Mies vaati eron jälkeen testin kaikista lapsista, vaikka ovat kopioita isästään

Niin tai miksi pitäisi yleensä ottaen testata. Paskanko väliä kuka ne mällit on ruutannut

Ihan sama oletko biologinen isä vai et?

 

Mä en vieläkään ymmärrä, näen kammottavan ristiriidan ton suuttumisen/ riidan ja pettämisen epäilyn välillä.
Tasa- arvoa, että mies saisi epäillä pettämisestä "piilossa", ettei riitaa tule? Miten kanoja miehet voi olla?

Itse en pitäisi suurimpana ongelmana jotain suuttumista tai riitaa, vaan sitä, että suhde muuttuisi käytännössä aivan toiseksi. Jos suhde olisi ollut hyvä, kumppanuuteen ja rakkauteen sekä molemminpuoliseen luottamukseen ja yhteisymmärrykseen perustuva, ei se enää voisi olla sama sen jälkeen, kun toinen olisi (millä tahansa tavalla) osoittanut, että hänen osaltaan suhde ei ole tuota.

Ongelmia tulee tietenkin myös, jos toinen salaa epäilee toista - joko pettämisestä tai muusta. Ongelma ei siis ole se, sanooko epäilynsä ääneen, vaan ongelma on se, jos suhteessa yleensä lähtökohtaisesti epäillään toista. Tällainen suhde tietenkin onkin ehkä fiksua lopettaa, joten sikäli ei ehkä haittaa, vaikka tulisikin ero sen pettämsiepäilyn vuoksi

 

Ei tarvittis epäillä, jos automaattisesti tehtäisiin isyystesti. Eikä naisten loukkaantua, kun kaikille muillekin tehdään sama.

Niinpä mutta naiset selkeesti pitää tätä loukkaavana. Musta olisi ihan perusteita vaikkapa perinnöllisten sairauksien kartoittamiseen. Isyys varmistuisi siinä sivussa.

 

Niinpä mutta naiset selkeesti pitää tätä loukkaavana. Musta olisi ihan perusteita vaikkapa perinnöllisten sairauksien kartoittamiseen. Isyys varmistuisi siinä sivussa.

Automaattinen pettämisen epäilkö muka loukkaavaa? Ei nyt sentään, me vain huolehditaan siitä rahasta, mikä tuohon menee. Meidän terveystietojahan myydään jo pitkin maailmaa, että ei tuosta sairausjutustakaan enempää hyötyä tässä tapauksessa olisi...

 

Niin tai miksi pitäisi yleensä ottaen testata. Paskanko väliä kuka ne mällit on ruutannut

Niin, mikä kullekin on tärkeää ja kuka nyt minkäkinlaisissa suhteissa on. Jos sinulle on yksihailee, niin hyvä niin.
Kuten jo sanoin, ei se yksi solu kenestäkään vielä oikeasti isää tai äitiä sanan varsinaisessa merkityksessä tee.

Mutta en kyllä itsekään näkisi ongelmaa siinä, että kasvattaisin omanani lasta, jonka geeniperimä on joltakulta muulta, mutta monille se tuntuu olevan tärkeää.

 

Itse en pitäisi suurimpana ongelmana jotain suuttumista tai riitaa, vaan sitä, että suhde muuttuisi käytännössä aivan toiseksi. Jos suhde olisi ollut hyvä, kumppanuuteen ja rakkauteen sekä molemminpuoliseen luottamukseen ja yhteisymmärrykseen perustuva, ei se enää voisi olla sama sen jälkeen, kun toinen olisi (millä tahansa tavalla) osoittanut, että hänen osaltaan suhde ei ole tuota.

Ongelmia tulee tietenkin myös, jos toinen salaa epäilee toista - joko pettämisestä tai muusta. Ongelma ei siis ole se, sanooko epäilynsä ääneen, vaan ongelma on se, jos suhteessa yleensä lähtökohtaisesti epäillään toista. Tällainen suhde tietenkin onkin ehkä fiksua lopettaa, joten sikäli ei ehkä haittaa, vaikka tulisikin ero sen pettämsiepäilyn vuoksi

Niinpä! Jos mua joskus epäiltäisiin siitä että oon joskus pettäny nii se oli siinä

 

Ihan taustalta huutelen sen verran kaikille niille jotka kokevat jotenkin oikeudekseen esim. eron tullessa vaatia yhtäkkiä sitä isyystestiä tai muuten vain halutessaan satuttaa puolisoaan/kumppaniaan ja ryhtyä epäilemään lapsiensa biologista perimää.

