Elämättömän elämän häpeä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Oletko sitten joskus ollut lyhytaikaisessa työssä? Ja olit sen kokemuksen pohjalta sitä mieltä, että työnteko on turhaa jos ei ole vakinaista työsuhdetta?
Olen ollut varmaan parissakymmenessä lyhytaikaisessa työsuhteessa - puolesta vuodesta pariin viikkoon. Puolen vuoden työkeikka oli vielä suhteellisen siedettävä, mutta nuo lyhyemmät olivat käytännössä täysin turhia. Lyhytaikainen työskentely työssä, joka ei kiinnosta ja josta maksettava korvaus on vain marginaalisesti tukien kautta saatavaa rahamäärää suurempi on harvoin vaivan arvoista. Varmasti jos joku lupaisi vuoden työsuhteen siedettävällä palkalla niin menisin, mutta joku nollasoppari/kutsuttaessa töihin pelleily on vain turhaa.

[ap]
 
vierailija
Olen ollut varmaan parissakymmenessä lyhytaikaisessa työsuhteessa - puolesta vuodesta pariin viikkoon.
--- Varmasti jos joku lupaisi vuoden työsuhteen siedettävällä palkalla niin menisin, mutta joku nollasoppari/kutsuttaessa töihin pelleily on vain turhaa.[ap]
Turun Sanomissa uutinen:
"---Yhden työntekijän yrityksissä sukupolvenvaihdos on näköpiirissä yhdeksällä prosentilla barometriin osallistuneista, kun taas yli 20 työntekijän yrityksissä peräti 41 prosentilla.

– Sukupolvenvaihdosta suunnittelevissa yrityksissä kasvutavoitteet ovat kaikkein suurimmat ja myös yrityksen kehittämiseen panostetaan eniten. Toisin sanoen, kun on tiedossa jatkaja ja se, ketä varten yritystä kehitetään pitkälläkin tähtäimellä, niin se näkyy, Varamäki selvittää.

Tutkimukseen osallistuneista yli 55-vuotiaista yrittäjistä 22 prosenttia uskoo yritystoiminnan loppuvan eläköitymisen jälkeen kokonaan.

---Lopettamisvaihtoehto koskee nyt aiempaa voimakkaammin yhden hengen yrityksiä."
 
vierailija
Olen ollut varmaan parissakymmenessä lyhytaikaisessa työsuhteessa - puolesta vuodesta pariin viikkoon. Puolen vuoden työkeikka oli vielä suhteellisen siedettävä, mutta nuo lyhyemmät olivat käytännössä täysin turhia. Lyhytaikainen työskentely työssä, joka ei kiinnosta ja josta maksettava korvaus on vain marginaalisesti tukien kautta saatavaa rahamäärää suurempi on harvoin vaivan arvoista. Varmasti jos joku lupaisi vuoden työsuhteen siedettävällä palkalla niin menisin, mutta joku nollasoppari/kutsuttaessa töihin pelleily on vain turhaa.

[ap]
Jos olisit kuukauden aikana noin 4 päivää matalapalkkatyössä tai noin 3 päivää vähän parempipalkkaisessa työssä niin saisit lisää rahaa noin 300 euroa työttömyystuen päälle. Sekö sitten on mitätön raha?

Jotenkin kummalta myös tuntuu tuo ajattelu, että et saa työstä mitään irti paitsi rahan. Useimmille ihmisille työ (myös matalapalkkainen tai muuten "vähemmän arvostettu") on keskeinen elämänsisältö mistä saa paljon positiivista irti, kuten mielekästä/tarkoituksen omaavaa tekemistä, itsensä hyödylliseksi ja osalliseksi tuntemista ja toisten ihmisten kanssa oloa.
 
vierailija
Useampi prosentti ikäluokkasi ihmisistä on näitä "kokemattomia". Sitä paitsi ei se ketään muuta ihmisenä vaikka pippeli olisikin joskus käynyt pimpissä.

