Hah! Kiva että olet positiivinen.Kaikki järjestyy aina jollain tavalla. Älä ole huolissasi ap.
Sun apu on korvaamaton. Ihan milloin vaan he voivat tarvita apua useammin, vai tuntuuko jo nyt, että suututtaa käydä siellä?Kiitos asiallisesta vastauksesta tai no, lähinnä kyselystä. Kiitos kuitenkin.
1) ---joinain päivinä autan samassa kaupungissa asuvia vanhempiani erilaisissa askareissa. Joskus luen kirjoja ja joskus käyn metsässä sienessä.[ap]
onko?Sun apu on korvaamaton. Ihan milloin vaan he voivat tarvita apua useammin, vai tuntuuko jo nyt, että suututtaa käydä siellä?
Onko sulla mahdollista tehdä heidän luo minkäänlaista omaa soppea, sellaista tilaa, jossa touhuaisit mitätahansa muuta, mitä et mahdu tekemään yksiössäsi?
Älä huoli, en ole enää kauaa tällainen. Sitten saat sinäkin erinomaisuudessasi rauhan, kun ei tarvi ajatella, että on olemassa epäonnistujia. Olet niitä tyyppejä, jotka eivät suostu myöntämään, että tässä maailmassa on heikkoja ihmisiä, eikä kaikilla suju kaikki niin kuin normaalilla ihmisellä. Jos sinä pystyt nousemaan mistä tahansa kuopasta - oli se miten syvä tahansa - ei se tarkoita, että kaikki siihen kykenisivät. Sä et tiedä mitä mä tein kymmenen vuotta sitten. Sä et käytännössä tiedä musta mitään, mutta ei se näköjään estä arvostelemasta mua. Haukkumasta paskaksi ihmiseksi.Tän ketjun otsikon pitäis olla väärän asenteen häpeä. Turha itkeä mitä saisit vielä aikaan jos oisit kakskymppinen - et sais. Olit jo kerran kakskymppinen ja kuis hyvin se meni. Sillon oisit yhtä lailla kotona makaamassa kunnes joku tois hopeatarjottimella sulle työpaikan, naisen, mainetta ja kunniaa. Et yrittäis yhtään mitään etkä tekis yhtään mitään ilman takuuta onnistumisesta - ja sitä ei saa kukaan koskaan.
Jos sun ylpeys ei anna periks myöntää että homma on susta kiinni ja voisit vielä omalla toiminnalla merkittävästi parantaa tilannetta, niin ei sitten. Oo tollanen. Joo, varmaan tulis takapakkeja ja epäonnistumisia ja välillä joutusit vähän rimpuileen niin kun me kaikki muutkin, mut jos oot liian hyvä sellaseen niin ei sitten.
Joo, ja arvostat tosi paljon tavallisten duunareiden työtä koska oot niin hyvä ihminen. Itte oot vaan liian hyvä tekeen sitä työtä ja haaveileen niistä pienistä etenemisistä ja ylennyksistä mistä muut haaveilee. No toivottavasti nautit valinnoistas.
No, kerrankin rehellinen vastaus. Kiitos siitä.Nähdäkseni ap:n on aivan turha pyrkiä ponnistelemaan elämässään minkään ns. paremman tulevaisuuden eteen. Parhaimmassakin tapauksessa tuloksena on vain matalapalkkainen paskaduuni, ruma ja luonnevikainen 1/5-tason vaimo ja lauma kurittomia kakaroita (joita valtaosa vaimon aiemmista parisuhteista) jotka ajavat ap:n hermoromahduksen partaalle ja tekevät hänen arjestaan helvettiä.