Pidä huoli siinä oman epäluuloisuutesi/nustasukkaisuutesi/vittumaisuutesi tilassa että epäilyksesi kohteena oleva/t lapsesi on/ovat sen verran pieniä etteivät ole vahingossakaan kuulemassa asiasi kyseenalaistamista. Seinilläkin kun on korvat.

Nimittäin se satuttaa syvästi. Ja vaikuttaa ravistelevasti isä-lapsisuhteeseen. Eikä mikään saa sitä palautumaan ennalleen.

 

Niinpä mutta naiset selkeesti pitää tätä loukkaavana. Musta olisi ihan perusteita vaikkapa perinnöllisten sairauksien kartoittamiseen. Isyys varmistuisi siinä sivussa.

Itse en niinkään lähesty tätä siitä lähtökohdasta, onko se LOUKKAAVAA. Minulle se lähinnä olisi pettymys siitä, että emme olisikaan kumppanin kanssa samoilla linjoilla siitä, mikä keskinäinen suhteemme on, millainen suhteemme on ja millaisia ihmisiä olemme siinä suhteessa. Aika lailla menisi suhteen määrittely uusiksi. Koska jos toinen haluaisi isyystestin siksi, että "enhän kuitenkaan voi olla 100% varma, että lapsi on minun", niin kyllähän sen jälkeen käytännössä suhdetta pitäisi jatkaa sillä ajatuksella, että ei siitä suhteesta tai kumppanista oikeastaan voi olla varma.

Ymmärtäisin tällaiset argumentit, jos olisi jotenkin todennäköistä, että todella monen kohdalla isyys ei olisikaan varma. Mutta nykyisin, ehkäisyn aikakaudella, tällainen lienee kyllä aika harvinaista. Kuten sanoin, kukaan täyspäinen nainen, edes pettäjätyyppi, ei lähtisi harrastamaan seksiä ulkopuolisten kanssa ilman ehkäisyä tilanteessa, jossa yrittää lasta oman kumppanin kanssa. Ja muutenkin nämä pettämiset varsinkin naisten osalta tapahtuvat vähän toisenlaisessa elämäntilanteessa. Abortinkin saa ilman, että täytyy kertoa kumppanille, joten jos vahinko tapahtuisi vaikka tilanteessa, jossa itsellä on myöhemmin sivusuhde, ei tarvitsisi alkaa esittää omalla kumppanille, että saadaan yllätysvauva.

 

Niin, mikä kullekin on tärkeää ja kuka nyt minkäkinlaisissa suhteissa on. Jos sinulle on yksihailee, niin hyvä niin.
Kuten jo sanoin, ei se yksi solu kenestäkään vielä oikeasti isää tai äitiä sanan varsinaisessa merkityksessä tee.

Mutta en kyllä itsekään näkisi ongelmaa siinä, että kasvattaisin omanani lasta, jonka geeniperimä on joltakulta muulta, mutta monille se tuntuu olevan tärkeää.

No jep! ei ne sun soluista ainakaan paremmaks ois tullu joten iha sama

 

Ihan taustalta huutelen sen verran kaikille niille jotka kokevat jotenkin oikeudekseen esim. eron tullessa vaatia yhtäkkiä sitä isyystestiä tai muuten vain halutessaan satuttaa puolisoaan/kumppaniaan ja ryhtyä epäilemään lapsiensa biologista perimää.

Pidä huoli siinä oman epäluuloisuutesi/nustasukkaisuutesi/vittumaisuutesi tilassa että epäilyksesi kohteena oleva/t lapsesi on/ovat sen verran pieniä etteivät ole vahingossakaan kuulemassa asiasi kyseenalaistamista. Seinilläkin kun on korvat.

Nimittäin se satuttaa syvästi. Ja vaikuttaa ravistelevasti isä-lapsisuhteeseen. Eikä mikään saa sitä palautumaan ennalleen.