Ihan varmasti sinulla on myös mahdollisuuksia työllistyä, jos panostat asiaan. Tai vaikka et panostaisi asiaan, niin muutamien vuosien työttömyyden välein TE-toimiston pitäisi käsittääkseni tarjota ihmiselle työllistämistyötä esim. kunnan palveluksessa noin puolen vuoden tai vajaan vuoden ajaksi.
Kyllä se muuttaa. Se muuttaisi uskomattoman paljon. Muuttaisi minua ihmisenä, muuttaisi suhtautumistani elämään ja itseeni, muuttaisi toisten ihmisten suhtautumista.

Eivät ole tarjonneet.

[ap]
 
vierailija
Sinulla on suuruusluokkaa 35 vuotta siihen kunnes olet siinä iässä mikä on luultavasti tulevaisuudessa eläkeikä. Ihan hyvin ehtisit vaikka opiskella maisteriksi ja senkin jälkeen olla 30 vuotta työelämässä.

Loppuelämäsi aikana asiat ovat avoimia ja mahdollisia ihan niin kuin ne olivat avoimia ja mahdollisia silloinkin kun olit 18-vuotias. 18-vuotiaana ilmeisesti olit sitä mieltä, että et halua käyttää hyväkseni niitä avoimia mahdollisuuksia, mutta tälläkin hetkellä sinulla olisi mahdollisuus päättää toisin sen asian suhteen. Siis jos vain haluaisit, etkä kuvittelisi mielessäsi ihmeellisiä teorioita siitä, että jos et saa heti vakityötä ja vaimoa niin kaikki on turhaa tai "vain muutaman prosentin parannus elämänlaatuun".
Tässä on lähes kaikki väärin.

Ensinnäkin en voi opiskella maisteriksi, koska ei äly riitä. Toiseksi kahdesta samanlaisesta ihmisestä nuori on aina paremmassa asemassa. Kolmanneksi umpikilpailluilla työ- ja parisuhdemarkkinoilla 20 vuotta myöhässä aloittava on aina altavastaajan asemassa ja on lottovoittoon verrattava sattuma, jos tämmöinen ihminen onnistuu raapimaan itsensä koskaan normaaliuteen.

[ap]
 
vierailija
Parisuhde suomalaisen naisen kanssa tänä päivänä on kaukana siitä, mitä aloittaja ja moni muu yksinäinen mies kuvittelee. Se joko on pelkkää paskaa jo nyt, tai se tulee olemaan sitä viimeistään kun naisen pesänrakennus- ja lisääntymisvietit on tyydytetty. Naisten voimaantuminen, uusfeminismi ja kaikki näiden lieveilmiöt joista on päivittäin luettavissa näiltäkin foorumeilta ovat niitä syitä miksi suomalaisen naisen kanssa pariutuminen on tänä päivänä aavistuksen typerämpää kuin omaan jalkaan ampuminen.

Seksiä ja seuraa saa hätätilassa vaikka rahalla, mutta mietippä sitä että moni vakituisessa parisuhteessa ja avioliitossa elävä mies haaveilee ja olisi valmis maksamaan yksinäisyydestä. Siitä, että se keittiöhirviö lähtisi hetkeksi pois tai edes pitäisi turpansa kiinni. Nauti elämästäsi, elä itsellesi. Rajat on auki, Suomesta pääsee pois. Maailma on vielä täynnä naisia, joita feminismi ei ole pilannut. Netti avaa uskomattomia mahdollisuuksia, joista poikamies 80-luvulla olisi voinut vain haaveilla. Tsemppiä.
 
vierailija
Kyllä se muuttaa. Se muuttaisi uskomattoman paljon. Muuttaisi minua ihmisenä, muuttaisi suhtautumistani elämään ja itseeni, muuttaisi toisten ihmisten suhtautumista.

Eivät ole tarjonneet.

