V
vierailija
Vieras
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/13e7156e-22fa-415f-ade0-bcf2b26de543
Tanskan demareilla raju linja Suomeen verrattuna: Turvapaikanhakijat Afrikkaan hakemusten käsittelyn ajaksi - ”Olemme olleet liian liberaaleja”
Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien yhteistyökomitea järjesti maanantaina kokouksen Helsingissä.
Tanskassa on samankaltainen tilanne kuin Suomessa eli vaalit käydään tänä vuonna ja suurimman puolueen paikkaa pitää mielipidemittauksissa oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit.
Huomattava ero Suomen demareihin on kuitenkin se, että Tanskan sisarpuolue on ottanut kovemmat, jopa YK:n ihmisoikeussopimuksia koettelevat maahanmuuttolinjaukset.
Tanska on kiristänyt useilla toimilla maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa viime aikoina, ja puolueet ovat lähestulkoon kilpailleet siitä, mikä puolue tekee esittää kovimpia tiukennuksia maahanmuuttoon. Tiukempaa linjaa painotti myös Helsingissä maanantaina Tanskan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen.
Lisää rajoituksia
Kun muiden maiden sosiaalidemokraatit pääsääntöisesti kehuivat maanantain kokouksessa eri maiden demaripuolueita ja arvoja, Frederiksen oli kriittisempi.
– Miestäni olemme olleet liian liberaaleja taloudessa ja maahanmuutossa, Frederiksen arvioi syytä sille, miksi sosiaalidemokraattisten puolueiden tuki on laskenut Euroopassa.
Frederiksenistä Tanskan pitää rajoittaa entisestään maahanmuuttoa.
– Jos emme ole tietoisia, montako maahanmuuttajaa Tanskaan tulee, silloin kotoutuminen ei toimi. Ja jos kotoutuminen ei toimi, tulee ongelmia.
”Järjestelmä ei toimi”
Tanskan sosiaalidemokraatit ovat esittäneet turvapaikkajärjestelmän muuttamista niin, että Tanskaan ei saisi jatkossa jäädä turvapaikkahakemuksen perusteella.
Uudistuksen myötä ”spontaanisti” Tanskaan tulevat turvapaikanhakijat lähetettäisiin vastaanottokeskukseen Euroopan ulkopuoliseen maahan, todennäköisesti Pohjois-Afrikkaan. Turvapaikanhakijoiden tulisi odottaa hakemuksensa käsittelyä vastaanottokeskuksessa.
Turvapaikan saaneet eivät kuitenkaan saisi tulla Tanskaan, vaan ehdotuksen mukaan heidät lähetettäisiin YK:n pakolaisleirille. Vastineeksi Tanska voisi ottaa vastaan YK:lta kiintiöpakolaisia.
– Luulen, että meidän täytyy myöntää, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei toimi tällä hetkellä, koska niin monet ovat pakotettuja ylittämään Välimeren päästäkseen Eurooppaan, mikä on hyvin vaarallista. Uskon, että voimme pelastaa enemmän henkiä ja auttaa enemmän ihmisiä, jos teemme sen alueilla, jotka ympäröivät näitä maita sen sijaan, että ihmiset tulevat koko matkan Eurooppaan, Frederiksen perustelee puolueen esitystä Iltalehdelle.
Apua ulkopuolelle
Fredekriksenin mukaan apua pitäisi kohdentaa enemmän Euroopan ulkopuolelle, etteivät ihmiset tulisi Eurooppaan asti. Tämä on Frederiksenistä muutos, jota Tanskan demarit pyrkivät edistämään, mikäli puolue on hallituksessa kesäkuun vaalien jälkeen.
Tanskan sosiaalidemokraatit on myös esittänyt rajan asettamista Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle.
– Ei pitäisi toivottaa tervetulleeksi enempää ihmisiä kuin heitä pystytään integroimaan yhteiskuntaan. Kun puhun integraatiosta, puhun työllisyydestä, kielestä ja myös että kaukaa tulevien ihmisten täytyy tukea arvoja, joita olemme rakentaneet yhteiskuntaamme. Esimerkiksi miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, Frederiksen sanoo.
Tanskan sosiaalidemokraattien linjaukset ovat huomattavasti rajumpia kuin Suomen SDP:n.
SDP on linjannut tuoreessa eduskuntavaaliohjelmassaan, että turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä helpotettaisiin. Puolue alentaisi pakolaisina tulleiden perheenyhdistämisen tulorajoja ja poistaisi ne alaikäisiltä kokonaan. SDP on myös valmis lisäämään kiintiöpakolaisten määrää.
– Vaikka meillä on maina samanlainen yhteiskuntamalli ja pohjoismainen malli, meillä on aika erilaisia tilanteita. Siinä tietysti kukin puolue kussakin maassa esittää ratkaisuja tilanteeseen, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.
Yhteistä Tanskan sosiaalidemokraatteihin Suomen demareilla on muun muassa se, että molemmat puolueet haluavat kohdentaa tukea juurisyiden ehkäisyyn.