Ehkä sun kannattais kertoa mikä susta tekee niin heikon ihmisen, ettet itse pysty vaikuttamaan elämääsi mitenkään. Muutenhan tuo kuulostaa lähinnä taaperoikäisen kiukuttelulta, kun asiat eivät menekään miten haluaisi.Älä huoli, en ole enää kauaa tällainen. Sitten saat sinäkin erinomaisuudessasi rauhan, kun ei tarvi ajatella, että on olemassa epäonnistujia. Olet niitä tyyppejä, jotka eivät suostu myöntämään, että tässä maailmassa on heikkoja ihmisiä, eikä kaikilla suju kaikki niin kuin normaalilla ihmisellä. Jos sinä pystyt nousemaan mistä tahansa kuopasta - oli se miten syvä tahansa - ei se tarkoita, että kaikki siihen kykenisivät. Sä et tiedä mitä mä tein kymmenen vuotta sitten. Sä et käytännössä tiedä musta mitään, mutta ei se näköjään estä arvostelemasta mua. Haukkumasta paskaksi ihmiseksi.
Kiitos siitä. Nyt tiedän todellakin mitä keskiarvoihminen kaltaisistani ajattelee ja miksi päätökseni eristäytyä maailmasta on ollut oikea.
[ap]
En mä kiukuttele. Mä kyllä tiedän, että minä ja ainoastaan minä olen syyllinen epäonnistumiseeni. Joskus tuntuu, että olisi kiva, jos joku olisi tukenut tai kertonut välittävänsä. Nyt toki tiedän, että tuo on vain heikon ihmisen itkua ja normaali ihminen selvittää minkä tahansa vastoinkäymisen, ja nostaa itsensä aina kuopasta kohti aurinkoa.Ehkä sun kannattais kertoa mikä susta tekee niin heikon ihmisen, ettet itse pysty vaikuttamaan elämääsi mitenkään. Muutenhan tuo kuulostaa lähinnä taaperoikäisen kiukuttelulta, kun asiat eivät menekään miten haluaisi.
Jos perustelet valintojasi sillä ettet halua sitä ja tätä, koska ei ole takeita siitä ja tästä, ei kukaan ulkopuolinen voi tietää että todellisuudessa et pysty siihen ja tähän, koska olet liian heikko tekemään sitä tai tätä. Vähän sun antaman infon varassa tässä kaikki muut on.
Mutta joo, jos oot liian heikko vaikuttaan omaan elämääs, niin sittenhän et varmaan voi siihen vaikuttaa.
Yksi? Voin kertoa useamman:Sano yksikin hyvä syy mikset voisi mennä 9 euron työhön (työkokeilu)? Siinä olisi täksi syksyksi ja talveksi vähän muutakin tekemistä kuin kieriskellä itsesäälissä.
Eivät nuo ole hyviä syitä.Yksi? Voin kertoa useamman:
1) en halua
2) ei kiinnosta
3) se ei paranna mahdollisuuksiani saada vakituista työtä
4) se on orjatyötä
5) en tarvitse työkokeilua
6) en tarvitse lisärahaa
7) en kehtaa
8) olen väärää horoskooppia
[ap]
Yksi? Voin kertoa useamman:
1) en halua
2) ei kiinnosta
3) se ei paranna mahdollisuuksiani saada vakituista työtä
4) se on orjatyötä
5) en tarvitse työkokeilua
6) en tarvitse lisärahaa
7) en kehtaa
8) olen väärää horoskooppia
[ap]
Halut siis samaan aikaan että sua säälitään koska yhyy yhyy tuhma rikas töissäkäyvä kaveri kehtas kysyä moneen meet huomenna töihin ja jouduit valehteleen, ja samalla haluat olla menemättä töihin koska yhyy yhyy mää en haluu kun mää halun maata kotona suremassa kuinka kukaan ei kutsu mua ylijohtajaks eikä tuo mulle naista?Yksi? Voin kertoa useamman:
1) en halua
2) ei kiinnosta
3) se ei paranna mahdollisuuksiani saada vakituista työtä
4) se on orjatyötä
5) en tarvitse työkokeilua
6) en tarvitse lisärahaa
7) en kehtaa
8) olen väärää horoskooppia
[ap]
1) Mulla on jo tekemistäEivät nuo ole hyviä syitä.