[ap]
No mene hakemaan sitä pimppiä itsellesi. Vaikka thaihieronnasta maksua vastaan tai lähiöräkälän Lissulta joka kyllä kännissä antaa kaikille jotka viitsivät pyytää. Katsotaan sitten, muututko uskomattoman paljon ihmisenä.
 
vierailija
Ensinnäkin en voi opiskella maisteriksi, koska ei äly riitä. Toiseksi kahdesta samanlaisesta ihmisestä nuori on aina paremmassa asemassa. Kolmanneksi umpikilpailluilla työ- ja parisuhdemarkkinoilla 20 vuotta myöhässä aloittava on aina altavastaajan asemassa ja on lottovoittoon verrattava sattuma, jos tämmöinen ihminen onnistuu raapimaan itsensä koskaan normaaliuteen.
Mistä tiedät, että äly ei riitä? Oliko sinulla koulussa oppimisvaikeus tai poikkeuksellisen huonot numerot? Erityisen lahjakashan yliopistossa ei tarvitse olla tänä päivänä, suurin piirtein keskiverto riittää.

Toisaalta se saisitko valmistuttuasi töitä on pitkälti alan valinnasta kiinni. Jollain sopivalla työvoimapula-alalla varsinkin työllistymiseltä on vaikea välttyä.

Käsitteen "parisuhdemarkkina" neuvoisin unohtamaan. Parisuhteiden muodostaminen ei ole markkina eikä se varsinkaan ole "umpikilpailtu". Jos määristä puhutaan, niin jokaiselle riittää joku, koska miesten ja naisten lukumäärä maailmassa on sama.

Tuo tapa millä käytät käsitettä normaalius on mielestäni jotenkin kummallinen. Ikään kuin työn ja parisuhteen löytäminen olisi sinulle enemmän tapa hakea hyväksyntää ympäristöltä kuin arvoja sinänsä. Ts. ehkä ajattelet asian niin, että sitten kun sinulla on työ, vaimo, 2 lasta, omakotitalo, auto ja kultainen noutaja niin voit viimeinkin tuntea itsesi normaaliksi ja lopettaa häpeämisen, kun et enää poikkea stereotypiasta? Ja edelleen jos saavuttaisit vain osan näistä "normaaliuden rakennuspalikoista" niin se olisi yhtä kuin ei juuri minkään saavuttaminen, koska silloin et vielä olisi normaali?
 
vierailija
Jos olisit kuukauden aikana noin 4 päivää matalapalkkatyössä tai noin 3 päivää vähän parempipalkkaisessa työssä niin saisit lisää rahaa noin 300 euroa työttömyystuen päälle. Sekö sitten on mitätön raha?

Jotenkin kummalta myös tuntuu tuo ajattelu, että et saa työstä mitään irti paitsi rahan. Useimmille ihmisille työ (myös matalapalkkainen tai muuten "vähemmän arvostettu") on keskeinen elämänsisältö mistä saa paljon positiivista irti, kuten mielekästä/tarkoituksen omaavaa tekemistä, itsensä hyödylliseksi ja osalliseksi tuntemista ja toisten ihmisten kanssa oloa.
Käytännössä on. Tuollaista joka kuukausi samassa paikassa, samaan aikaan ja samoin ehdoin tapahtuvaa pätkätyötä on käytännössä mahdotonta löytää. Eivätkä tuollaiset työt ikinä johda mihinkään parempaan. 300€ ja paperisota Kelan kanssa - ei kiitos.

En ole kuin useimmat ihmiset. Varmasti jos tekisin jotain josta nautin ja kokisin työyhteisön mieluisaksi miin voisin ajatella työn tuomia etuja laajemminkin, mutta käytännössä ainut muutos pätkätöillä olisi pari sataa euroa lisää kuukaudessa, eikä tuollaisella rahasummalla ole mulle mitään merkitystä.

[ap]
 
vierailija
Käytännössä on. Tuollaista joka kuukausi samassa paikassa, samaan aikaan ja samoin ehdoin tapahtuvaa pätkätyötä on käytännössä mahdotonta löytää. Eivätkä tuollaiset työt ikinä johda mihinkään parempaan. 300€ ja paperisota Kelan kanssa - ei kiitos.

En ole kuin useimmat ihmiset. Varmasti jos tekisin jotain josta nautin ja kokisin työyhteisön mieluisaksi miin voisin ajatella työn tuomia etuja laajemminkin, mutta käytännössä ainut muutos pätkätöillä olisi pari sataa euroa lisää kuukaudessa, eikä tuollaisella rahasummalla ole mulle mitään merkitystä.