"Kansallisia painostuseroja”
SDP:n entinen puheenjohtaja ja ex-valtiovarainministeri, nykyinen kansanedustaja Jutta Urpilainen huomauttaa, etteivät Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit ole tiiviistä yhteistyöstä huolimatta samaa mieltä kaikista asioista.
– Maahanmuutossa voi nähdä, että on kansallisia painotuseroja. Totta kai 2015 oli aika käänteentekevä kaikille Pohjoismaille ja sen jälkeen esimerkiksi Ruotsissa alettiin tiukentaa selvästi maahanmuuttopolitiikkaa, kun ihmisiä yksinkertaisesti tuli niin paljon maahan. Mutta varmaan yksittäisistä keinoista vallitsee kansallisten puolueiden välillä erilaisia näkemyksiä. Tanskan demaripuolue on selkeästi tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaa verrattuna heidän aikaisempaan linjaansa, Urpilainen toteaa.
Hän ei tunnista Frederiksenin näkemystä siitä, että sosiaalidemokraattien suosio Euroopassa olisi laskenut siksi, että puolueiden politiikka olisi ollut liian liberaalia.
– En allekirjoita hänen näkemystään siitä ainakaan näin lyhyellä kuulemalla. Näen itse, että kyse on enemmän globalisaation negatiivisista vaikutuksista, että meillä vain yksinkertaisesti teknologisen kehityksen, mutta myöskin globalisaation kautta on kadonnut keskiluokan työpaikkoja ja se näkyy myös siinä, että ihmisten turvattomuus esimerkiksi työmarkkinoilla on lisääntynyt ja sitä kautta myöskin eriarvoisuus on kasvanut. Se on osa isoa globaalia megatrendiä kuin harjoitettua politiikkaa, Urpilainen katsoo.
Tanska on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa useilla toimilla viime aikoina.Esimerkiksi hallituksen lakiesitys siitä, että maahanmuuttajavaltaisissa ongelmalähiöissä tehdyistä rikoksista voi saada kovemman rangaistuksen kuin muualla Tanskassa, hyväksyttiin kesällä.
Hallitus myös haluaa lähettää rikoksia tehneet ja käännytyspäätöksen saaneet pienelle, eristäytyneelle saarelle Tanskan edustalla. Saarelle ollaan sijoittamassa kielteisen turvapaikkapäätöksen rikoksen vuoksi saaneita henkilöitä, joita ei voida käännyttää kotimaahansa esimerkiksi uhkaavan kidutuksen vuoksi.
Tanska on saanut osakseen arvostelua siitä, pysyykö maa toimillaan YK:n ihmisoikeussopimusten rajoissa.
HANNA GRÅSTEN
Tanskan demareilla raju linja Suomeen verrattuna: Turvapaikanhakijat Afrikkaan hakemusten käsittelyn ajaksi - ”Olemme olleet liian liberaaleja”
Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien yhteistyökomitea järjesti maanantaina kokouksen Helsingissä.
Tanskassa on samankaltainen tilanne kuin Suomessa eli vaalit käydään tänä vuonna ja suurimman puolueen paikkaa pitää mielipidemittauksissa oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit.
Huomattava ero Suomen demareihin on kuitenkin se, että Tanskan sisarpuolue on ottanut kovemmat, jopa YK:n ihmisoikeussopimuksia koettelevat maahanmuuttolinjaukset.
Tanska on kiristänyt useilla toimilla maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa viime aikoina, ja puolueet ovat lähestulkoon kilpailleet siitä, mikä puolue tekee esittää kovimpia tiukennuksia maahanmuuttoon. Tiukempaa linjaa painotti myös Helsingissä maanantaina Tanskan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen.
Lisää rajoituksia
Kun muiden maiden sosiaalidemokraatit pääsääntöisesti kehuivat maanantain kokouksessa eri maiden demaripuolueita ja arvoja, Frederiksen oli kriittisempi.
– Miestäni olemme olleet liian liberaaleja taloudessa ja maahanmuutossa, Frederiksen arvioi syytä sille, miksi sosiaalidemokraattisten puolueiden tuki on laskenut Euroopassa.
Frederiksenistä Tanskan pitää rajoittaa entisestään maahanmuuttoa.
– Jos emme ole tietoisia, montako maahanmuuttajaa Tanskaan tulee, silloin kotoutuminen ei toimi. Ja jos kotoutuminen ei toimi, tulee ongelmia.
”Järjestelmä ei toimi”
Tanskan sosiaalidemokraatit ovat esittäneet turvapaikkajärjestelmän muuttamista niin, että Tanskaan ei saisi jatkossa jäädä turvapaikkahakemuksen perusteella.
Uudistuksen myötä ”spontaanisti” Tanskaan tulevat turvapaikanhakijat lähetettäisiin vastaanottokeskukseen Euroopan ulkopuoliseen maahan, todennäköisesti Pohjois-Afrikkaan. Turvapaikanhakijoiden tulisi odottaa hakemuksensa käsittelyä vastaanottokeskuksessa.
Turvapaikan saaneet eivät kuitenkaan saisi tulla Tanskaan, vaan ehdotuksen mukaan heidät lähetettäisiin YK:n pakolaisleirille. Vastineeksi Tanska voisi ottaa vastaan YK:lta kiintiöpakolaisia.