Tätä olen itsekin täällä yrittänyt sanoa. Että ex-kumppanille kostoksi tai loukkaukseksi mietitty tempaus todennäköisesti loukkaakin nimenomaan niitä lapsia - jotka kaikella todennäköisyydellä ovat kuitenkin just niitä omia, joita rakastaa ja joiden kanssa haluaa elää. Jopa alakouluikäinen alkaa miettiä asioita, kun mennään ottamaan dna-näytettä - jotenkinhan se täytyy selittää, ja aina jossain lukee sanoja, joista yllättävän nuori lapsi alkaa tehdä omia tulkintoja - ja yllättävän nuori lapsi myös tajuaa asioita.

Ja jos nainen on vaikka jättänyt miehen syystä tai toisesta, niin ei häntä enää tuollainen loukkaa. Hän ottaa sen mustasukkaisen ja ripustautuvan ex-miehen kiukutteluna, josta on lähinnä ylimääräistä vaivaa.

 

Ei taida olla tutkimistuloksia. En osaa sanoa miten yleistä on. Selänteenkin poika näyttää ihan Kariyalta. Onkohan käenpoikanen?

Täällä oli joku juttu perinnöllisyystutkijoista (?) joista 95% ei kertoisi isälle ettei hän olekkan biologinen isä. Tutkitaan siis muita asioita kuin isyyttä mutta ilmihän se tulee. Miksei kerrota? Toihan on pahimman luokan petos.

 

No jep! ei ne sun soluista ainakaan paremmaks ois tullu joten iha sama

Näyttää nyt käyvän liiaksi tunteiden päälle, niin ettet osaa asiaa objektiivisesti käsitellä.
Jos on omakohtaisia huonoja valintoja takana, on tietysti vaikea ymmärtää, että jotkut osaavat toimia fiksummin ja harkita tarkkaan, kenen kanssa lisääntyvät.

 

Ihan sama oletko biologinen isä vai et?

Kylhän jotkut adoptoikin. Jos kävis ilmi et muksut on muiden nii ois vaa kiitollinen et sai ees vähän aikaa kokea millasta on olla isä vaikkei sitä ite ansainnutkaan

 

Ihan taustalta huutelen sen verran kaikille niille jotka kokevat jotenkin oikeudekseen esim. eron tullessa vaatia yhtäkkiä sitä isyystestiä tai muuten vain halutessaan satuttaa puolisoaan/kumppaniaan ja ryhtyä epäilemään lapsiensa biologista perimää.

Pidä huoli siinä oman epäluuloisuutesi/nustasukkaisuutesi/vittumaisuutesi tilassa että epäilyksesi kohteena oleva/t lapsesi on/ovat sen verran pieniä etteivät ole vahingossakaan kuulemassa asiasi kyseenalaistamista. Seinilläkin kun on korvat.

Nimittäin se satuttaa syvästi. Ja vaikuttaa ravistelevasti isä-lapsisuhteeseen. Eikä mikään saa sitä palautumaan ennalleen.

Hyvin sanottu.
Ja jos itse eroaisin, niin ensimmäinen huolenaihe olisi se, miten paljon saisin lasten elämässä jatkossa olla.
Joillekin näyttää olevan tärkeintä se, miten karistaa vanhat tomut jaloista.

 

Eihän naisetkaan kiinny miehen aikaisempiin lapsiin. Miksi mies kiintyisi toisen miehen siittämään lapseen? Kyllä useimmat katkaisisi välit naiseen ja lapseen jos on tullut huijatuksi.

 

Eihän naisetkaan kiinny miehen aikaisempiin lapsiin. Miksi mies kiintyisi toisen miehen siittämään lapseen? Kyllä useimmat katkaisisi välit naiseen ja lapseen jos on tullut huijatuksi.

Ihan eri asetelma.
Uusperheessä nainen/mies ei ole ikinä isä tai äiti, vaan ylimääräinen vanhempi. Tilanteissa, joissa toinen puolisoista ei ole enää mukana kuvioissa, tunneside syntyykin paljon helpommin.

 

Eihän naisetkaan kiinny miehen aikaisempiin lapsiin. Miksi mies kiintyisi toisen miehen siittämään lapseen? Kyllä useimmat katkaisisi välit naiseen ja lapseen jos on tullut huijatuksi.