[ap]
Onhan noita lyhyitä työkeikkoja saatavissa monestakin paikasta. Toki työpaikka ja aika voi vaihdella. "Paperisota" taas on sitä, että lähettää Kelalle kopion palkkakuitista työttömyysajan ilmoituksen liiteenä.

Jos sinulle ei ole mitään väliä, että tulot nousisivat noin 550 eurosta johonkin 850 euron kieppeille, niin olisiko sillä sitten väliä jos tulot jostain syystä laskisivat 300 eurolla? Siis 250 euroon?
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
vierailija
Käytännössä on. Tuollaista joka kuukausi samassa paikassa, samaan aikaan ja samoin ehdoin tapahtuvaa pätkätyötä on käytännössä mahdotonta löytää. Eivätkä tuollaiset työt ikinä johda mihinkään parempaan. 300€ ja paperisota Kelan kanssa - ei kiitos.

En ole kuin useimmat ihmiset. Varmasti jos tekisin jotain josta nautin ja kokisin työyhteisön mieluisaksi miin voisin ajatella työn tuomia etuja laajemminkin, mutta käytännössä ainut muutos pätkätöillä olisi pari sataa euroa lisää kuukaudessa, eikä tuollaisella rahasummalla ole mulle mitään merkitystä.

[ap]
Kaltaisistasi ihmisistä käytetään nimitystä elämäntapatyötön.
 
vierailija
Parisuhde suomalaisen naisen kanssa tänä päivänä on kaukana siitä, mitä aloittaja ja moni muu yksinäinen mies kuvittelee. Se joko on pelkkää paskaa jo nyt, tai se tulee olemaan sitä viimeistään kun naisen pesänrakennus- ja lisääntymisvietit on tyydytetty. Naisten voimaantuminen, uusfeminismi ja kaikki näiden lieveilmiöt joista on päivittäin luettavissa näiltäkin foorumeilta ovat niitä syitä miksi suomalaisen naisen kanssa pariutuminen on tänä päivänä aavistuksen typerämpää kuin omaan jalkaan ampuminen.

Seksiä ja seuraa saa hätätilassa vaikka rahalla, mutta mietippä sitä että moni vakituisessa parisuhteessa ja avioliitossa elävä mies haaveilee ja olisi valmis maksamaan yksinäisyydestä. Siitä, että se keittiöhirviö lähtisi hetkeksi pois tai edes pitäisi turpansa kiinni. Nauti elämästäsi, elä itsellesi. Rajat on auki, Suomesta pääsee pois. Maailma on vielä täynnä naisia, joita feminismi ei ole pilannut. Netti avaa uskomattomia mahdollisuuksia, joista poikamies 80-luvulla olisi voinut vain haaveilla. Tsemppiä.
Kiitos tsempistä.

En jaa pessimististä maailmankuvaasi, vaikka varmasti naiiveissa haaveissani kuvittelen asiat paremmiksi kuin ne tosiasiassa ovatkaan. Haluaisin myös itse edes kokeilla mikä on kohdallani totuus ja olisiko se normaalin ihmisen elämä yhtään tätä nykyistä parempaa. Epätietoisuus ja itsensä vajaaksi ihmiseksi tunteminen on varmaan se ikävin asia tässä ikuisessa yksinäisyydessä ja kokemattomuudessa. En halua suhdetta, jossa en viihdy, mutta olisihan se kiva edes osallistua tähän juttuun, jota suurin osa elää ja tavoittelee. Ei se niin kauheaa voi olla, jos kaikki siihen pyrkivät.

Ja usko pois, joku voi olla valmis maksamaan yksinäisyydestä, mutta minunkaltaisestani elämästä ei maksaisi kuin suurin masokisti.

[ap]
 
vierailija
No mene hakemaan sitä pimppiä itsellesi. Vaikka thaihieronnasta maksua vastaan tai lähiöräkälän Lissulta joka kyllä kännissä antaa kaikille jotka viitsivät pyytää. Katsotaan sitten, muututko uskomattoman paljon ihmisenä.
Mene hakemaan. Naurahdin.