– Luulen, että meidän täytyy myöntää, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei toimi tällä hetkellä, koska niin monet ovat pakotettuja ylittämään Välimeren päästäkseen Eurooppaan, mikä on hyvin vaarallista. Uskon, että voimme pelastaa enemmän henkiä ja auttaa enemmän ihmisiä, jos teemme sen alueilla, jotka ympäröivät näitä maita sen sijaan, että ihmiset tulevat koko matkan Eurooppaan, Frederiksen perustelee puolueen esitystä Iltalehdelle.
Apua ulkopuolelle
Fredekriksenin mukaan apua pitäisi kohdentaa enemmän Euroopan ulkopuolelle, etteivät ihmiset tulisi Eurooppaan asti. Tämä on Frederiksenistä muutos, jota Tanskan demarit pyrkivät edistämään, mikäli puolue on hallituksessa kesäkuun vaalien jälkeen.
Tanskan sosiaalidemokraatit on myös esittänyt rajan asettamista Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle.
– Ei pitäisi toivottaa tervetulleeksi enempää ihmisiä kuin heitä pystytään integroimaan yhteiskuntaan. Kun puhun integraatiosta, puhun työllisyydestä, kielestä ja myös että kaukaa tulevien ihmisten täytyy tukea arvoja, joita olemme rakentaneet yhteiskuntaamme. Esimerkiksi miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, Frederiksen sanoo.
Tanskan sosiaalidemokraattien linjaukset ovat huomattavasti rajumpia kuin Suomen SDP:n.
SDP on linjannut tuoreessa eduskuntavaaliohjelmassaan, että turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä helpotettaisiin. Puolue alentaisi pakolaisina tulleiden perheenyhdistämisen tulorajoja ja poistaisi ne alaikäisiltä kokonaan. SDP on myös valmis lisäämään kiintiöpakolaisten määrää.
– Vaikka meillä on maina samanlainen yhteiskuntamalli ja pohjoismainen malli, meillä on aika erilaisia tilanteita. Siinä tietysti kukin puolue kussakin maassa esittää ratkaisuja tilanteeseen, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.
Yhteistä Tanskan sosiaalidemokraatteihin Suomen demareilla on muun muassa se, että molemmat puolueet haluavat kohdentaa tukea juurisyiden ehkäisyyn.
"Kansallisia painostuseroja”
SDP:n entinen puheenjohtaja ja ex-valtiovarainministeri, nykyinen kansanedustaja Jutta Urpilainen huomauttaa, etteivät Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit ole tiiviistä yhteistyöstä huolimatta samaa mieltä kaikista asioista.
– Maahanmuutossa voi nähdä, että on kansallisia painotuseroja. Totta kai 2015 oli aika käänteentekevä kaikille Pohjoismaille ja sen jälkeen esimerkiksi Ruotsissa alettiin tiukentaa selvästi maahanmuuttopolitiikkaa, kun ihmisiä yksinkertaisesti tuli niin paljon maahan. Mutta varmaan yksittäisistä keinoista vallitsee kansallisten puolueiden välillä erilaisia näkemyksiä. Tanskan demaripuolue on selkeästi tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaa verrattuna heidän aikaisempaan linjaansa, Urpilainen toteaa.
Hän ei tunnista Frederiksenin näkemystä siitä, että sosiaalidemokraattien suosio Euroopassa olisi laskenut siksi, että puolueiden politiikka olisi ollut liian liberaalia.
– En allekirjoita hänen näkemystään siitä ainakaan näin lyhyellä kuulemalla. Näen itse, että kyse on enemmän globalisaation negatiivisista vaikutuksista, että meillä vain yksinkertaisesti teknologisen kehityksen, mutta myöskin globalisaation kautta on kadonnut keskiluokan työpaikkoja ja se näkyy myös siinä, että ihmisten turvattomuus esimerkiksi työmarkkinoilla on lisääntynyt ja sitä kautta myöskin eriarvoisuus on kasvanut. Se on osa isoa globaalia megatrendiä kuin harjoitettua politiikkaa, Urpilainen katsoo.
Tanska on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa useilla toimilla viime aikoina.Esimerkiksi hallituksen lakiesitys siitä, että maahanmuuttajavaltaisissa ongelmalähiöissä tehdyistä rikoksista voi saada kovemman rangaistuksen kuin muualla Tanskassa, hyväksyttiin kesällä.
Hallitus myös haluaa lähettää rikoksia tehneet ja käännytyspäätöksen saaneet pienelle, eristäytyneelle saarelle Tanskan edustalla. Saarelle ollaan sijoittamassa kielteisen turvapaikkapäätöksen rikoksen vuoksi saaneita henkilöitä, joita ei voida käännyttää kotimaahansa esimerkiksi uhkaavan kidutuksen vuoksi.
Tanska on saanut osakseen arvostelua siitä, pysyykö maa toimillaan YK:n ihmisoikeussopimusten rajoissa.
HANNA GRÅSTEN