Tässähän on nyt kyse ihan eri asiasta. Ymmärrän, että katkeaa välit naiseen, jos tulee huijatuksi. Mutta ketjussahan puhutaan tilanteesta, jossa ilman mitään varsinaista syytä lähtökohtaisesti epäilee kumppaniaan huijauksesta. Ketjussa puhutaan, että pettämisepäilyistä, mutta kyllä minusta tuollaisen epäily on vielä raskaampi syytös. Siinähän käytännössä epäillään toista petoksesta. Miten tällaisessa tilanteessa voisi jatkaa suhdetta, jos toinen ensinnäkin epäilee kumppania (miksi hän siis olisi suhteessa, jossa epäilee toista petoksesta itseään kohtaan) ja miksi se toinen osapuoli pitäisi ihan normaalina, että parisuhteessa kohdalle osuu tuollaisia syytöksiä, eli miksi hän haluaisi jatkaa?

 

Ihan eri asetelma.
Uusperheessä nainen/mies ei ole ikinä isä tai äiti, vaan ylimääräinen vanhempi. Tilanteissa, joissa toinen puolisoista ei ole enää mukana kuvioissa, tunneside syntyykin paljon helpommin.

Eihän mieskään ole isä jos selviää ettei ole siittänyt lasta vaan on tullut huijatuksi.

 

Eihän mieskään ole isä jos selviää ettei ole siittänyt lasta vaan on tullut huijatuksi.

Niin, mutta mies on saattanut kasvattaa lasta jo vuosia, rakastaa tätä jne. ihan syntymästä asti. Aika tunnekylmä ihminen pitää olla jos lapsen tuosta noin vain hylkää.

 

Niin, mutta mies on saattanut kasvattaa lasta jo vuosia, rakastaa tätä jne. ihan syntymästä asti. Aika tunnekylmä ihminen pitää olla jos lapsen tuosta noin vain hylkää.

Ei varmaan hylkäisikään, mutta kyllä se suhde ainakin miehen mielessä muuttuu. Varmaan suurempi motivaatio on se, että lapsi kokee miehen isäkseen. Ei raaskisi katkaista välejä tämän takia. Riippuu lapsen iästä paljonkin. Yksivuotiaan varmaan moni hylkäisikin muttei 10 v.

 

Hieno tuo lentävä lehmä noin kuvana

Kuitenkin, se mitä sanoin puolison suhtautumisesta, piti paikkansa. Testiä ei kuitenkaan koskaan tehty, mutta siitä keskusteltiin, ei isyyden epäilyyn liittyen vaan muusta syystä.

Nyt myöhemmin minua ja perhettäni on testattu useammillakin geenitesteillä ja dna-palikat alkavat olla hyvin kartoitettu, samoin esim. monet sairausriskit.

Kuinka moni palstamamma on muuten tullut ajatelleeksi, että sututkimustarkoituksiin tehtävien geenitestien lisääntyessä nuo biologiset vanhemmuudet joka tapauksessa paljastuvat, ennemmin tai myöhemmin. Jotta tämän voisi estää, pitäisi kyetä estämään kaikkia lähisukulaisia (vanhemmat ja näiden sisarukset, isovanhemmat, sisarukset, serkut, omat lapset) teettämästä geenitestejä.

Tämä nimimerkkiä @r0s kiinnostanut testi paljastaa paljon 59 € hintaan
https://kaksplus.fi/threads/kukaan-tehnyt-myheritage-dna-testiae.2513703/

Tein sen!

Mussa on ripaus balttia sekä eskimoa/inuiittia.

Ja jos multa kysytään niin jokaikisen synnytyslaitokselta poistuvan lapsen tietoihin pitäisi liittää tulos geenitestistä. -Ihan vaan terveyden kannalta.

 

Kuinka moni palstamamma on muuten tullut ajatelleeksi, että sututkimustarkoituksiin tehtävien geenitestien lisääntyessä nuo biologiset vanhemmuudet joka tapauksessa paljastuvat, ennemmin tai myöhemmin. Jotta tämän voisi estää, pitäisi kyetä estämään kaikkia lähisukulaisia (vanhemmat ja näiden sisarukset, isovanhemmat, sisarukset, serkut, omat lapset) teettämästä geenitestejä.