1) On tyhmää olla haluamatta itselleen tekemistä
2) Ihan varmasti alkaa tekeminen kiinnostaa silloin kun sitä on tosissaan alkanut tehdä eikä siis vain meinannut tehdä
3) Kyllä parantaa, tosin se ei tietenkään ole mikään takuu palkkatyöstä
4) Eikä ole, ei sinua ole aseella uhaten pakotettu siihen ja rahaakin siitä saa
5) tarvitset tekemistä ja työmarkkina-aseman pientäkin paranemista
6) Tuskin rikas olet ja rahalla voi järkätä jotain mielenkiintoista tekemistä tai vaikka laittaa säästöön pahan päivän varalle
7) Ei ole mitään oikeaa eli myös pääkoppasi ulkopuolella pätevää syytä olla kehtaamatta
8) Horoskoopit ovat huuhaata.
Työkokeilu ei ole työtä. En halua sääliä. Tilanteeni olisi aivan sama riippumatta olenko pitkäaikaistyötön tai työkokeilussa. Kumpikaan ei ole keski-ikäisen ihmisen arvolle sopivaa tekemistä.Halut siis samaan aikaan että sua säälitään koska yhyy yhyy tuhma rikas töissäkäyvä kaveri kehtas kysyä moneen meet huomenna töihin ja jouduit valehteleen, ja samalla haluat olla menemättä töihin koska yhyy yhyy mää en haluu kun mää halun maata kotona suremassa kuinka kukaan ei kutsu mua ylijohtajaks eikä tuo mulle naista?
Joo on sulla tosi vaikeeta. Ei johdu sun asenteesta yhtään. Kotona makaaminen auttaa sua tosi paljon enemmän kun opiskelu tai työkokeilu.
Kerropa mikä sitten on kolmekymppisen ihmisen arvolle sopivaa tekemistä? Voiko esim. ns. paskaduuni koskaan täyttää sen arvolle sopivan tekemisen kriteerejä?Työkokeilu ei ole työtä. En halua sääliä. Tilanteeni olisi aivan sama riippumatta olenko pitkäaikaistyötön tai työkokeilussa. Kumpikaan ei ole keski-ikäisen ihmisen arvolle sopivaa tekemistä.
Edelleenkään en ole ikinä vaatinut mitään. Olen vain todennut tilanteeni ja kertonut miksi en aio sitä enää pitkään katsella. Tämä on kai minulle sallitua, vaikka sinä et sitä hyväksykään? Minä olen vastuussa tilanteestani ja siksi hyvin tiedän mikä on epäonnistumiseni taustalla.
[ap]
Ei opiskelukaan ole työtä, silti monet tekevät sitä SAADAKSEEN työtä. Parikymmentä vuotta kotona maannut on AINA vähemmän houkuteltava rekryttävä juuri tuon sinusta huokuvan asenteen vuoksi, koska mikään muu ei kelpaa syyksi sohvalta nousemiseen kuin se maajohtajan pesti.Työkokeilu ei ole työtä. En halua sääliä. Tilanteeni olisi aivan sama riippumatta olenko pitkäaikaistyötön tai työkokeilussa. Kumpikaan ei ole keski-ikäisen ihmisen arvolle sopivaa tekemistä.
Edelleenkään en ole ikinä vaatinut mitään. Olen vain todennut tilanteeni ja kertonut miksi en aio sitä enää pitkään katsella. Tämä on kai minulle sallitua, vaikka sinä et sitä hyväksykään? Minä olen vastuussa tilanteestani ja siksi hyvin tiedän mikä on epäonnistumiseni taustalla.
[ap]
Muistatko muuten viime ajoilta niitä kertoja kun oot puskenu läpi harmaan kiven ja yrittäny jotain, vai aattelitko että tää maailma toimii niin päin että ensin tulee ne onnistumiset, sitten tehdään niiden eteen töitä?En mä kiukuttele. Mä kyllä tiedän, että minä ja ainoastaan minä olen syyllinen epäonnistumiseeni. Joskus tuntuu, että olisi kiva, jos joku olisi tukenut tai kertonut välittävänsä. Nyt toki tiedän, että tuo on vain heikon ihmisen itkua ja normaali ihminen selvittää minkä tahansa vastoinkäymisen, ja nostaa itsensä aina kuopasta kohti aurinkoa.
