevaksi käytännöksi, riippuu paikkakunnasta. Osuudet vaihtelevat Pohjois-Suomen vajaasta 30 prosentista lounaisrannikon runsaaseen 45 prosenttiin. Käytin laskelmissani Vantaan lukemia. Siellä keskiarvo on suurimmasta päästä: 40,6 prosenttia. Valitsemalla paikkakunta aurinkoisemmasta päästä varmistan jälleen sen, että lopulliset lukemat ovat mahdollisimman suuria. Keskiarvon sijaan käytän kuukausittaisia, jotka suhteutan kuukausi kohtaiseen maksimiin. Kuukausittaiset luvut ja keskiarvot ovat peräisin Ilmatieteen laitokselta. (Ne näkee esimerkiksi täältä.)
Helmikuussa auringonpaisteen toteutunut osuus teoreettisesta maksimista oli 28,6 prosenttia, maaliskuussa 36 prosenttia, huhtikuussa 44,8 prosenttia, elokuussa 44,9 prosenttia, syyskuussa 36,9 prosenttia ja lokakuussa 26,4 prosenttia. Kun otin tämän huomioon laskelmissani, kesäajan vaikutus kutistui merkittävästi. Helmikuulle sitä jäi 68 minuuttia, maaliskuulle 615, huhtikuulle 285 minuuttia, elokuulle 74 minuuttia, syyskuulle 637 minuuttia ja lokakuulle 68 minuuttia.
Tällä kaavalla kesäajan käytännön hyödyksi tulisi koko vuodelta 1 747 minuuttia eli 29 tuntia ja 7 minuuttia. Samalla paljastui se, että pysyvän kesäajan ero vielä käytössä olevaan kellojen siirtämiseen olisi lähes olematon. Huhtikuu, elokuu, syyskuu sekä lähes koko lokakuu ja osa maaliskuusta kun ovat kuuluneet jo nyt kesäajan piiriin.
Siksi pysyvän kesäajan käytännön hyöty toivotulle aikavälille jäisi vain noin kymmeneen tuntiin.
Ei minuutintarkka totuus
Vähänkään tieteellisemmän tekstin tai tutkimuksen tekemiseen kuuluu myös kritiikki. Harrastan sitä nyt tässä, vaikka iltapäivälehden nettikommentti ei tiedettä olekaan. Ovatko yllä olevat luvut absoluuttinen totuus kesäajan vaikutuksista? Eivät. Valitsemalla myöhemmän välin (esim. klo 9–21), tulokset vaikutukset olisivat hieman suurempia. Valitsemalla aikaisempi väli ne olisivat vastaavasti hieman nykyistäkin pienempiä.
Absoluuttisen aikavälin löytäminen on mahdotonta, koska ihmisten arki ja tottumukset ovat erilaisia. Vuorotöissä käyvillä vapaa-aika voi olla yhtä hyvin aamulla kuin illalla. Yhdet tykkäävät käydä iltalenkillä ja toiset aamulenkillä.
Auringonpaistetunnitkaan eivät ole absoluuttinen käytännön valon mittari, vaikka ne toimivatkin illan viimeisinä tunteina sellaisina huomattavan paljon paremmin kuin keskipäivällä.
Siksi laskelmia ei voi ottaa minuutin tarkkoina totuutena. Sen ne kuitenkin kertovat, että valoisan ajan siirtämisessä vaikutukset ovat vain murto-osa väitetystä. Niissä puhutaan satojen tuntien sijaan vain kymmenistä tunneista, jotka nekin sijoittuvat pitkälti pariin kuukauteen.
Näistä syyskuu nousee vahvimmin esille. Urheiluseurat ovat huolissaan siitä, että kesäajan poistuminen vaikeuttaisi pelien ja urheilukisojen järjestämistä syyskuun lopun arki-iltoina, jos kentällä ei ole keinovalaistusta. Se on ihan perusteltu huoli ja pätee tavalliseenkin liikkujaan, jos valaistuja ulkoliikuntapaikkoja ei ole tarjolla. Kokonaan eri asia on, kannattaako koko vuotta ja koko kansaa koskevaa päätöstä tehdä sen pohjalta.
Varsinkaan, jos haittapuolina olisi jo valmiiksi huonosti nukkuvien suomalaisten yöunien heikkeneminen ja Suomen mahdollinen ajallinen etääntyminen vielä kauemmas Keski-Euroopasta. Näiden haittojen kanssa, kun pitäisi elää koko vuosi.
Lari Vesander