Kuinka moni on tullut ajatelleeksi? No, uskallan väittää, ettei kovin moni. Eivät ihmiset yleensä mieti asiaa tuolta kannalta, ja miksi miettisivät? Ihan yhtä hyvin olisit voinut kysyä, eikö raskaana olevaa naista pelota se, että lapsen ulkonäöstä saa viitteitä siitä, onko hän naisen miespuolisen kumppanin biologinen lapsi. Vastaushan olisi, että ei pelota - miksi pelottaisi?

Tuossa sun viestissä on vähän sellainen kaiku, kuin melkein jokaisen kohdalla olisi epäselvää, kuka lapsen isä on. Mutta näinhän ei normaalisti parisuhteessa elävän kohdalla ole. Eri asia, jos lapsi on vahinko ja saanut alkunsa jostain yhden illan jutusta.

 

Kuinka moni on tullut ajatelleeksi? No, uskallan väittää, ettei kovin moni. Eivät ihmiset yleensä mieti asiaa tuolta kannalta, ja miksi miettisivät? Ihan yhtä hyvin olisit voinut kysyä, eikö raskaana olevaa naista pelota se, että lapsen ulkonäöstä saa viitteitä siitä, onko hän naisen miespuolisen kumppanin biologinen lapsi. Vastaushan olisi, että ei pelota - miksi pelottaisi?

Tuossa sun viestissä on vähän sellainen kaiku, kuin melkein jokaisen kohdalla olisi epäselvää, kuka lapsen isä on. Mutta näinhän ei normaalisti parisuhteessa elävän kohdalla ole. Eri asia, jos lapsi on vahinko ja saanut alkunsa jostain yhden illan jutusta.

Ei ole mitään luotettavaa tietoa siitä, kuinka moni mies tietämättään kasvattaa toisen miehen lasta.

 

Edelleen sun logiikkasi asian suhteen ontuu ja pahasti. Mutta aivan turha sulle on mitään selittää koska et vain tajua.

Eikä silläkään ole väliä, että sinä ja moni muukin vierailija ei testauksia hyväksy.

Kun asia saadaan aloitteeksi, pidän sen läpimenoa jopa todennäköisenä. Yksittäinen mamma voi kertoa loukkaantuvansa testeistä, mutta (nais)kansanedustajan on vaikea vastustaa aloitetta, joka lisää tasa-arvoa ja lasten oikeuksia, vähentää yhteiskunnan maksamia elatuskustannuksia sekä on kustannuksiltaan halpa, jopa negatiivinen.

Tuo elatuskustannusten väheneminen perustuu siihen, että testit huomattavasti lisäävät totuuden esiin tulemisen riskiä. Jatkossa ei enää löydy yhtä paljon yh-äitejä, jotka ovat "unohtaneet" isän nimen. Jo nyt äidin pitää puhua totta sakon uhalla, mutta valehtelusta ei juurikaan jää kiinni.

Kuten totesin, junaa lastataan jo ja aikanaan se päätyy asemalle riippumatta siitä, mitä radan varrelta huudellaan.

 

Niin, mikä kullekin on tärkeää ja kuka nyt minkäkinlaisissa suhteissa on. Jos sinulle on yksihailee, niin hyvä niin.
Kuten jo sanoin, ei se yksi solu kenestäkään vielä oikeasti isää tai äitiä sanan varsinaisessa merkityksessä tee.

Mutta en kyllä itsekään näkisi ongelmaa siinä, että kasvattaisin omanani lasta, jonka geeniperimä on joltakulta muulta, mutta monille se tuntuu olevan tärkeää.

Jos geneettisellä vanhemmuudella ei ole merkitystä, kalliit lapsettomuushoidot kannattaa lopettaa heti. Lapsettomuudesta kärsiville tilataan sopivasta kehitysmaasta (voisiko Intia tai Nigeria olla sopiva?) halvalla tukkuhintaan hedelmöitettyjä munasoluja jotka istutetaan lapsettomiin lapsia haluaviin äiteihin. Ehkä vielä helpompaa on antaa lapsettomille intialainen tai nigerialainen adoptiolapsi.