On siis selvää, että olen inisevä taapero, ihmisroska, loinen ja ties mitä muuta. Siksi ei ole tämä maailma minua varten. En muista menneisyydestäni ainuttakaan saavutusta tai onnistumista, joka toisi iloa tai voimaa puskea läpi harmaan kiven. Jos näin on elänyt lähes neljäkymmentä vuotta on vain parempi kohdata todellisuus ja siirtyä sivuun.
[ap]
Tietenkin voi täyttää. Jos olet onnellinen kaupan kassalla tai siivoojana, niin hyvä vain. On kuitenkin syy miksi nuo hommat ovat pääasiassa nuoremman polven hoidossa ja harvoin kenenkään tavoiteammatteja. Ehkä sitä voisi olla onnellinen, kun olisi joku säännöllinen tulonlähde, jos muu elämä olisi kunnossa.Kerropa mikä sitten on kolmekymppisen ihmisen arvolle sopivaa tekemistä? Voiko esim. ns. paskaduuni koskaan täyttää sen arvolle sopivan tekemisen kriteerejä?
Ja miten niin et ole vaatinut mitään? Etkä muka ole hakenut ja saanut työmarkkinatukea, asumistukea tai muita tukia?
En, koska olen törmännyt siihen kiveen. Joskus eivät ole kyvyt riittäneet. joskus olen luovuttanut ja joskus olen tajunnut, että toistuva pään hakkaaminen kiveen aiheuttaa vain päänsärkyä. Ei kukaan tee mitään ilman edes ajoittaista onnistumista - vinkkiä siitä, että valittu suunta on oikea. Enkä väitä, että olisin mikään maailman suurin yrittäjä ja ponnistelija, mutta en varmasti ole se ensimmäinen luovuttajakaan. Toki nyt viimeiset vuodet olen vain ollut yrittämättä, mutta se on tietoinen päätös.Muistatko muuten viime ajoilta niitä kertoja kun oot puskenu läpi harmaan kiven ja yrittäny jotain, vai aattelitko että tää maailma toimii niin päin että ensin tulee ne onnistumiset, sitten tehdään niiden eteen töitä?
Jotenkin tuo nyt kuulostaa kovasti siltä, että et halua tehdä muuta kuin sitä kivaa ja korkean statuksen unelmatyötä.Tietenkin voi täyttää. Jos olet onnellinen kaupan kassalla tai siivoojana, niin hyvä vain. On kuitenkin syy miksi nuo hommat ovat pääasiassa nuoremman polven hoidossa ja harvoin kenenkään tavoiteammatteja. Ehkä sitä voisi olla onnellinen, kun olisi joku säännöllinen tulonlähde, jos muu elämä olisi kunnossa.
Ja, kyllä olen hakenut ja saanut. Muuten olisin kuollut nälkään tai jäätynyt hankeen. Yhteiskuntamme malli vielä sallii kaltaisteni elää.
[ap]
Huomaatko yhden asian.Älä huoli, en ole enää kauaa tällainen. Sitten saat sinäkin erinomaisuudessasi rauhan, kun ei tarvi ajatella, että on olemassa epäonnistujia. Olet niitä tyyppejä, jotka eivät suostu myöntämään, että tässä maailmassa on heikkoja ihmisiä, eikä kaikilla suju kaikki niin kuin normaalilla ihmisellä. Jos sinä pystyt nousemaan mistä tahansa kuopasta - oli se miten syvä tahansa - ei se tarkoita, että kaikki siihen kykenisivät. Sä et tiedä mitä mä tein kymmenen vuotta sitten. Sä et käytännössä tiedä musta mitään, mutta ei se näköjään estä arvostelemasta mua. Haukkumasta paskaksi ihmiseksi.
Kiitos siitä. Nyt tiedän todellakin mitä keskiarvoihminen kaltaisistani ajattelee ja miksi päätökseni eristäytyä maailmasta on ollut oikea.
[ap]