Seksin harrastaminen on saavutus. Parisuhde on saavutus. Ne ovat merkki siitä, että joku pitää sinua seksuaalisesti haluttavana ja sen verran hyvänä, kiinnostavana ja viehättävää ihmisenä, että haluaa viettää kanssasi aikaa - mahdollisesti loppuelämän. Ehkä mussa on jotain vikaa, mutta en näe liukahihnatyylillä seksiä harrastavalle maksamisessa tai lähiokuppilan kännisen ruusun kanssa nylkyttämisessä ihan samaa juttua tai meininkiä.

[ap]
 
vierailija
Mene hakemaan. Naurahdin.

Seksin harrastaminen on saavutus. Parisuhde on saavutus. Ne ovat merkki siitä, että joku pitää sinua seksuaalisesti haluttavana ja sen verran hyvänä, kiinnostavana ja viehättävää ihmisenä, että haluaa viettää kanssasi aikaa - mahdollisesti loppuelämän. Ehkä mussa on jotain vikaa, mutta en näe liukahihnatyylillä seksiä harrastavalle maksamisessa tai lähiokuppilan kännisen ruusun kanssa nylkyttämisessä ihan samaa juttua tai meininkiä.

[ap]
Sinulla on liian romantisoitu käsitys seksistä.
 
vierailija
Sinulla on liian romantisoitu käsitys seksistä.
Tietenkin on. Mä oon seksuaalijutuissa samalla tasolla kuin joku ala-asteikäinen. Kyllä mä tän tiiän. Olen aina ollut tämmöinen unelmoija ja kun kokemukset puuttuu ei realismi ole koskaan tullut palauttamaan mua maan pinnalle. En tiedä onko kyseessä testosterivaje vai mikä, mutta en ole koskaan tuntenut sisäistä poltetta lähteä vain esim. baariin hakemaan panoseuraa ja iskemään naisia. Tuo on se normaalin miehen toimintatapa jo teini-ikäisestä asti ja kun ei siihen osaa itseään asettaa, niin jää helposti syrjään ja oudoksi linnuksi.

[ap]
 
vierailija
Mene töihin myös vaikka ei tekisi mieli niin sinua ei enää haukuta.
Anna töitä niin meen.

Kokeilin tässä yhden puolivuotisjakson aikana lähettää vähintään kolme työhakemusta viikossa. Alle kymmeneen vastattiin, enkä päässyt kertaakaan edes haastatteluun. Varmasti johonkin puhelinmyyntihommiin olisi voinut päästä, mutta joku raja mullakin on. Vuosikausien aukot CV:ssä, osaamisen puute ja liian korkea ikä ovat yhdistelmä, jolla ei nykyään töitä kovin helposti saa.

Eikä mua kukaan hauku. Ainakaan päin naamaa. Olen tosin niin moniongelmainen surkimus, että työpaikka lisäisi uskottavuuttani ihmisenä ehkä noin 20% eli friikkiys jatkuisi senkin jälkeen hyvin vahvana.

[ap]
 
vierailija
Anna töitä niin meen.

Kokeilin tässä yhden puolivuotisjakson aikana lähettää vähintään kolme työhakemusta viikossa. Alle kymmeneen vastattiin, enkä päässyt kertaakaan edes haastatteluun. Varmasti johonkin puhelinmyyntihommiin olisi voinut päästä, mutta joku raja mullakin on. Vuosikausien aukot CV:ssä, osaamisen puute ja liian korkea ikä ovat yhdistelmä, jolla ei nykyään töitä kovin helposti saa.

Eikä mua kukaan hauku. Ainakaan päin naamaa. Olen tosin niin moniongelmainen surkimus, että työpaikka lisäisi uskottavuuttani ihmisenä ehkä noin 20% eli friikkiys jatkuisi senkin jälkeen hyvin vahvana.

[ap]
Älä lähetä työhakemuksia. Sen sijaan pyri johonkin vuokratyöfirmaan tai sijaislistalle. Tai mene kouluun, hanki ammatti ja sen jälkeen ehkä lähetä niitä työhakemuksia.

Älä myöskään mieti jotain teoreettista uskottavuusindeksiä ja pisteitäsi siinä koska sellaista ei ole olemassa. Kukaan ei tule sinua arvioimaan pään sisäisistä jutuistasi.
 
vierailija
Mistä tiedät, että äly ei riitä? Oliko sinulla koulussa oppimisvaikeus tai poikkeuksellisen huonot numerot? Erityisen lahjakashan yliopistossa ei tarvitse olla tänä päivänä, suurin piirtein keskiverto riittää.

Toisaalta se saisitko valmistuttuasi töitä on pitkälti alan valinnasta kiinni. Jollain sopivalla työvoimapula-alalla varsinkin työllistymiseltä on vaikea välttyä.

Käsitteen "parisuhdemarkkina" neuvoisin unohtamaan. Parisuhteiden muodostaminen ei ole markkina eikä se varsinkaan ole "umpikilpailtu". Jos määristä puhutaan, niin jokaiselle riittää joku, koska miesten ja naisten lukumäärä maailmassa on sama.

Tuo tapa millä käytät käsitettä normaalius on mielestäni jotenkin kummallinen. Ikään kuin työn ja parisuhteen löytäminen olisi sinulle enemmän tapa hakea hyväksyntää ympäristöltä kuin arvoja sinänsä. Ts. ehkä ajattelet asian niin, että sitten kun sinulla on työ, vaimo, 2 lasta, omakotitalo, auto ja kultainen noutaja niin voit viimeinkin tuntea itsesi normaaliksi ja lopettaa häpeämisen, kun et enää poikkea stereotypiasta? Ja edelleen jos saavuttaisit vain osan näistä "normaaliuden rakennuspalikoista" niin se olisi yhtä kuin ei juuri minkään saavuttaminen, koska silloin et vielä olisi normaali?
Yliopistoon pitäisi päästä ensiksi sisään. Sitten siellä pitäisi tehdä hommia useita vuosia. Multa on kaikki matemaattiset alat suljettu ainakin pois. En tiedä mitä työvoimapula-alat ovat, mutta epäilen, että ne ovat samat vielä vajaan kymmenen vuoden päästä.

Niin maailmassa. Suomessa on 18-50-vuotiaissa noin 50000 naista enemmän. Ja kyllä ne ovat markkinat. Ei kukaan ota puolisoa vain, koska se on jotenkin sosiaalisesti pakotettua. Ihmisiä vertaillaan ja pyritään valitsemaan se itselle paras.

Tietenkin se on osaksi hyväksynnän hakemista. Se antaisi minulle mahdollisuuden puhua ilman häpeän tunnetta ja pelkoa omasta elämästäni. Se antaisi myös mahdollisuuden osallistua keskusteluihin ja tuntea itsensä osaksi yhteiskuntaa. On helppo sanoa, että ei ihmisen elämä ole noiden asioiden hakemista ja samalla nostaa itsensä ns. normaalin ihmisen yläpuolelle. Sinä voit olla poikkeava ja löytää elämän tarkoituksen muualta, mutta suurin osa ihmisistä kokee parisuhteen ja työn oleellisiksi osaksi elämäänsä. Tätä korostaa myös julkinen keskustelu, jossa työtön ja ikuisesti yksinäinen koetaan tuomittaviksi asioiksi.

[ap]
 
vierailija
Tätä korostaa myös julkinen keskustelu, jossa työtön ja ikuisesti yksinäinen koetaan tuomittaviksi asioiksi.
Työtöntä ei koeta tuomittavaksi jos työtön yrittää tosissaan saada työtä eikä vaan selitä, että "kyllä tuillakin pärjää ihan tarpeeksi hyvin ja työnteko on ikävää".

Parisuhteiden ulkopuolella olevaa taas ei mikään valtavirran ihmisryhmä tuomitse. Ehkä korkeintaan vähän ihmettelee.
 

Yhteistyössä